Veli-Pekka Järveläinen 1938–2022

Professori

Veli-Pekka Järveläinen

2.7. 2:00

Professori Veli-Pekka Järveläinen kuoli 5. kesäkuuta 2022 Tampereella. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Kuopiossa 11. toukokuuta 1938.

Järveläinen toimi 1970-luvun Metlan tutkijana. Häntä kiinnosti, kuten jo väitöskirjan otsikkokin kertoi, yksityismetsänomistajien käyttäytyminen. Koska tämä liittyi hoito- ja myyntipäätöksiin, oli luontevaa, että hän eteni taloustieteilijäksi, jonka tutkimukset olivat tärkeää lähdeaineistoa kansalliselle metsäpolitiikalle. Tosin Järveläinen meni mieluummin katsomaan jalkapalloa kuin ministerin esittelyyn.

Järveläisen isä, metsäneuvos Tauno Järveläinen, oli aikansa merkittävä valtakunnallinen metsävalistaja. Järveläinen jatkoi tätä perinnettä seuraten vihdoin virassa isänsä läheistä yhteistyökumppania Viljo Holopaista yksityismetsätalouden professoriksi.

Ura johti useiden metsäalan kansainvälisten järjestöjen sekä esimerkiksi Suomalaisen Tiedekatemian jäseneksi.

Laajan tieteellisen tuotannon ja kansainvälisesti arvostetun tieteilijän aseman saavutettuaan Järveläinen suhtautui 1990-luvulla synnytettyyn korkeakoulupoliittiseen kehittämiseen ja huipusta jankuttavan retoriikan muodostumiseen esittämällä, että tutkijoille tulisi varata yksi virikkeistä vapaa vuosi.

Metsätieteen lisäksi Järveläinen opiskeli sosiologiaa ja oli yksi metsäsosiologian uranuurtajista. Metsäsosiologisen suuntautumisen ohella Järveläisen elämässä oli toinenkin kodin vaikutin, joka liittyi taiteiden harrastukseen. Hän oli nuorena etevä pianisti, Usko Meriläisen oppilas. Ura katkesi selittämättömiin särkyihin käsissä.

a.

Järveläistä kiinnosti ihmisen ja yhteisön käyttäytyminen ja siinä tapahtuvat rakennemuutokset. Yksi niistä oli yksityismetsätalouden siirtyminen kansalliseksi teollisuudeksi. Viimeisin vaihe, johon hän kiinnitti huolestunutta huomiota, oli metsänomistajakannan sosiaalinen muuttuminen. Maaltamuuton seurauksena metsänomistajien valtaryhmä muodostui sellaiseksi, että sen edustajilla ei ollut enää omakohtaista suhdetta metsään eikä metsänhoitoon liittyvää tietoutta.

Järveläisen kanta oli humanistinen. Hän katsoi, että metsänhoidon ensisijainen tarkoitus on tuottaa hyvää ihmisille ja näiden yhteisöille eikä vaikkapa mäntypistiäiselle, vaikka tämäkin näkökohta tulee ottaa olennaisena huomioon.

Sukulaisten ja läheisten mieleen on jäänyt Veli-Pekasta vaikutelma isäntämiehenä, joka kulkee hieman keinuen ongenvapa toisessa ja piippu toisessa kädessä, valkoinen nylonpaita yllään ja hieman lököttävät siniset verryttelyhousut jalassa, takataskussa Kiltapussi. Hänet koettiin kiltiksi mutta sitkeäksi henkilöksi. Hänen opiskelijansa kertovat, että ankarinkin kritiikki tuntui siltä kuin olisi jopa hieman kehuttu.

Sotilasarvoltaan Järveläinen oli vänrikki. Hänen ihmisarvonsa sekä läheisilleen antamansa arvo oli korkeampi.

Petri Järveläinen

Kirjoittaja on Veli-Pekka Järveläisen veljenpoika.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset