Heikki Tegelman 1935–2022

Yliarkkitehti

Heikki Tegelman

13.7. 2:00

Yliarkkitehti Heikki Tegelman kuoli rauhallisesti hoitokodissa Kuopiossa 17. toukokuuta 2022. Hän oli 86-vuotias, syntynyt Viipurissa 29. kesäkuuta 1935.

Tegelman asui lapsuutensa Lappeenrannassa ja aloitti siellä myös koulunkäyntinsä. Taiteilijaperheen epävakaan arjen katkaisi sota, ja Tegelman lähetettiin sotalapseksi Tanskaan, sitten jatkosodan aikana Ruotsiin.

Nämä ajat jättivät jälkensä loppuelämäksi, hyvässä ja pahassa. Tanskan kieli pysyi mukana loppuun asti, kuten myös Ruotsissa herännyt rakkaus jazzmusiikkiin. Itsenäistyminen elämään tapahtui varhain, Tegelman kävi koulunsa loppuun asuen isoäitinsä luona, välit kuvataiteilija-isään eivät varsinaisesti tämän elinaikana korjaantuneet. Töidensä arvostus kuitenkin säilyi.

Tegelman opiskeli arkkitehdiksi Helsingissä ja keikkaili opintojen lomassa basistina. Muun muassa kitaristi Martti Innasen yhtyeessä hänelle kertyi sekä toimeentuloa että kokemusta maakuntien ympäristö- ja ihmisdiversiteeteistä. Tästä ei ollut haittaa myöhemmissäkään työtehtävissä.

Bassosta ja purjeveneen osuudesta luopuminen liittyi perheenisäksi tuloon ja työelämään siirtymiseen. Tegelman työskenteli Heikki ja Kaija Sirenin toimistossa, ja myöhemmin hänellä oli yhteinen toimisto Kristian Gullichsenin ja Lars Gestraniuksen kanssa. Arkkitehtitoimisto Le-Te-Vä:n perustaminen Olli Lehtovuoren ja Pentti Väänäsen kanssa juurrutti helsinkiläisyyteen.

Asemakaava-arkkitehdin työt Pieksämäellä, sitten tovi Porvoossa, kunnes loppuelämän kestänyt ammatillinen ja lukuisille elämänaloille ulottunut vaikuttaminen kaavoituspäällikkönä teki Kuopiosta myös kodin. Sieltä Tegelman teki vuosien kiinnityksiä, kehitysaputyöhön Tansaniaan, kaavoitusta Libyaan ja Mosambikin Beiraan. Vanhoille kaskimaille suunnittelemansa Petosen asuinalueen Kuopiossa Heikki näki kukoistavan ja kasvavan, kun taas surukseen ehti myös nähdä hirmumyrskyjen pyyhkivän työnsä merkityksen Beirassa.

Heikin avain elämässä oli ihmisten välinen toiminta ja ymmärrys, oli sitten kyseessä arkkitehtuuri, musiikki tai muut olemisen muodot. Ympäristön tuli svengata. Metodina oli hallittu anarkia.

Maailma muuttui Heikin elinaikana: nuori Heikki haki pensaasta orapihlajan piikkejä gramofonin neulaksi jazzlevyjä kuunnellakseen, eläkeläisen maailma oli jo digitaalinen. Kontrabasson ja klarinetin toimintaperiaatteet säilyivät onneksi ennallaan.

Heikin työvuodet Afrikassa olivat rikkaita näyttäen sen, mitä ihminen tarvitsee onnellisuuteen. Vähän oikeata on enemmän kuin paljon sitä, mitä ei tarvitse.

Meri-vaimon kuoltua Heikin kumppaniksi jäi haikeus. Halua elämään oli vaan ei oikein syytä.

Täysi päivätyö oli kuitenkin tehtynä, auringon kehrä kiertynyt matkansa.

Pekka Tegelman

Matti Tegelman

Jussi Tegelman

Kirjoittajat ovat Heikki Tegelmanin poikia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset