Rauno Ruuhijärvi 1930–2022

Professori

Rauno Ruuhijärvi

29.7. 2:00

Professori Rauno Ruuhijärvi kuoli nopeasti edenneeseen syöpään kotonaan Vantaalla 18. kesäkuuta 2022. Hän oli 91-vuotias, syntynyt Hankasalmella 4. syyskuuta 1930.

Ruuhijärvi vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Kauhavalla. Pohjanmaan avarat maisemat, retkeily ystävien kanssa ja lukiolaisena Lapissa vietetty kesä synnyttivät kiinnostuksen ja rakkauden luontoa kohtaan.

Ruuhijärvi aloitti luonnontieteiden opiskelun Helsingin yliopistossa 1951. Kasvitiede valikoitui pääaineeksi ja väitöskirjan aiheeksi Pohjois-Suomen soiden kasvillisuus ja aluejako. Väitöskirjan ideat ja tietoisuus suoluonnon uhanalaisuudesta kypsyivät lopullisesti Sompion suurilla aavoilla, jossa hän johti Lokan allasalueen luontokartoituksia kesinä 1958–1960.

Avioliitto kurssitoveri Liisa Tenhusen kanssa solmittiin 1956, ja perheeseen syntyi kolme poikaa vuosina 1958–1965. Kotitalo rakennettiin Korsoon vuonna 1964.

Ruuhijärvi opetti kasviekologiaa Helsingin yliopiston apulaisprofessorina vuodesta 1963. Kenttäkurssit pidettiin Lammin biologisella asemalla, jonka esimies hän oli yli 30 vuotta. Mieleenpainuvia olivat myös Lapin ja Pohjois-Norjan retkeilyt, joita hän veti.

Ruuhijärvi johti vesi-, suo- ja metsäekologian tutkimusprojekteja sekä ohjasi kymmeniä väitöskirjoja ja opinnäytetöitä. Hän aloitti luonnon- ja ympäristönsuojelun yliopisto-opetuksen ja toimi Suomen Akatemian ympäristötieteellisen toimikunnan ensimmäisenä puheenjohtajana 1986–1989.

Ojituksen uhkaaman suoluonnon suojelu aloitettiin 1960-luvulla ensin järjestöjen voimin ja myöhemmin ministeriöiden työryhmissä. Ruuhijärvi toimi näissä vetäjänä ja asiantuntijana ja työ johti soidensuojelun perusohjelman hyväksymiseen 1982.

Ruuhijärvi toimi Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana 1978–1990. Noina vuosina liiton tavoitteista toteutuivat ympäristöministeriön perustaminen ja monet uudet kansallispuistot. Myös Koilliskairan rauhoittaminen Urho Kekkosen kansallispuistoksi, koskiensuojelulaki ja Vuotoksen soiden pelastuminen tekoallashankkeelta ovat luonnonsuojelun voittoja, joihin Ruuhijärvi on keskeisesti vaikuttanut.

Luonnonsuojelutyö jatkui myös eläkepäivinä Suomen ympäristökeskuksen metsien ja soiden suojelun ryhmissä ja suomalais-venäläisessä luonnonsuojelutyöryhmässä. Hänen viimeiset julkaisunsa tänä vuonna käsittelivät Tunturi-Lapin palsasoiden ekologista tilaa sekä aapasuoalueen koivulettoja.

Ruuhijärvi harrasti valokuvausta, rakasti kirjallisuutta ja tunsi runouden ja kuvataiteen klassikot. Hän säilytti loistavan muistinsa sekä kykynsä keskustella ja argumentoida loppuun asti. Lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset olivat Raunolle rakkaita. He saivat nauttia Papan lämpimästä sylistä, tarinoista ja karkkikaapin antimista niin Padasjoen mökillä kuin Korsossakin.

Ruuhijärvi oli arvostetuimpia suomalaisia luonnontutkijoita. Vuosikymmenien monipuolinen ja taitava elämäntyö Suomen luonnon hyväksi on aikamme vaikuttavimpia.

Vuonna 2020 Vantaan kaupunki perusti yli 50 hehtaarin luonnonsuojelualueen Korsoon ja nimesi sen Rauno ja Liisa Ruuhijärven metsäksi.

Jukka Ruuhijärvi

Pekka Salminen

Harri Vasander

Kirjoittajat ovat Rauno Ruuhijärven poika sekä oppilaita, ystäviä ja kollegoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset