Heikki Haavisto 1935–2022

Ministeri

Heikki Haavisto

28.7. 2:00

Ministeri Heikki Haavisto kuoli pitkäaikaiseen sairauteen Raision sairaalassa 22. heinäkuuta 2022. Hän oli 86-vuotias, syntynyt Raisiossa 20. elokuuta 1935.

Haavisto opiskeli tavanomaista tehokkaammin. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turun yhteislyseosta vuonna 1953 ja valmistui Helsingin yliopistosta agronomiksi vuonna 1957. Lainopin kandidaatin tutkinnon hän suoritti vuonna 1962.

Haavistolle tarjottiin monenlaisia työtehtäviä, mutta hän valitsi etujärjestötyön. Hänestä tuli vuonna 1966 Maataloustuottajain keskusliiton yleissihteeri ja jo seuraavana vuonna toiminnanjohtaja ja vuonna 1975 järjestön puheenjohtaja.

MTK:n puheenjohtajana Haavisto pohti usein ääneen, pitäisikö hänen ajaa etupäässä järjestön jäsenten vaiko elinkeinon etua. Hän päätyi aina siihen, että jäsenten etua on ajettava. Maatalouspolitiikan tavoitteena olisi siten oltava, että ei vain suurten vaan myös pienten ja keskikokoisten perheviljelmien elinkelpoisuudesta huolehdittaisiin. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä tuo linjanveto oli ymmärrettävä ja mahdollinen tavoite.

Kun Esko Ahon hallitus teki helmikuussa 1992 periaatepäätöksen Suomen EU-jäsenyyden hakemisesta, MTK:ssa alkoi kiireinen perehtyminen siihen, mitä jäsenyys merkitsisi Suomen maa- ja metsätaloudelle. Tehtyjen selvitysten tulokset olivat maataloudelle varsin synkät. MTK:n jäsenet vastustivatkin jäsenyyttä lähes yksimielisesti.

Haavistoa odotti kuitenkin yllätys: Pääministeri Esko Aho kutsui 15.4.1993 hänet hallituksensa ulkoministeriksi. Kutsu tuli vain tunti sen jälkeen, kun Paavo Väyrynen oli julkisesti ilmoittanut jättävänsä ulkoministerin tehtävät ja keskittyvänsä presidentinvaalikampanjaan.

Ministeritasolla käydyt Suomen EU-jäsenyysneuvottelut huipentuivat maatalouskysymyksiin. Ratkaisut Suomen vaatimuksiin saavutettiin vasta yli vuorokauden mittaisen maratonistunnon jatkoajalla. Pitkään väännetyn neuvottelutuloksen hyväksyminen oli raskasta ministeri Haavistolle, joka näki sopimuksessa epävarmuustekijöitä. Paras mahdollinen tulos oli varmasti kuitenkin saavutettu. Liittymissopimukseen kirjattiin Suomelle oikeus kansallisiin erityisjärjestelyihin arktisten olosuhteidemme takia.

Ulkoministerin tehtävä edellyttää paljon aikavyöhykkeet ylittävää matkustamista ja jatkuvaa uusiin asioihin perehtymistä. Erään raskaan työmatkan jälkeen 21.1.1995 ulkoministeri tuupertui kotonaan Hintsassa halkoliiterin kynnykselle. Paikalle sattunut naapuri havaitsi sairauskohtauksen saaneen Haaviston. Apu saatiin onneksi ajoissa, ja potilaan henki säilyi.

Suomen historian perspektiivissä Haaviston uran kohokohdaksi nousivat EU-jäsenyysneuvottelut ja sopimukseen saadut maatalousartiklat. On vaikea arvioida, mikä olisi EU-jäsenyydestä pidetyn kansanäänestyksen tulos ollut ilman Esko Ahon oivallusta ottaa Haavisto jäsenyysneuvottelujen takuumieheksi ja ilman tämän työpanosta kyseisessä tehtävässä.

Haavisto oli hyvin perhekeskeinen. Hänen vaimonsa Maija oli elämän kaikissa vaiheissa hänen tärkein tukensa ja kumppaninsa. Koti tarjosi Haavistolle paikan, jossa hän sai rauhassa testata ajatuksiaan ja ennen kaikkea luottaa palautteen rehellisyyteen.

Hän oli ylpeä ja iloinen kolmesta pojastaan ja kahdeksasta lastenlapsestaan. Eläkevuosinaan hän nautti suuresti mahdollisuudesta olla lastenlasten kanssa ja seurata heidän edistystään. Haavistolla oli myös laaja ystäväpiiri.

Heikki Haavisto jätti muistelmiensa viimeisissä sanoissa testamentin tuleville sukupolville: ”On tärkeää, että Suomi ei laske koskaan omaa suojaustaan alas, on kyse sitten turvallisuudesta, energiantuotannosta tai ruoan saatavuudesta. Vapaus on näennäistä sellaisella valtiolla, jonka tulevaisuus riippuu muiden valtioiden armeliaisuudesta.”

Jarmo Vaittinen

Kirjoittaja on entinen Heikki Haaviston alainen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset