Kalle Hakalehto 1939–2022

Tekniikan tohtori

Kalle Hakalehto

4.8. 2:00

Tekniikan tohtori Kalle Hakalehto kuoli 14. kesäkuuta 2022 Tampereella. Hän oli 82-vuotias, syntynyt Helsingissä 20. kesäkuuta1939.

Hakalehto tuli ylioppilaaksi Tampereen lyseosta 1957 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisen korkeakoulun Vuoriteollisuusosastolta vuonna 1963. Hän aloitti työuransa kaivosinsinöörinä Lohjan Kalkkitehdas Oy:n Tytyrin kaivoksella.

Tutkimus- ja kehitystoiminta kiinnosti Hakalehtoa niin paljon, että hän palasi jo 1964 laboratorioinsinööriksi opinahjoonsa Otaniemeen. Suoritettuaan tekniikan lisensiaatti -tutkinnon hän jatkoi opintojaan University of Minneapolisissa ja suoritti siellä M.Sc.Eng -tutkinnon 1967.

Palattuaan taas Vuoriteollisuusosastolle Hakalehto jatkoi tutkimustyötään kalliomekaniikan parissa ja rakensi ensimmäisen kalliomekaniikkalaboratorion Suomeen sekä käynnisti kalliomekaniikan yliopistotason koulutuksen maassamme. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli vuonna 1969.

Vuosina 1971–1972 Hakalehto oli Suomen Akatemian vanhempi tutkija ja oli silloin Colorado School of Minesissa vierailevana tutkijana. Hakalehdon alulle panema kalliomekaniikan kehitys on mahdollistanut aiempaa tehokkaamman kaivostuotannon ja monipuolistanut kalliorakentamisen mahdollisuuksia.

Hakalehto palasi 1972 teollisuuden palvelukseen Tampellaan, jossa hän päätyi konsernijohtoon tuotekehitysjohtajaksi. Vuonna 1986 hän siirtyi Rauma-Repolaan, jossa hän toimi niin ikään konsernin kehitysjohtajana. Vuonna 1993 Hakalehto siirtyi tuotekehitys-innovaatioyhtiö Hermian projektijohtajaksi. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2004. Hän oli dosentti Helsingin yliopistossa, Tampereen teknillisessä korkeakoulussa ja Teknillisessä korkeakoulussa.

Pälkäne oli Kalle Hakalehdolle läpi elämän tärkeä paikka. Siellä on ollut Hakalehtojen vapaa-ajan mökki 30-luvulta lähtien, ja Kalle laajensi sen ympärivuotiseksi asunnoksi niin, että perhe asuikin siellä. Vielä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen Kalle esiintyi julkisuudessa lehdistössä ja tv:ssä puolustaessaan Pälkäneen-Kangasalan harjun luonnonmukaisuutta uhkaavaa pohjavesihanketta.

Ihmisenä Kalle oli ystävällinen ja rauhallinen ja helposti lähestyttävä. Kalle tapasi Ritvan (o.s. Sepponen) Otaniemessä, ja he menivät naimisiin vuonna 1964. Hakalehtojen tyttärestä tuli kansallisen tason huippuhiihtäjä, mihin vaikutti varmaan Kallen kova urheiluhenkisyys. Kalle hankki vuorimiestovereidensa kanssa Kittilästä yhteisen vapaa-ajan paikan Tosikkomajan, jonka paikkakin valittiin niin, että kiinteistön rajalta oli vain 30 metriä valaistulle ladulle.

Eläkkeelle jäämisen jälkeen perhe, johon kuului vaimo Ritva ja tytär Marian kolmilapsinen perhe, tuli Kallelle entistä tärkeämmäksi. Kalle toimi pitkään Ritvan omaishoitajana tämän kuolemaan 2011 saakka. Tämän jälkeen Kallen oma sairaus sai yliotteen, ja Kalle vietti viimeiset vuotensa Tampereella hoivakodissa.

Pekka Mikkola

Kirjoittaja on Kalle Hakalehdon oppilas ja ystävä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset