Tapani Rechardt 1931–2022

Professori

Tapani Rechardt

12.9. 2:00

Professori Yrjö Tapani Rechardt kuoli 91-vuotiaana 26. kesäkuuta 2022 Helsingissä pitkään sairastettuaan. Hän oli syntynyt 13. tammikuuta 1931 Sodankylässä.

Kolmen sodan evakkomatkat koettuaan Rechardtin perhe menetti kotinsa lopullisesti Lapin sodassa. Lapset lähetettiin kouluun Helsinkiin tätien luo.

Matematiikasta kiinnostunut Rechardt valmistui Teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi 1955 rakennustekniikan osastolta, jatkoi lisensiaatiksi ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1969.

Oltuaan rakenteiden suunnittelijana maineikkaassa M. Malmbergin insinööritoimistossa, Helsingin kaupungin rakennustarkastusvirastossa ja rakennushallituksen normitoimiston yli-insinöörinä muutamien vuosien ajan, hän siirtyi silloiseen Teknilliseen korkeakouluun ja VTT:n eri osastoille.

Rechardt teki tutkimus- ja opetustyötä sekä opasti nuorempaa insinööripolvea mm. VTT:n rakenteiden mekaniikan ja betonilaboratorion johtajana ja rakennusosaston vt. tutkimusjohtajana. 1970 hänet nimitettiin huoneenrakennustekniikan professoriksi. Työuransa viimeiset vuodet hän oli A. Ahlströmin lasikuitu- ja rakennusmateriaaliteollisuuden johtajana 1978–85.

Sivutoiminaan Rechardt oli opettajana arkkitehti- ja sillanrakennuspuolella ja opetti tulevia pioneereja betonitekniikassa Sotakorkeakoulussa. Hän toimi mm. Olkiluoto 1:n reaktorilaitosta ohjaavan ja valvovan asiantuntijakomitean puheenjohtajana.

Tehtäväalueeseensa betonirakentamiseen Rechardt keskittyi useiden vuosien ajan lukuisten betoniteknologiaa, betonin laadunvalvontaa, rakentamista ja betonirakenteiden suunnittelua ja suunnitteluperusteita käsitelleiden normitoimikuntien jäsenenä ja puheenjohtajana. Työn tuloksena oli betonirakenteiden suunnitteluperusteiden muuttaminen ensin TKK:n betonirakenteiden opetuksessa ja vähitellen muutokset koko maamme normituksessa ja opetuksessa. Alansa asiantuntijana häntä käytettiin useiden rakentamista koskevien koti- ja pohjoismaisten komiteoiden, viran täyttöjen, väitösten ja välimiesoikeuden asiantuntijana.

Hän ehti vielä ennen voimien uuvuttua saada Aalto-yliopiston promootiossa riemutohtorin arvon 2019. Eläkkeellä ollessaan hän oli huolissaan rakentamisen tason huononemisesta ja kirjoittelikin muutamia artikkeleita aiheesta.

Tapani oli vanhan ajan herrasmies, vaatimaton mutta myös arvonsa tunteva. Koti oli hänelle tärkeä keskipiste. Vaimonsa, lääketieteen kandidaatti Leenan hän löysi Akateemisesta Laulusta. Yhteistä avioliittoa kesti 65 vuotta.

Tapani harrasti intohimoisesti lukemista. Hänen erikoisalojaan olivat maailmankirjallisuus ja erikoisesti sotahistoria ja politiikka. Toinen läpi elämän jatkuva harrastus oli pianonsoitto ja klassinen musiikki. Vielä viime vuosinaan hän soitti Bachin sarjoja ja Beethovenin sonaatteja. Perheen kolme lasta pantiin soittamaan niin , että saatiin trio perheen juhlia ilahduttamaan.

Koko perheen harrastukseksi tulivat poikien alppilajien ja purjehduksen harjoittelu- ja kilpamatkat. Vanhemmat toimivat kuljettajina ja rahoittajina.

Suurena ilona olivat ulkomaalaiset purjehtijat ja musiikkikilpailuihin osallistuvat, jotka saivat majoittua Rechardtin perheen kotiin. Pujottelu oli talvisin Tapanille tärkein urheiluharrastus.Kesäisin hän pelasi mielellään tennistä ja golfia.

Kamppailu syöpää vastaan kesti vajaat neljä vuotta. Leena, lapset Esko, llona ja Lauri sekä yhdeksän lastenlasta muistelevat Ukkia hiljaisena pohdiskelijana ja heidän elämänsä pyyteettömänä tukijana.

Esko Rechardt

Kirjoittaja on Tapani Rechardtin poika.

Uusimmat muistokirjoitukset