Esko Leskinen 1930–2022

Toimittaja

Esko Leskinen

9.9. 2:00

Toimittaja Esko Leskinen kuoli 23. heinäkuuta 2022 91-vuotiaana Helsingissä, jossa hän oli syntynyt 16. joulukuuta 1930. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Normaalilyseosta hän aloitti opintonsa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1951 ja tapasi siellä heti lahtelaisen Ullan. Pari avioitui nuorina, sai kaksi poikaa, yhteiseloa kesti yli 70 vuotta.

Leskinen toimi vuodesta 1952 Suomen tietotoimiston toimitussihteerinä ja tuli kuulijoille tutuksi radioääneksi STT:n uutisten lukijana. Otettuaan USA:sta saadun tiedon iltauutisiin, hän sai toimitusjohtajalta nuhteet: ”Tuollaisia asioita ei täällä lueta”. Armi Kuusela oli valittu Miss Universumiksi.

Uuden Suomen työmarkkinatoimittajana toimittuaan Leskinen valittiin uuteen virkaan Yleisradioradion ensimmäiseksi eduskuntatoimittajaksi (1961–1966). Koulupoikana hankittu pikakirjoitustaito auttoi, kun eduskunnan istuntojen tapahtumat piti saada nopeasti eetteriin. Leskinen kokosi myöhemmin selvityksen radion ja eduskunnan suhteista, niissä riitti kipinöitä vuosien mittaan.

Suurta ryminää sattui konkreettisestikin vasta aloittaneen television saapuessa eduskuntaan. Leskinen ehti juuri väistää, kun lehterille vivutut 3 studiolamppua halkesivat. Hän huomautti kuulijoille paukkeesta ja jatkoi tyynesti puhettaan kuumien sirpaleiden sinkoillessa pakenevien kansanedustajien päälle.

Ilta-Sanomien artikkelitoimittajana Leskinen toimi 1966–67 ja sitä seurasi työ Suomen työnantajien keskusliiton tiedotusosaston päällikkönä ja Työnantaja-Arbetsgivaren- lehden päätoimittajana. Puolueisiin kuulumaton ja hyvistä poliitikkosuhteistaan tunnettu mies oli tarpeen laajentuneen työmarkkinatoimittajien joukon tiedottajana ja yhteydenpitäjänä.

Yleisradioon Leskinen palasi vuonna 1981 puhe- ja dokumenttiosaston ohjelmapäälliköksi. Esimiehenä Esko oli työtovereitaan tukeva ja ohjelmapolitiikassaan tasapuolinen. Laineet kävivät välillä korkeina sekä hallintoneuvostossa että Eskon vastuuseen kuuluvissa toimituspäälliköiden luotsaamissa toimituksissa, joita enimmillään oli seitsemän. Ristipaineissa rauhallisuus oli valttia. Hyvänä tukena työssä olivat radion kaksi johtajaa, Keijo Savolainen SKDL:stä ja Jouni Mykkänen Kokoomuksesta. Eläkkeelle Esko Leskinen jäi 1992.

Kirjallisuusopinnot ja lukeneisuus näkyivät Leskisen teksteissä. W&G:n Prisma-tietokirjasarjaan hän toimitti Työmarkkinajärjestöt-kirjan, joka oli pitkään opistojen ja korkeakoulujen oppikirjana. Hän kirjoitti muun muassa Otavan Mitä Missä Milloin -vuosikirjaan 20 vuoden ajan eduskunta- ja poliittiset katsaukset.

Matkoilla hän kävi alan kongresseissa, piti yhteyttä BBC:n suomalaiseen toimitukseen Lontoossa ja osallistui 50-luvulla pääministeri Tsou Enlain kutsumana suomalaisten lehtimiesten ja kirjailijoiden pariviikkoiseen kulttuurimatkaan siihen asti täysin suljettuun Kiinaan.

Leskinen oli Mika Waltari-seuran, Radio- ja tv-toimittajien liiton ja TK-tiedotuskillan perustajajäsen ja toimi niissä sihteerinä ja hallituksissa. Hän harrasti šakkia, klassista musiikkia ja jazzia. Sotilasarvoltaan hän oli reservin luutnantti.

Vuonna 1948 hän saavutti Suomen nuorten koripallomestaruuden. Tennistä Esko pelasi 70-vuotiaaksi. Eläkevuosina kiinnostus suuntautui uusiin historiamuseoihin Euroopassa. Hän innostui käymään myös kirjansitojakurssin ja korjaili kirja-aarteitaan perheen kesäpaikalla Espoossa. Eskon viimeisiä vuosia varjosti muistisairaus.

Antti Pullinen

Kirjoittaja on Esko Leskisen ystävä ja työtoveri.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset