Tauno Timoska 1932–2022

Apulaisjohtaja

Tauno Timoska

14.9. 2:00

Apulaisjohtaja Tauno Timoska kuoli 90-vuotiaana 15. kesäkuuta 2022 Helsingissä. Hän oli syntynyt 5. huhtikuuta 1932 Turussa.

Timoska oli loistava palloilija ja nousi palloilumaailman tietoisuuteen 1957 jääpallon ensimmäisissä MM-kisoissa Olympiastadionilla ottelussa Ruotsia vastaan. Timoska laukoi avausmaalin ja räjäytti toisen kerran katsomon ottelun voittomaalilla 4–3. Laukaus oli niin kova, että Ruotsin maalivahti ei nähnyt palloa ja väitti, että pallo ei ollut mennyt maaliin.

Timoska pelasi maaotteluissa Suomen joukkueen keskushyökkääjänä 1950- ja 1960-luvuilla 32 kertaa ja teki niissä 29 maalia. Monet pitivät häntä tuolloin maailman parhaana jääpalloilijana.

Taitonsa Timoska oli hankkinut Käpylän kentällä. Matala puuaita jakoi kentän kahteen osaan, länsipäädyssä luisteltiin ympyrää, itäpäädyssä pelattiin kahden maalin välissä. Klo 21 kentän valot sammuivat, mutta kuutamolla ja katulamppujen valossa pelit jatkuivat.

Taunon keskeisenä vahvuutena oli kova ja tarkka lyönti.

Käpylän pelaajat olivat kaikki omakohtaisen harjoittelun mestareita, ja se näkyi peleissä itseluottamuksena ja ilona. Käpylän Urheilu-Veikot, KUV, toi mestaruussarjaan väriä kekseliäällä ja hyökkäysvoittoisella pelillään. Edustusjoukkueen mallit syöpyivät myös satojen junioreiden ajatuksiin, ja menestystä tuli heillekin.

Suurin osa KUV:n pelaajista asui 500 metrin säteellä Käpylän kentästä, ja melkein joka ilta siellä kokoonnuttiin. Tauno arvosti Käpylää ja käpyläläisiä ja painotti, että hän ei tunne yhtään kenttää, jossa näin pienellä alueella kentän ympäristöstä 30–40 kaveria olisi pelannut ja muodostanut pitkäaikaisen kiinteän kaveripiirin.

Kentän sosiaalisuus yhdisti käpyläläisiä ja on yksi tekijä muiden joukossa siihen, että käpyläläisiä edelleenkin kokoontuu erimuotoisissa kokoonpanoissa, kuten KUV:n seniorit ja Käpylän friidut ja kundit. Tauno oli seuramies ja muut huomioon ottava, joka paikallisen slangin taitavana käyttäjänä mielellään hauskutti porukoita.

Taunoa ei kentällä monesti pussitettu. Näin kuitenkin Taunon kertomana aikanaan tapahtui, ”kun avioliiton kautta jouduin pussitehtailijan sukuun”. ”Olen täällä pyrkinyt antamaan oman panokseni Pussikeskuksen toimintaan”, Timoska sanoi ja korosti urheilijoiden ammatinvalinnan tärkeyttä.

Tauno Timoska valittiin vuoden 1957 jääpalloilijaksi Suomessa, ja hänelle on myönnetty Käpylä-mitali toiminnastaan Käpylän hyväksi.

Risto Mäntynen

Eero Teerikangas

Kirjoittajat ovat Tauno Timoskan seuratovereita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset