Anna-Liisa Mattila 1926–2022

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri

Anna-Liisa Mattila

30.10. 2:00

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Anna-Liisa Mattila (o.s. Varha) kuoli Jyväskylässä 25. syyskuuta 2022. Hän oli 95-vuotias, syntynyt 26. lokakuuta 1926 Heinävedellä.

Mattilan lapsuuden kotiseutua oli Uurainen, missä hänen isänsä toimi kanttorina. Perheen ainoaa tytärtä kannustettiin opintielle. Oma vaikutuksensa oli äiti Jennyllä, joka postivirkailijana osasi antaa arvoa naisten koulutukselle.

Koska Uuraisilla oli vain kansakoulu, tuli Mäntän pappilasta keskikoulun ajaksi Mattilalle tukipiste, kuin toinen koti. Lämmin side kummisetä Richard Hjelt-Helasepän perheeseen säilyi läpi elämän.

Talvi- ja jatkosota leimasivat kouluaikaa. Välillä opiskeltiin kylmässä kirkossa, talvitakki päällä ja lapaset käsissä. Koulurakennus oli varattu autokomppanian käyttöön. Vapaapäivinä Mattila ja muut pikkulotat olivat apuna lottakanttiinissa ja Mäntän Klubilla, joka oli sairaalana.

Tampereen suomalaisen yhteiskoulun jälkeen Mattilan opinnot jatkuivat Helsingin yliopiston maa- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, pääaineina kodin taloustiede ja ravintokemia. Perheen perustamisen jälkeen hän suoritti myöhemmin myös kotitalousopettajan opinnot.

Mattila itse ennätti kouluttaa satoja kotitalousopettajia. Hän toimi 1960-luvulla Järvenpään kotitalousopettajaopiston ravintotalouden lehtorina, sittemmin myös Orimattilan kotitalousopistossa. 1982 Mattila palasi kotiseudulle Keski-Suomeen ja opetti Jyväskylän kotitalousopettajaopistossa aina eläkkeelle siirtymiseen asti.

Utelias elämänasenne, luovuus ja halu oppia olivat primus motor.

Eläkeaika toi uuden vapauden. Ruokaan liittyvä ammatillinen näkökulma laajeni kulttuurihistoriaan. Anna-Liisa aloitti hungarologian opinnot Jyväskylän yliopistossa ja teki teki 73-vuotiaana etnologisen laudaturtutkielman hunajakakusta ja sen symboliarvosta makeana kuivaleipänä.

Laajan tutkimustyön pohjalta syntyi myös suosittu Piparikirja (2001). Teos tarjoaa ikiaikaisten reseptien ohella värikkään näkymän piparkakkujen kulttuurihistoriaan.

Myöhemmin 2000-luvulla löytyi uusi tutkimusta vaille jäänyt kohde eli pannumyssy. Kylkiäiseksi huutokaupassa saatu myssy innoitti Anna-Liisaa tutkimaan arjen käyttöesinettä syvällisemmin. Monien muistojen esineestä löytyi yllättäviä kulttuurikerroksia. Oma myssykokoelma alkoi pikkuhiljaa kertyä.

Lopputuloksena syntyi sekä omakohtaisten että kerättyjen muistojen kudelma, kuvitettu teos Pannumyssy (2017).

Anna-Liisa ennätti kaiken keskellä olla inspiroiva ja lämmin mummi lapsenlapsilleen Aleksille ja Valtterille.

Opastajan rooli vain vaihtui, ainakin osittain. Viimeisinä vuosina oli pienten piparkakkuleipurien ja pannumyssypäähineisiin sonnustautuneiden ritarien vuoro toimia mummin it-tukena.

Marketta Mattila

Kirjoittaja on Anna-Liisa Mattilan tytär.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset