Osmo Apunen 1938–2022

Professori emeritus

Osmo Apunen

27.10. 2:00

Professori emeritus Osmo Apunen kuoli Tampereella 16. lokakuuta 2022. Hän oli 84-vuotias, syntynyt Kotkassa 5. lokakuuta 1938.

Paavolanniemen tutkijankammiossa Apunen oli juuri ennen kuolemaansa saanut päätökseen monivuotisen työn Suomen ulkopolitiikan parissa.

Apunen suoritti akateemiset tutkinnot Helsingin yliopistossa poliittisesta historiasta ja laajensi pätevyyttään kansainväliseen politiikkaan hakeutuessaan Tampereen yliopistoon. Viime kädessä hän näki molemmat tieteenalat välineinä ulkopolitiikan ymmärtämiseen.

Apusen sitkeän työn tuloksena Paasikivi-Seuran 1961 perustama ja työryhminä toiminut säätiöpohjainen Ulkopoliittinen instituutti (UPI) vakiinnutettiin 1972 valtionapulaitoksena, joka otti samalla hoitoonsa Ulkopolitiikka-aikakauslehden.

Vaikka Apunen ei lopulta astunut ensimmäiseksi kokopäiväiseksi johtajaksi vaan siirtyi vuodeksi ulkoministeriöön ja sen jälkeen professoriksi Tampereen yliopistoon, hän pysyi mukana instituutin toiminnassa.

Ulkopolitiikka-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa Apunen avasi käsitteitä ja tarjosi analyysejä Pohjolan ja Euroopan turvallisuuden käänteistä. Ulkoministeriössä Apunen perehtyi sisältä päin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin (Etyk) ydinsisältöihin. Hänen analyysinsä valtioiden välisten suhteiden periaatteista ja niiden keskinäisistä kytköksistä Helsingin päätösasiakirjassa (1975) on surullisen ajankohtainen nyt sotaa käyvässä Euroopassa.

Apusen teos Paasikiven-Kekkosen linja (1977) on kokonaisesitys ja perusoppikirja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Oma lukunsa olivat Apusen Suomen Sosialidemokraattiin (Demariin) kirjoittamat kolumnit, jotka hän päivitti ”Toijalan takaa” ja suuntasi Helsingin ulkopoliittiselle eliitille. Niissä hän terävällä kynällä ja kriittisen realismin otteella haastoi vakiintuneita oppeja.

Jätettyään menestyksellisesti hoitamansa kansainvälisen politiikan oppituolin (1973–2003) Apunen kääntyi uudestaan Suomen ulkopolitiikan tutkimisen, ymmärtämisen, tulkitsemisen ja selittämisen maailmaan.

Osmo Apusen perintöä arvioitaessa Paasikivi-Seuran Linjamiehet (2005) ja Ulkopoliittisen instituutin Silmän politiikkaa (2012) eivät ole pelkkiä järjestöhistorioita. Toimeenpanovallan ja diplomatian sijasta Apunen käsittelee ulkopolitiikan sisällön tuottamista yhteiskunnan omatoimisissa instituutioissa kuten vaikuttajaverkostoissa ja ajatushautomoissa.

Suomen ulkopolitiikan juurisyihin voi tuskin yrittää syvemmälle kuin Apusen ensi vuonna postuumisti ilmestyvässä teoksessa Paasikiven pitkä linja.

Oman tiensä kulkija hakee Paasikiven historicuksen opastamana vastauksia Suomen selviytymisen perimmäisiin kysymyksiin ja avaa samalla tulkinnoillaan uusia näkökulmia suurmiehen ulkopoliittiseen ajatteluun.

Jaakko Blomberg

Jaakko Kalela

Kari Möttölä

Kirjoittajat ovat Osmo Apusen pitkäaikaisia ystäviä ja kollegoita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset