Arto Noro 1947–2022

Dosentti

Arto Noro

12.11. 2:00

Sosiologian dosentti Arto Lasse Juhani Noro kuoli pitkään sairastettuaan 6. lokakuuta 2022 Helsingissä. Hän oli 75-vuotias, syntynyt Hämeenlinnassa 29. tammikuuta 1947.

Hämeenlinnan lyseon kuuden laudaturin ylioppilas lähti Helsinkiin mielessään kaksi asiaa: aseman lihapiirakka ja Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta. Ensimmäisestä hän kirjoittaa kauniisti HS:n Minun yliopistoni -sarjassa 22.6.1990. Kirjoituksessa heijastuvat myös monen suurten ikäluokkien ylioppilaan tunnot: aavistus moniarvoisemmasta ja avoimemmasta kulttuurista, joka odotti pääkaupungissa orastavan antiautoritaarisen ylioppilasliikkeen myötä.

Valtiotieteellisestä tiedekunnasta Noro valmistui maisteriksi ja tohtoriksi. Dosentiksi hänet nimitettiin 1992. Tiedekuntaan sijoittui koko työura assistenttina, yliopistonlehtorina ja vs. professorina.

Syyslukukaudella 1971 Noro aloitti legendaariset Marx-luentonsa. Ne olivat tärkeä vastapaino 1970-luvun opiskelijaradikalismissa, jonka valtavirta Suomessa kanavoitui poliittisesti ”marxilais-leniniläiseksi” ja ”taistolaiseksi” liikkeeksi. Sen rinnalla kehittyi kriittisempi ”yliopistomarxismi”, jota Noro edusti ja jonka juuret olivat Manner-Euroopassa. Tärkeä yhteys oli Nordisk sommaruniversitet eli Pohjoismainen kesäakatemia.

Opettajana Noro oli klassinen luennoitsija, joka esitteli tärkeitä tekstejä kriittisesti arvioiden. Hänellä oli ilmiömäinen kyky omaksua lukemansa ja asettaa se laajan oppineisuutensa luotsaamana paikalleen yhteiskuntateoreettisessa ajattelussa.

Sosiologian teoria ja käytäntö oli aihepiiri, jota Noro pohti koko uransa ajan. Väitöskirjassaan Georg Simmelin sosiologiasta hän muotoili sosiologisen ajattelunsa keskeiset periaatteet ja vastasi mm. kysymykseen, miten sosiologinen ajattelu auttaa ymmärtämään modernin maailman yksilölle asettamia haasteita.

Noron vaikutus suomalaisen sosiologiaan oli suurempi kuin hänen muodollinen asemansa yliopiston hierarkiassa. Hän ei toiminut valta-asemissa vaan vaikutti keskustelemalla ja argumentoimalla. Hän oli pitkäaikainen toimituskunnan jäsen sekä Sosiologia-lehdessä että Tutkijaliiton Tiede & Edistys-lehdessä, jonka päätoimittaja hän oli kymmenen vuotta.

Arton rakkain harrastus oli urheilukalastus, johon hän oli jäänyt koukkuun jo lapsuuden kesinä. Tärkeitä olivat myös hyvä ruoka, penkkiurheilu ja matkailu perheen kanssa. Arton viimeiset vuodet olivat monenlaisen luopumisen aikaa, mutta yhteys ystäviin säilyi loppuun saakka. Arton lähipiirin kuuluivat puoliso Terttu Turunen ja tytär Riina.

Jukka Gronow

Keijo Rahkonen

Aino Sinnemäki

Kirjoittajat ovat Arto Noron ystäviä ja kollegoja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset