Olavi Martikainen 1941–2022

Maaherra

Olavi Martikainen

19.11. 2:00

Kuopion läänin viimeinen maaherra Olavi Martikainen kuoli pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana Lapinlahdella 18. lokakuuta 2022. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Lapinlahdella 25. heinäkuuta 1941.

Martikainen kuului Lapinlahden kunnanvaltuustoon 1969–1993. Hän oli kansanedustajana Kuopion läänin vaalipiiristä 1972–1987 ja toimi muun muassa valtion nuorisoneuvoston puheenjohtajana 1973–1979.

Hän oli Kalevi Sorsan elvytyshallituksen sosiaali- ja terveysministerinä 1977–1979. Martikaisen ministeriaikana edistettiin muun muassa kansaneläkeuudistusta ja lasten kotihoidontukijärjestelmää. Martikainen kuului siihen nuorten keskustapoliitikkojen joukkoon, jotka 1970- ja 1980-luvulla kokivat tehtäväkseen puolueen uudistamisen voimakkaammaksi tekijäksi – jopa suunnannäyttäjäksi Suomen politiikassa.

Luovuttuaan kansanedustajan paikasta Martikainen toimi iisalmelaisen kirjapainoyhtiön IS-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajana ja myöhemmin yhtiön toimitusjohtajana. Vuonna 1993 hänet nimitettiin Kuopion läänin maaherraksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoteen 1997, Kuopion läänin lakkauttamiseen saakka.

Maaherran tehtävässä Martikainen hyödynsi valtakunnallisissa ja maakunnallisissa luottamustehtävissä hankkimaansa luottamusta, kokemusta ja laajaa verkostoaan. Hän toimi puheenjohtajana muun muassa aluepoliittisessa neuvottelukunnassa, Suomen tieyhdistyksessä ja Paikallisosuuspankkiliitossa.

Pohjoissavolaiset kokivat Martikaisen omakseen niin kansanedustajan, ministerin kuin maaherran tehtävissä. Hän oli vaikuttajana kuunteleva ja keskusteleva sekä helposti lähestyttävä.

Tehtävät vaihtuivat, mutta mies pysyi entisellään. Hänet tunnettiin sukutilansa mukaan paikkakunnalla Pihkarannan Ollina. Julkinen Olavi Martikainen ja Pihkarannan Olli eivät poikenneet toisistaan.

Herännäisyys vaikutti Martikaisen ja hänen sukunsa elinpiirissä. Savonjärven Martikaisten ”alkukoti”, Heikkilän talo, oli yksi Savon herännäisyyden alkutapahtumien näyttämöitä. Perinteen hengessä Olavi Martikainenkin osallistui vuorollaan 1923 perustetun Portaanpään opiston hallintoon taloudellisesti vaikeana aikana ja oli kehittämässä sitä kohti nykyistä vahvaa ”humanistista sivistystaloa”.

Olavi oli syvällinen ajatuksissaan ja vastuuntuntoinen toiminnassaan. Hänen asenteensa elämään pysyi sairasteluvuosinakin etsivänä ja oppivana.

Anna-Liisa-vaimon tuki kiireisinä julkisuus- ja myöhemmin eläkevuosina oli korvaamaton. Uskoa elämään ja tulevaan antoivat myös kolme lasta ja viisi lastenlasta.

Seppo Kääriäinen

Pekka Perttula

Kirjoittajat ovat Olavi Martikaisen työtovereita ja ystäviä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset