Ilmari Vesterinen 1941–2022

Emeritusprofessori

Ilmari Vesterinen

28.11.2022 2:00

Emeritusprofessori Ilmari Vesterinen kuoli 4. elokuuta 2022 Helsingissä. Hän oli 80-vuotias, syntynyt Helsingissä 6. marraskuuta 1941.

Vesterinen oli kulttuuriantropologi, japanologi sekä suomen kielen opettaja. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa, jossa opetti myöhemmin japanologian dosenttina. Hän väitteli ja teki antropologian uransa Jyväskylän yliopistossa. Professoriksi hänet valittiin 1998.

Vesterinen vakiinnutti ratkaisevasti kulttuuriantropologian oppiaineen ja kvalitatiivisen opetuksen asemaa Jyväskylän yliopistossa. Hän oli paneutunut ja humoristinen luennoitsija, joka esimerkillään osoitti antropologian vahvuudet, kielen ja kenttätyön merkityksen kulttuurin ymmärtämisessä. Hän oli myös taitava kielenkäyttäjä ja hänen panoksensa etnologian laitoksen julkaisuihin oli merkittävä. Vesterinen toimi etnologian laitoksen johtajana 1990-luvulla.

Vesterinen oli kysytty luennoitsija, joka esitelmöi Japanista niin koulutustilaisuuksissa kuin kulttuuritapahtumissa. Kesäisin 1970- ja 1980-luvuilla hän toimi opetusministeriön suomen kielen ja Suomen kulttuurin kansainvälisen kurssin opettajana sekä johtajana Kuopiossa.

Hän myös opetti suomea ensimmäisille kiinalaisille stipendiaateille sekä Vietnamin venepakolaisille. Monet oppilaat muistivat pidettyä opettajaansa kirjein ja kortein vuosien ajan. Vierailevana professorina hän toimi Indianan yliopistossa Yhdysvalloissa 1990-luvulla.

Vesterinen oli Japanin tutkimuksen uranuurtaja Suomessa. Ensimmäiset Japanin tutkimukset koskivat vähemmistöjä, burakulaisia ja ainuja, joiden asemaan liittyy identiteetti- ja ihmisoikeuskysymyksiä. Myös Yhdysvalloissa Vesterinen tutki vähemmistöyhteisöjä, kuten amisheja ja hutteriitteja.

Myöhemmin hän tutki muun muassa Japanin uskontoja, erityisesti kansallisuskontoa shintolaisuuta. Vesterisen väitöskirjatutkimus käsitteli Japanin Tyynenmeren rannalla sijaitsevaa kalastajayhteisöä. Oli suuri järkytys, kun tsunami tuhosi kylän 2011.

Japanin tutkimuksen ansioista Japanin keisari ja valtio myönsivät Vesteriselle 2020 Nousevan auringon ritarikunnan kunniamerkin Kultaiset säteet -ruusukkeella.

Vesterinen oli vekkuli isä ja ukki, joka otti usein perheen mukaan kaukokaipuun johdattamille kenttämatkoille. Hän katsoi, että nähtyään vierasta, ymmärtää paremmin omaa.

Jazz- ja elokuvaharrastusten pohjalta eläkkeellä syntyivät kirjat Helsingissä toimineesta Suomen ensimmäisestä jazzkerhosta sekä 1950- ja 1960-lukujen töölöläisnuorten elokuvakokemuksista ja nuorisokulttuurista. Myös klassinen musiikki ja filosofia olivat rakkaita.

Vesterisen tutkijanuraa kantoi vakaumus, että vertailevalla kulttuurin tutkimuksella on sivistyksellinen tehtävä. Parhaimmillaan se ei vain anna aineksia itseymmärrykseen, vaan myös paljastaa näennäisiä itsestäänselvyyksiä ja siten kasvattaa suvaitsevaisuutta.

Tuomas Vesterinen

Terhi Vesterinen

Bo Lönnqvist

Kirjoittajat ovat Ilmari Vesterisen lapset ja kollega.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset