Touko Allonen 1929–2022

Diplomi-insinööri

Touko Allonen

5.1. 2:00

Diplomi-insinööri Touko Allonen kuoli Helsingissä 22. marraskuuta 2022. Hän oli 93-vuotias, syntynyt Mäntsälässä 11. huhtikuuta 1929.

Allonen oli jo pienenä kiinnostunut uutisista, politiikasta ja urheilusta. Kotona vaadittiin talon töihin osallistumista mutta annettiin aikaa myös harrastuksille. Hän liittyi suojeluskunnan soittokuntaan 8-vuotiaana, aloitti pianonsoiton 11-vuotiaana ja osallistui sotilaspoikatoimintaan. Ylioppilaaksi hän tuli 1948 Järvenpään yhteiskoulusta. Koulun penkiltä löytynyt vihko ”Ryhtyisinkö maanviljelysinsinööriksi?” viitoitti tietä.

Allonen valmistui Teknillisen korkeakoulun Maatalouden vesirakennuksen linjalta 1952. Opiskeluaikana hän osallistui aktiivisesti myös musiikkirientoihin PO:ssa ja Retuperän WBK:ssa. Asepalvelus päättyi RUK 77:n pioneerilinjan priimuksena. Hän avioitui Elli Uusitalon kanssa 1953, ja nuori pari muutti Ouluun, josta Allonen oli saanut töitä maanviljelysinsinööripiiristä.

Elämäntyönsä Allonen teki Vesto Oy:ssä. Ensimmäisellä kerralla hän oli ollut yhtiössä kesäharjoittelijana, mutta vakinainen työ alkoi 1954 vastaavan mestarin apulaisena. Toimitusjohtajana hän oli 1981–1986 ja toimi myös Vesto-konsernin tytäryhtiöiden hallintoelinten ja alan järjestöjen johtotehtävissä. Hänen johdollaan Veston asema erikoisalojensa johtaviin kuuluvana urakoitsijana vahvistui ja toiminta laajeni. Rakkaimpana lajina säilyi kuitenkin tunnelilouhinta, ja hän tunsi aina lähes poikamaista innostusta tunneliurakan asiakirjoihin tutustuessaan.

Esimiehenä Allonen oli innostava ja ohjaava, verraton oppi-isä nuoremmille. Hänellä oli loistava tilannetaju ja huumori. Sen ansiosta moni hankalakin tilanne päättyi yhteiseen nauruun ja helpotukseen. Veston henkilöstö arvosti häntä ja nautti hänen virtuoosimaisesta sanankäytöstään. Touko teki työtään suurella taidolla, tarmolla ja sydämellä. Hän tapasikin sanoa, että minulla on kolme lasta: kaksi poikaa ja Vesto.

Ura jatkui vielä 1989, kun Touko nimitettiin KHO:n yli-insinöörineuvokseksi, jossa tehtävässä hän jatkoi 1995 asti.

Eläkeläiselämä oli aktiivista ja musiikki ja taide lähellä sydäntä. Soittoharrastus aktivoitui ja käyrätorvi soi orkesterissa 80-vuotiaaksi. Aika puolison ja perheen kanssa kesäasunnolla ja Lapin-majalla olivat tärkeitä. Matkat ympäri maailmaa ja ristisanat pitivät aivot terävinä. Perhe- ja ystäväpiirissä Touko oli arvostettu ja pidetty, hän seurasi aikaansa ja oli jyvällä kehityksen virtauksista.

Heikki Allonen

Matti Allonen

Antero Saarilahti

Kirjoittajat ovat Touko Allosen poikia ja työtoveri.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset