Lehtikuvaaja Martti Brandt kuoli pitkäaikaiseen sairauteen 29. marraskuuta 2022 Helsingissä. Hän oli 83-vuotias, syntynyt 17. syyskuuta 1939 Viipurissa.
Brandt oli kahden kuukauden ikäinen lähtiessään Viipurista talvisodan puhjettua. Evakkotaipaleen jälkeen perhe asettui ensin pääkaupunkiseudulle ja sitten Helsinkiin. Sähköasentajan ammatti ei nuorta miestä kiinnostanut, niinpä hän sanoi itsensä irti sähköasentajan oppilaan paikalta VR:n Pasilan konepajalta. Suunnitelmissa oli hakea kesäkuvaajaksi Uuteen Suomeen. Tämä toteutui.
Brandt aloitti lehdessä 18-vuotiaana vuonna 1957. Ammatillista koulutusta hänellä ei ollut, kunhan kehitti kotitalon pannuhuoneessa kuvia ja luki Näppäilijän uutisia . Työsuhde Uudessa Suomessa kesti vuoteen 1962.
Aikakauslehti Apuun Brandt siirtyi kollega Seppo Saveksen suosituksesta. Lehti lähti tuolloin päätoimittaja Pauli Myllymäen luotsaamana uudistumaan. Sekä kotimaassa että ulkomailla tehdyistä kuvareportaaseista tuli keskeinen osa lehden sisältöä. Avussa Brandt oli 1962–1994.
Tämä toi Brandtille mahdollisuuden kehittää valokuvan kautta hänelle tärkeää tavallisen ihmisen näkökulmaa. Työ Avun valokuvaajana mahdollisti laajojen reportaasien teon ympäri maailmaa. Ensimmäisenä oli vuonna 1962 kolmen kuukauden pituinen reportaasimatka Lähi-Itään ja Pohjois-Afrikkaan.
Lehtikuvaajan työ kehitti hänestä taitavan ja kokeneen kuvajournalistin. Luontevasti hän siirtyi valtiovierailuista kuvaamaan niin syrjäseutujen kuin kaupunkien asukkaiden elämää. Keskiössä oli aina ihminen. Brandt määrittelee lehtikuvaajan työtä tavaksi elää: ”On olemassa kolmio, jonka ensimmäinen kulma on tietokone, toinen kulma on sydän, joka on ihmisen puolella, kolmas kulma on silmä, joka on kameran suljin.” Näillä eväillä syntyy hyvä lehtikuva.
Matkojen seurauksena tuli myös omia yksityisnäyttelyitä kuten Reportaasikuvia Arabimaista (1965), Lapsi ja kaupunki (1973) ja Martti Brandt, lehtikuvia 1957–1994. Lisäksi Avun kuvaajien yhteisnäyttely Kuvia maailmalta (1993), Stadin nuoret (2000), Kuvajournalismin kulta-aika (2002).
Seppo Saves perusti Finnseven-osuuskunnan 1965, johon Brandt aluksi kuului. Finnsevenin suuri ponnistus oli Taidehallissa pidetty yhteisnäyttely Maa ponteva Pohjolan äärillä.
Vuoden lehtikuva -kilpailun Brandt voitti vuosina 1965 ja 1974. Valokuvataiteen valtionpalkinto hänelle myönnettiin 1979. Patricia Seppälän säätiö palkitsi Martti Brandtin elämäntyöstä kuvajournalistipalkinnolla 2011.
Kirjojakin syntyi: Martti Brandt, Lehtikuvia 1957–1994 sekä Tarinoita kuvien takana (2010). Brandt on lahjoittanut 130 000 kuvaa käsittävän negatiivikokoelmansa Suomen valokuvataiteen museolle.
Perhe, kaksi poikaa ja pojantytär olivat Martille tärkeitä. Rentoa oloa ja iloa tuottivat yhteiset hetket niin Päijänteen rannoilla kuin Kolin maisemissa.
Ystävät muistavat hänet sydämellisenä, tunteita osoittavana lämpimänä persoonana.
Rauni Magnusson
Antero Takala
Kirjoittajat ovat Martti Brandtin puoliso ja perheystävä.