Essi Päivärinta 1968–2022

Tutkijatohtori

Essi Päivärinta

15.1. 2:00

Tutkijatohtori Essi Mari-Anna Päivärinta (o.s. Vainikka) kuoli kotonaan Järvenpäässä 9. joulukuuta 2022 loppuvaiheessa nopeasti edenneeseen sairauteen. Hän oli 54-vuotias, syntynyt Mikkelissä 12. kesäkuuta 1968.

Päivärinta kirjoitti ylioppilaaksi Mikkelin lyseon lukiosta 1987 ja jatkoi opintojaan Helsingin yliopistossa, josta valmistui elintarviketieteiden maisteriksi pääaineenaan ravitsemustiede 1997. Päivärinnan tutkijan ura käynnistyi jo opiskeluaikana tutkimusavustajana Helsingin yliopiston ja Kansanterveyslaitoksen tutkimusprojekteissa, mm. Pohjois-Karjala-projektissa.

Valmistumisensa jälkeen Päivärinta toimi tutkijana Helsingin yliopistossa aiheena ravinnon vaikutusmekanismit paksusuolisyövän ehkäisyssä. Syöpään liittyvät tutkimusprojektit veivät mukanaan, syvensivät osaamista ja työllistivät moniksi vuosiksi. Päivärinta väitteli elintarviketieteiden tohtoriksi aiheena metsämarjojen, erityisesti lakan, merkitys paksusuolisyövän ehkäisyssä. Viime vuosina keskeiseksi tutkimusaiheeksi nousi kasviproteiinin lähteiden terveysvaikutukset.

Päivärinta oli työyhteisössään arvostettu tutkija ja opettaja. Hän oli tutkijana paneutuva, huolellinen ja yksityiskohdista tinkimätön. Varhainen kuolema katkaisi hänen tutkijanuransa, hänellä olisi ollut vielä annettavaa tutkimusmaailmassa. Empaattisena, kannustavana ja helposti lähestyttävänä hän teki merkittävän työn monien maisteri- ja väitöskirjavaiheen opiskelijoiden ohjaajana. Ohjattavien mieleen Päivärinta jätti pysyvän jäljen esikuvana, joka oli aina valmis paneutumaan käsillä olevaan ongelmaan ja antamaan heille aikaansa.

Syöpään sairastuminen oli järkytys Päivärinnalle. Voivottelun sijasta hän suuntasi asiantuntijuutensa ja tarmonsa syöpäpotilaiden vertaistukeen ja toimintaan Suomen Syöpäpotilaat ry:n potilasedustajana mm. erilaisissa syöpätutkimushankkeissa.

Perhe oli Essille tärkeä. Puolisoonsa Jyrkiin hän tutustui jo lukioaikana, ja pitkä yhteinen taival täydentyi kahdella lapsella sekä lapsenlapsella Reinolla, joka tuotti suuresti iloa viimeisiin vuosiin. Myös Aarno-isä oli tärkeä henkilö, joka ylpeänä seurasi ja tuki tyttärensä tutkijanuraa.

Essi oli taitava käsistään sekä tutkimuslaboratoriossa että sen ulkopuolella. Laaja hyötypuutarha ja monet valmiit ja muutamat kesken jääneet käsityöt puhuvat puolestaan. Iloa tuotti myös musiikki: pianonsoitto ja kuorolaulu Järvenpään Ainottarissa. Viime vuosina erityisen tärkeäksi muodostui suvun vapaa-ajanpaikka Merenlahdella Lappeenrannan lähellä ja veneily Saimaalla.

Ystävänä Essi oli uskollinen, huumorintajuinen ja viitseliäs. Vielä viimeisinä päivinään hän oli kiinnostunut muiden kuulumisista. Essi Päivärinnan jättämä valoisa muisto kantaa perhettä, ystäviä ja työyhteisöä myös kaipauksen hetkellä.

Anne-Maria Pajari

Maijaliisa Erkkola

Riitta Freese

Kirjoittajat ovat Essi Päivärinnan ystäviä ja kollegoita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset