Kari Teramo 1938–2023

Professori

Kari Teramo

22.1. 2:00

Professori Kari Teramo kuoli 12. joulukuuta 2022 Espoossa 84-vuotiaana. Hän oli syntynyt 12. tammikuuta 1938 Helsingin Naistenklinikalla, josta sittemmin tuli hänen työuransa päätoimipiste.

Teramo valmistui lääkäriksi 1965, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäriksi 1971 ja väitteli tohtoriksi 1972. Hän keskittyi erityisesti synnytysten turvalliseen hoitoon. Vaikka neuvolat toimivat hyvin, lapsia uhkasivat edelleen hapenpuute synnytyksen aikana ja ennenaikainen synnytys eli keskosuus.

Sikiön vointia seurattiin ennen kuuntelemalla sydänääniä metallitorvella äidin vatsanpeitteiden läpi. Uutta oli kuitenkin kehitteillä, ja Teramo lähti tuoreena lääkärinä Berliiniin oppimaan sikiön päänahasta otetun mikroverinäytteen käyttöä. Sen avulla voitiin todeta uhkaava happivajaus ja päättää synnytys ennen vauvan vaurioitumista.

Keinovalikoimaan tulivat sikiön sykkeen rekisteröinti, ultraäänikuvantaminen sekä lapsivesipunktiot sikiön keuhkojen kypsyyden ja hapenpuutteen toteamiseksi. Näin kehittyi uusi suppea erikoisala, perinatologia eli synnytysten ja vastasyntyneiden lääketiede. Kari Teramo oli alan ensimmäinen dosentti 1974 ja pääjärjestäjä kursseilla, joiden päätteeksi perustettiin Suomen Perinatologinen Seura. Hän toimi sen puheenjohtajana ja oli kunniajäsen.

HYKSin Naistenklinikan synnytysosaston ylilääkärinä Teramo koulutti uusia sukupolvia äitien ja vauvojen hyvään hoitoon. Hän oli erinomainen kliinikko ja luotettava esimies, jonka mielipiteitä vaikeissa potilastapauksissa kuunneltiin.

Teramon tieteellisen uran tärkeä mentori vuodesta 1967 oli Brown Universityn professori Robert Schwartz. Hänen avullaan Kari loi hyvät suhteet alan tutkijoihin Yhdysvalloissa. Hän teki sekä tiedettä että potilastyötä San Franciscossa, Providencessa ja Los Angelesissa. Ystävyyssuhde jatkui toiseen polveen, sillä Alan Schwartz on isännöinyt suomalaisia postdoc-tutkijoita huippuyksikössään ja toimii edelleen Helsingin yliopiston tieteellisenä neuvonantajana.

Teramon päätutkimuskohteisiin kuului diabetes ja raskaus. Parempien hoitokäytäntöjen kautta diabetesäitien ja -lasten ennuste on suuresti parantunut. Muita tärkeitä kohteita ovat olleet erytropoietiini sikiön hapenpuutteen merkkinä sekä keskossynnytykseen liittyvät perintötekijät.

Luonto ja filatelia olivat Karille tärkeitä. Hän ei ollut turhan jaarittelija, mutta hänen pätevä ja rauhallinen hahmonsa oli synnyttäjille tuki ja turva pelottavissa tilanteissa. Vaikka hän ei liene pitänyt kirjaa, uskomme hänen tehneen enemmän keisarileikkauksia kuin kukaan muu Suomessa.

Viimeiset kuukaudet syövän kynsissä olivat raskaita ja askel alkoi painaa. Silti Kari marssi vakaasti kesäkuun 2022 promootiossa Helsingin yliopiston juhlasalin kateederiin ottamaan vastaan riemutohtorin arvomerkit puolison ja kahden tyttären läsnä ollessa. Se oli arvokas kohokohta hienolla lääkärin ja tutkijan uralla.

Kari Raivio

Mika Nuutila

Alan Schwartz

Kirjoittajat ovat Kari Teramon kollegoita.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Uusimmat muistokirjoitukset