Taidemaalari Maila Ponkkonen (Salosmaa) kuoli 14. joulukuuta 2022 Helsingissä. Hän oli 79-vuotias, syntynyt Ruokolahdella 9. syyskuuta 1943.
Opettajat huomasivat jo varhain Mailan taiteelliset lahjat, ja 14-vuotiaana hän pääsi aloittamaan Imatran taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Hän jatkoi opintoja Suomen taideakatemian (STA) koulussa 1960–1965.
Ponkkosen teoksia oli esillä ensimmäisen kerran Imatran taidemuseossa jo 1960 ja STA:n näyttelyissä 1960-luvulla ja vuoden 1970 alussa, jolloin hänen työtään tukivat useat julkiset ja yksityiset tahot. Ponkkosen maalauksia on monissa huomattavissa julkisissa kokoelmissa kuten Ateneumin, Sara Hildénin, Hämeenlinnan ja Lahden taidemuseoissa, Kuntsin ja Lauri Jäntin säätiöiden kokoelmissa, Wäinö Aaltosen museossa sekä Helsingin, Espoon, Tampereen, Joensuun kaupungin kokoelmissa. Ponkkonen oli erityisen suosittu muotokuvamaalarina, ja hänen töitään löytyy useista yksityiskodeista.
Maila Ponkkosen lyyrinen kolorismi oli puhjennut kukoistukseen samaan aikaan kuin silloinen taiteen kohusuuntaus informalismi Suomessa alkoi antaa sijaa uusrealistisille käsityksille. Ponkkosen puoliso Aarno Salosmaa lähti taiteessaan realismin viitoittamalle tielle. Taiteilijapariskunnan taidekäsitykset sopivat kuitenkin hyvin samaan työpajaan Tapiolan Nallenpolun ateljeetalossa, jossa avioparin kaksi tytärtä kasvoivat elämänsä poluille.
Ponkkosen elämänfilosofiaan kuului avarakatseisuus sekä luonnon moninaisuuden arvostaminen, mikä kulminoitui hänen Koverolta Pohjois-Karjalasta hankkimassaan kesäpaikassa. Melkein aina, sieni- ja marjastusretkilläänkin, hän tallensi näkemyksiään piirustusvihkoonsa. Sattuipa joskus karhukin kömpimään piirtäjän näköpiiriin.
Myöhäisimpinä vuosinaan hän keskittyi myös olennaisimpaan, ortodoksisen elämän pyhittämiseen tähtäävään elämäntapaan. Mailan ortodoksisuus kumpusi lapsuudesta, mutta henkiset voimavaransa hän koki olevan nyt parhaimmillaan ja ottikin osaa myös seurakuntaelämään.
Maila oli elämäniloinen, helposti innostuva ja ystävistään huolehtiva persoona, jonka ystäväpiiriin kuului monia kulttuurielämämme edelläkulkijoita. Katajanokan kodin merellisessä naapuristossa asui hänen Ateneumin aikainen opettajansa Tapani Raittila, joka oli kiinnostunut oppilaansa elämänurasta aina viimeisiin vuosiinsa saakka.
Erityisen hyvin Maila viihtyi vanhimman tyttärensä perheen kodissa Sipoossa, jossa iloa toivat lapsenlapset, antoisat sienimetsät ja runsaat marjastusmaastot.
Maria Salosmaa-Purujärvi
Kaarina Kaila
Ervo Vesterinen
Kirjoittajat ovat Maila Ponkkosen tytär ja ystäviä.