Taidemesenaatti Terttu Linkoneva (o.s. Pitkänen) kuoli 7. tammikuuta 2023 Mänttä-Vilppulassa Sarahelmen palvelukodissa 92-vuotiaana. Hän syntyi 31. lokakuuta 1930 Kuopion mlk:ssa.
Linkoneva kävi lukiota Kuopiossa kaksi vuotta ja muutti sen jälkeen Järvenpäähän. Hän työskenteli Helsingissä lakitoimistossa ensin lähettinä ja sitten toimistotöitä tehden. Junamatkalla töihin Linkoneva tapasi tulevan miehensä Veikko Lindholmin. Hän lähti ravintolatöihin Tukholmaan samaan aikaan, kun Veikko meni armeijaan.
Aika Ruotsissa muistui Linkonevan mieleen vielä hoivakodissa. Siellä häneen oli tarttunut sekä kieli että avarakatseisuus elämän moninaisuuden edessä.
Terttu ja Veikko menivät naimisiin vuonna 1951 ja esikoinen syntyi 1952. Sukunimi oli vielä tuolloin Lindholm. Suomenkielinen nimi Linkoneva oli Tertun idea. Aviomies sai työpaikan Järvenpään meijeriltä, ja Terttu oli töissä meijerin kaupassa. Kun Veikko hakeutui Maitotalousopistoon Jokioisille, perhe muutti mukana. Tällöin lapsia oli jo kaksi.
Kun Kuivamaito Oy rakensi uuden tehtaan Lapinlahdelle, Veikko toimi siellä johtajana. Heti muuton jälkeen Terttu synnytti kolmannen lapsen ja viiden vuoden kuluttua vielä neljännen.
1970-luvulla Terttu Linkoneva oli mukana perustamassa Lapinlahdelle Eemil Halosen museota ja Halosten museosäätiötä. Hän organisoi museolle tilat ja hoiti vuosikaudet yhdistyksen käytännön asiat. Eemil Halosen museo avattiin pappilan navettaan vuonna 1975. Hetken päästä lähelle rakennettiin myös taidekeskus. Linkoneva palkattiin säätiön toiminnanjohtajaksi.
Vuonna 1983 puolison ura vei perheen Nastolaan. Terttu Linkoneva perusti Taidehuone Fundart Oy:n ja keskittyi galleristin työhön sekä perustamaan Matinpalosäätiötä.
Yhdessä Tertun nuorimman lapsen kanssa he ostivat Mäntästä Honkahovin ja perustivat sinne taidekeskuksen, Terttu ja Veikko muuttivat perässä. Linkonevat olivat synnyttämässä Mäntän kuvataideviikkoja. 1993 aloittaneen tapahtuman keskipisteenä toimi aluksi Taidekeskus Honkahovi. Näyttelyvieraat oppivat tuntemaan Tertun, joka milloin kitki pihaa, keitti kahvia tai opasti vieraita nykytaiteeseen.
Terttua on luonnehdittu taistelijaksi, joka intohimoisesti puolusti maaseudun kulttuuria. Moni muistaa teräväkieliset pakinat Maaseudun Tulevaisuudessa ja Savon Sanomissa. Pysyvän jäljen hän jätti sekä Lapinlahdelle että Mänttään.
Terttu jäi leskeksi 2020. Viimeiset vuodet häntä ilahdutti läheinen suhde lapsenlapsiin.
Sampo Linkoneva
Veikko Halmetoja
Kirjoittajat ovat Tertun poika sekä työtoveri ja kollega.