Päätoimittaja Ulla Maija Turkki (o.s. Mäkinen) kuoli 24. marraskuuta 2022 pitkäaikaisen sairauden murtamana Porin Noormarkussa. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Ikaalisissa 30. kesäkuuta 1941.
Turkki muutti jo kaksiviikkoisena vanhempiensa mukana Ahlaisten Lamppiin suvun maatilalle. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Porin suomalaisesta yhteislyseosta, ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta.
Pian valmistumisensa jälkeen 1967 Turkki meni toimittajaksi porilaiseen sosialidemokraattiseen Uusi Aika -lehteen, ja jo parin vuoden kuluttua hänet valittiin toimitussihteeriksi ja sitten toimituspäälliköksi. Vuosina 1985–2009 hän toimi päätoimittajana ja jäi eläkkeelle 68-vuotiaana.
Turkki oli sitkeä oman lehden puolustaja, tarvittaessa jopa omaa puoluetta vastaan, kuten silloin, kun Sdp muiden puolueiden mukana lopetti lehdistötuen.
”Kukaan ei ole tullut sanomaan, miten minun pitäisi lehteä tehdä”, Turkki on sanonut.
Lehden avarasta linjasta kertoo myös hengellinen Samassa paatissa -palsta, jota kirjoitti Peränpitäjä-kollektiivinimimerkki. Turkin ansiosta palstaa ei lopetettu lehtiuudistuksessa.
Turkki teki pitkän poliittisen uran. Työväenaate tuli kotoa. Lampin Isonahteen rinteessä, minne myös Ulla puolisonsa Kyöstin kanssa muutti Porin-vuosien jälkeen, oli Ullan äidinisän koti. Isoisä oli perustamassa Lampin työväenyhdistystä. Hän oli rauhan mies, jonka valkoiset teloittivat.
Turkki toimi Porin työväenyhdistyksen puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön sihteerinä monet vuodet, ja hän kuului Sdp:n puoluehallitukseen. Hän vaikutti myös Porin kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa.
Poliittiset tehtävät veivät hänet Euroopan alueiden komitean jäsenenä Brysseliin ja Suomen valtuuskunnan jäsenenä YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin.
Lehden ohella keskeinen kiinnostuksen kohde oli kulttuuri. Turkki toimi Porin teatterisäätiön hallituksen puheenjohtajana lähes 20 vuotta.
Kiinnostus politiikkaan säilyi eläkevuosinakin. Ulla kertoi paljon ennen Ukrainan sodan alkamista lukevansa Venäjään liittyvää kirjallisuutta ja varoitteli itänaapurin väkivaltaisuudesta. Kissakin oli ristitty Odessaksi.
Miehensä Kyösti Turkin Ulla tapasi jo ylioppilasvuonna, ja naimisiin he menivät Tampereen tuomiokirkossa, vaatimattomasti ja nopeasti: ”Neljän minuutin kaavassa oli lupaukset ja pari rukousta. Vartin päästä olimme jo baarissa häälounaalla, söimme lindströminpihvit ja joimme isot maidot”, Ulla muisteli 70-vuotishaastattelussa.
Kyösti toimi pitkään Ullan omaishoitajana, kunnes oli edessä Ullan muutto hoivakotiin. Kyösti kuoli elokuussa 2022, vain muutamaa kuukautta ennen Ullaa.
Heli Kokko
Tapio Seppälä
Kirjoittajat ovat Ulla Turkin toimittajakollega ja yhteistyökumppani.