Kuvanveistäjä Kari Huhtamo kuoli Malmin sairaalassa pitkäaikaisen sairauden murtamana 1. maaliskuuta 2023. Hän oli 80-vuotias, syntynyt Rovaniemellä 11. tammikuuta 1943.
Huhtamo opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa 1961–1963 ja Suomen taideakatemian koulussa 1963–1964. Vaikka hän debytoi Rovaniemellä 1966 ja oli osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1964 lähtien, merkittävimmäksi käännekohdaksi hänen taiteensa kannalta osoittautui näyttely Kluuvin galleriassa Helsingissä 1969.
Se esitteli Suomessa täysin uuden tavan työskennellä kuvanveiston parissa. Huhtamo hylkäsi ajatuksen yksinäisestä, ateljeessaan käsityötä tekevästä taiteilijasta. Hän valmisti näyttelynsä kuin toimistoaan johtava arkkitehti, joka käyttää hyväkseen eri alojen ammattilaisten osaamista. Osin suurista fotomontaaseista koostunut näyttely oli paitsi menestys myös tärkeä puheenvuoro kuvataiteen mahdollisuuksista rakennetun ympäristön osana. Samalla se teki Huhtamosta suositun julkisen tilan teosten tekijän.
Pitkän uransa aikana Huhtamo toteutti kymmeniä julkisia teoksia eri puolille Suomea. Tärkein näistä on Lapin jälleenrakennuksen muistomerkki 1945–1955 (1977) Rovaniemellä. 15 metrin korkeuteen kohoava teräsrakennelma edustaa uljaasti eurooppalaisen konstruktivismin parhaita perinteitä.
Teos on valmistettu ruostumattomasta teräksestä, joka 1970-luvulla valikoitui Huhtamon omimmaksi materiaaliksi. Hän oppi käyttämään raskasta materiaaliaan niin, että tulokset näyttävät lähes painottomilta. Ne ”välkkyvät kuin lohen kylki, perhosen siipi”, kuten arkkitehti Kirmo Mikkola on sanonut.
Huhtamo oli paitsi veistotaiteen uudistaja myös tietokoneavusteisen taiteen pioneeri. Suuret veistokset, reliefit ja mobilet edellyttivät millimetrin tarkkaa toteutusta, mikä onnistui parhaiten tietokoneen avulla. Huipputekniikka ja kiiltävä teräs eivät kuitenkaan tehneet hänen taiteestaan kylmää, päinvastoin. Hän löysi teostensa lähtökohdat luonnosta, siitä miten pilvet peilautuvat järven tyyneen pintaan ja miten aamuaurinko siivilöityy koivunoksien läpi. Näitä kaikille yhteisiä elämyksiä hän käsitteli teoksissaan, joista kaikki tarpeeton oli riisuttu pois.
Huhtamo ei kuitenkaan koskaan unohtanut uransa alkuvaiheille ominaista iloa ja leikkisyyttä. Esimerkkejä hänen taiteensa tästä puolesta nähtiin hänen 80-vuotisnäyttelyssään Veikko Halmetojan galleriassa Helsingissä tammikuussa 2023.
Huhtamon yksityis- ja yhteisnäyttelyiden lista on pitkä. Sen huippukohtia ovat museonäyttelyt Suomessa 1977, 1989 ja 1999 sekä laaja yksityisnäyttely Tretjakovin gallerian kutsumana Moskovassa 2009. Palkinnoista ja kunnianosoituksista mainittakoon Valtionpalkinnot 1969 ja 1973 sekä Lapin yliopiston myöntämä kunniatohtorin arvo 2004.
Vuonna 2005 Huhtamo perusti nimeään kantavan taidesäätiön ja lahjoitti sille 22 suurikokoista veistostaan. Teokset on sijoitettu pysyvästi Lapin yliopiston tiloihin Rovaniemelle.
Timo Valjakka