Kuvanveistäjä Martti Aiha kuoli vaikean sairauden murtamana Porvoossa 5. toukokuuta 2023. Hän oli 70-vuotias, syntynyt Pudasjärvellä 23. joulukuuta 1952.
Aiha oli sukupolvensa keskeisiä taiteilijoita ja suomalaisen kuvanveiston merkittävä uudistaja, joka tunnettiin myös omaperäisenä piirtäjänä ja maalarina.
Nuoruudessaan Aiha asui perheensä kanssa Halmstadissa Ruotsissa ja palasi Suomeen 1970. Samana vuonna hän aloitti kuvanveiston opinnot Taideteollisessa oppilaitoksessa ja siirtyi pian Suomen Taideakatemian kouluun, josta hän valmistui 1975. Hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä 1977, yhdessä taidemaalari Jarmo Mäkilän kanssa. Teokset olivat pronssisia naisfiguureja.
Läpimurto osui 1980-luvun alkuun, jolloin Aiha esitti yksityis- ja yhteisnäyttelyissä kipsiin työstettyjä miesfiguureja. Veistoksiin sisältyi vahva eksistentialistinen lataus, joka oli läheistä sukua ajan maalaustaidetta leimanneelle uusekspressionismille.
Toisaalta Aihan värillisiä kankaita vasten asetetut valkoiset hahmot jäivät mieleen varhaisina askeleina kohti veistotaiteessa uutta tilallista ajattelua, jossa teokset ovat vailla jalustoja ja suorassa suhteessa näyttelytilan arkkitehtuuriin.
Pronssi ja kipsi saivat myöhemmin seurakseen muita materiaaleja, bambun, lasin, teräksen, muovin, keramiikan ja eri tavoin käsitellyn puun. Samalla kävi ilmi, että Aiha oli veistäjänä myös taitava käsityöläinen, joka osasi kääntää lähes minkä tahansa materiaalin ominaisuudet edukseen.
Käsityön jälki näkyi myös hänen omaleimaisessa kuvakielessään, jota pitkään hallitsi hänelle lähes tunnusomaiseksi muodostunut liekehtivä ornamentiikka.
Aihan ansioluettelo on pitkä ja kansainvälinen. Hänen teoksiaan on ollut 1980-luvulta lähtien esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä useissa Euroopan maissa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Japanissa. Museonäyttelyistä merkittävin oli Suomen Taideyhdistyksen järjestämä retrospektiivi Sara Hildénin taidemuseossa Tampereella 2008–2009.
Aiha toteutti lukuisia julkisen taiteen teoksia, joista esimerkkeinä mainittakoon Hämeenkylän kirkon taideteokset Vantaalla (1992, yhteistyössä Silja Rantasen kanssa), Göteborgin oopperan julkisivuveistos (1994), Suomen Moskovan lähetystön pihaveistos (1997) ja Helsinki-Vantaan lentoaseman suuret puuveistokset (1999). Erityisen merkittävä on monumentaalinen Rumba (1992) Helsingin Salmisaaressa, yksi pääkaupunkiseudun uljaimpia julkisia teoksia.
Ylivoimaisesti mittavin teos on kuitenkin Länsilinkki (2010), virtaviivaisesti muotoiltu aukio ja sen ylittävä silta, joka ohjaa Mechelininkadun, Hietalahdenrannan ja Baanan urbaaneja liikennevirtoja eteläisessä Helsingissä.
2010-luvulla Aihan kiinnostus eteni yksittäisistä julkisista veistoksista ympäristöesteettisiin hankkeisiin, joissa taiteilijan panos integroidaan rakennetun ympäristön osaksi jo suunnitteluvaiheessa.
Timo Valjakka