ITE-taiteilija Alpo Koivumäki kuoli vakavaan sairauteen 13. toukokuuta 2023 Kauhajoella. Hän oli 83-vuotias, syntynyt Kauhajoella 22. heinäkuuta 1939.
Koivumäki eli koko elämänsä samassa talossa Nummijärvellä. Hän oli ainoa lapsi tilalla, jossa elivät myös isovanhemmat, vanhemmat, tädit ja sedät, välillä myös serkut. Vanhuutensa hän eli yksin.
Koivumäki oli lahjakas piirtäjä ja maalari jo lapsuudessaan, kuten muut perheenjäsenet. Koulu ei sopinut, mutta oppiminen kiinnosti. Koivumäki otti asioista selvää itse. Hän opetteli vieraita kieliä, mm. englantia ja ranskaa, kun niille oli tarvetta iäkkään taiteilijan harvoilla ulkomaan matkoilla tai seminaareissa, joissa hänen taiteestaan puhuttiin.
Koivumäki oli myös taitava laulaja. Taiteilijaksi hän ryhtyi 1990-luvulla, kun Suomi siirtyi EU:hun, eikä pientilaa ja lehmiä kannattanut enää pitää.
Koivumäki ”löytyi” Maaseudun Sivistysliiton nykykansantaidetta kartoittavan EU-hankkeen myötä 1998. Vuonna 2001 hänen teoksiaan oli esillä Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa, ITE – Itse tehty elämä -näyttelyssä, jonka Erkki Pirtola kokosi.
Koivumäki oli taiteilijana yksi monista ja teoksineen mieleen jäävimpiä. Muistiin piirtyivät pientilan kierrätysmateriaaleista tehdyt eläinhahmot, tuttuja sittemmin myös Kiasman Omissa maailmoissa – toinen taide -näyttelystä kesällä 2005.
Näyttelyt toivat Koivumäen Helsinkiin, jossa hän oli käynyt edelliskerran 1950-luvulla jouduttuaan varusmiehenä Tilkan sairaalaan. Näyttelymatkallaan hän vieraili Korkeasaaressa katsomassa tropiikin ja kaukaisten seutujen eläimiä, joita oli kuvannut perustaen niiden hahmotuksen sensitiiviseen muotoaistiinsa, lehtikuviin ja Walt Disneyn hahmoihin.
Pian 2000-luvun alussa Koivumäki matkusti Ranskaan, Pariisiin ja sen lähelle Dicyyn, jonne hänet oli kutsuttu tekemään veistos La Fabuloserie kansantaiteen yksityiskokoelmaan. Tuloksena oli peltitynnyristä ja muusta romusta koostuva Hirvi Suomen saloilta (L’élan dans le forêt de Finlande).
Hirven kaksoiskappale on Koivumäen pihapiirin veistospuistossa eli Alpon Savannilla Nummijärvellä. Lukuisiin muihin eläimiin kuuluvat mm. sarvikuono, kameli, leijona, krokotiili, käärme ja jääkarhu. Linnuista mainittakoon kurki.
Kun Pariisin Halle Saint-Pierre -taidehalli Montmartrella esitteli 2006 naivistien ja itseoppineiden taiteilijoiden teoksia Suomesta, Alpo Koivumäki oli mukana. Siellä hänen taiteensa elävyys välittyi nyt sveitsiläiskuvaaja Mario del Curton valokuvina.
Olin ollut toimittajana mukana keväällä 2003, kun Curto ja ranskalaiskuvaaja Jean-Noël Montagné kävivät Kauhajoella katsomassa Koivumäen taidetta. Matka oli ikimuistoinen, kuvaajat ihastuksissaan.
Kesällä 2019 olin mukana tekijäjoukossa, kun ojensimme Alpolle hänen 80-vuotispäivänsä juhlakirjan Alpon Savannilla.
Runsaista värikuvista ja monista artikkeleista koostuvan kirjan tuotti Kauhajoki-seura. Nyt Alpon Savannin ystävät ry. pitää huolta perinnöstä, kuten Alpon Savannista, niin että runsas veistospuisto eläimineen voi olla edelleen avoinna kävijöille.
Alpo Koivumäki valittiin Maaseudun Sivistysliiton vuoden ITE-taiteilijaksi 2023. ”Minulla on sama pää kuin lapsena. Nyt vain teen sitä, mitä olen lapsena ihaillut”, Koivumäki sanoi minulle 20 vuotta sitten Kauhajoella.
Marja-Terttu Kivirinta