Tässä sitä taas ollaan. Pisteen kaltaisen kunniakkaan välimerkin maine on ollut alkukesästä vaakalaudalla, eikä kyse ole ensimmäisestä kerrasta.
Kirjoitimme jo vuonna 2013http://nyt.fi/a1305752664806, että piste voi tehdä viestistä sävyltään aggressiivisen.
Sittemmin pisteen katoamista on pohdittu muun muassa Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) julkaisemassa blogikirjoituksessahttp://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/laura_niemi/vaistyvat_valimerkit.10772.blog.
Aihe ei vanhene edelleenkään. Tämän kuun aikana pisteen tylyyttä on pohdiskellut esimerkiksi Washington Posthttps://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2016/06/13/stop-using-periods-period-2/?tid=sm_medium, New York Timeshttp://www.nytimes.com/2016/06/10/world/europe/period-full-stop-point-whatever-its-called-millennials-arent-using-it.html?_r=3 ja kotimaassamme Aamulehtihttp://www.aamulehti.fi/kotimaa/erikoinen-uusi-ilmio-pisteesta-on-tullut-tyly-valimerkki/.
Kai se siis pitää hyväksyä. Nykyisessä someviestinnässä piste on tyyliltään tyly. Piste.
Tai ehkä asia ei sittenkään ole niin yksinkertainen.
Niin sanoo Laura Niemihttps://www.hs.fi/haku/?query=laura+niemi. Hän on toinen edellä mainitun Kotuksen blogitekstin kirjoittajista. Nykyisin Niemi työskentelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa julkaisukoordinaattorina.
”Jossain tapauksessa myös välimerkin pois jättäminen voi jättää tylyn vaikutelman. Voimakas tunneilmaisu voi tarvita esimerkiksi huutomerkin. Jos kirjoittaa vain ”Haha”, ei ole välttämättä selvää, onko viestin lähettäjä tosissaan.”
Meneepä tämä monimutkaiseksi.
Niemen mukaan perussääntö someviestinnässä on kuitenkin aika selvä. Jos viestin merkitys itsessään on neutraali, piste voi tuoda siihen tylyn vaikutelman. Tosin silloinkin vain siinä tapauksessa, että piste on viestin lopussa.
”Tekstin keskellä oleva piste ei aiheuta samanlaisia tulkintoja, mutta viestin loppuun laitettu piste voi saada viestin näyttämään tylyltä.”
Jos taas sanomaan liittyy voimakas tunnereaktio, se tarvitsee seurakseen jonkun välimerkin viestin päätteeksi, ainakin yleensä. Muuten voi jäädä epäselväksi, oletko todella tunteenilmaisun takana. Ja silloin vasta vaikuttaakin tylyltä.
Miten tähän sekavaan tilanteeseen ollaan oikein päädytty?
Niemi sanoo, että välimerkkien katoamisen tai tylyksi muuttuneen pisteen alkuperää on mahdotonta jäljittää. Hän myöntää, että todennäköisesti osasyy on meidän ihmisten laiskuudessa.
Kun niin sanottu ”pikaviestittely”, eli kaikki WhatsAppista Facebookin Messengeriin ja vastaaviin, on muuttunut yleisimmäksi kommunikaatiomme keinoksi, on meille tullut koko ajan enemmän kiire. Lähetämme lyhyitä, ytimekkäitä yhden lauseen tai parin sanan mittaisia viestejä. Niissä ei pisteitä tai esimerkiksi isoja alkukirjaimia tarvita.
”Piste tekstin lopussa kertoo, että teksti päättyy siihen. Mutta onko pikaviesteissä loppupisteellä oikeastaan mitään merkitystä? Kun lähettäjä on painanut enteriä, vastaanottaja näkee, että viesti päättyy siihen.”
Luultavasti juuri tästä on alkanut pisteen merkityksen muuntautuminen. Kun piste on ensin kadonnut pikaviestinnästä, on se jossain vaiheessa ilmaantunut uudestaan ja alkanut saada uusia merkityksiä.
Kaikesta huolimatta Niemellä on vakaa luottamus siihen, että kielemme ei ole pilalla, vaikka välimerkeistä perinteisin on vähitellen muuttunut tylyksi.
”Tässä on kuitenkin kyse sosiaalisen median viestinnästä. Perinteisen kirjoitetun kielen säännöt eivät ole muuttumassa, ja siellä piste ei ole katoamassa eikä sitä voi korvata muilla keinoin.”
