Kursseilla loukkauksiksi koetuista sanoista on kanneltu Suomessakin suoraan yliopiston johdolle – onko ”uhriuden kulttuuri” pian uusi normaali?

Mistä uhriuden kulttuurissa on kyse? Mikroaggressioista, jotka pääsivät tänä vuonna ensimmäistä kertaa sanakirjaan asti. Mistä? Selitämme.

Tämän vuoden lokakuussa historian professori Michael Marrus joutui eroamaan Toronton yliopiston Massey Collegesta rasistiseksi ymmärretyn vitsin takia.

Kun collegen johtaja (”Master”) istui lounaspöytään, Marrusin väitettiin sanoneen pöydässä olleelle mustalle opiskelijalle seuraavaa:

”You know this is your master, eh? Do you feel the lash?”

Eli suomeksi: ”Tiedäthän, että tämä on herrasi? Tunnetko ruoskan iskun?”

Lehtitietojen mukaan Marrukselle ei annettu mahdollisuutta puolustaa itseään tai pyytää loukatulta opiskelijalta henkilökohtaisesti anteeksi. Erokirjeessä Marrus sanoi ymmärtävänsä, että sanoi tyhmästi ja loukkaavasti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tapauksen jälkeen collegen päällikön titteli vaihdettiin.

Yhdysvalloissa vastaavanlaisia tapauksia on viime vuosilta useita:

Collegen johtaja joutui eroamaan muun muassa sen jälkeen, kun opiskelijajärjestön bilekutsussa mainitun ”crooksin” ymmärrettiin viittavaan afroamerikkalaisesta kulttuurista tehtyihin stereotyyppeihin.

Luennoitsija joutui eroamaan, kun hän haastoi opiskelijoita pitämään kiinni oikeudestaan pitää minkälaista Halloween-asua tahansa, vaikka se olisi jonkun mielestä loukkaava.

Professori haukkui korkeakoulun kulttuurisen moninaisuuskoulutuksen, joutui kurinpitotoimien kohteeksi ja erosi.

Myös Suomessa on sattunut tapauksia, joissa luentokursseilla loukkaaviksi koetuista asioista on kanneltu suoraan opinahjojen johdolle ja syytetty kurssin pitäjää esimerkiksi seksuaalisesta häirinnästä.

Juttelimme tutkijalle, joka joutui tällaisen tapauksen osapuoleksi. Hänen kohdallaan yliopiston asianajaja selvitti asian ja ilmoitti, että mitään väärää ei ole tapahtunut. Tapauksen arka­luontoisuuden ja opiskelijan henkilöllisyyden mahdollisen paljastumisen vuoksi hän ei halua puhua asiasta tämän tarkemmin.

Yritimme selvittää myös muita vastaavanlaisia tapauksia, mutta kukaan ei halunnut puhua tapauksista juuri asioiden arkaluontoisuuteen vedoten. Emme voi esimerkiksi tietää, kuinka vaikeassa elämäntilanteessa valittaneet opiskelijat ovat olleet.

Tiettävästi Suomessa kukaan ei kuitenkaan ole kantelujen vuoksi joutunut eroamaan. Kantelut näyttäisivät siis olleen aiheettomia, tai rike niin vähäinen ettei se ole johtanut jatkotoimiin.

Kurssin pitäjälle tällainen kantelu on usein isku suoraan palleaan: yhteydenotto oman työnantajan juristilta voi tuntua suureltakin loukkaukselta verrattuna siihen, että asioista olisi keskusteltu loukatuksi itsensä kokeneen kanssa kasvotusten – varsinkin kun mitään yhteydenottoa ei osannut odottaa.

Lisäksi koko ilmiö on Suomelle vielä vieras.

Kuitenkin kotimaiset tapaukset on mahdollista yhdistää Yhdysvalloissa velloneeseen keskusteluun uudenlaisen moraalikulttuurin syntymisestä yliopistokampuksilla ja sosiaalisessa mediassa.

Keskustelun ytimestä löytyy kaksi sosiologia, Bradley Campbell ja Jason Manning. He kirjoittivat vuonna 2014 vertaisarvioidun tutkimuspaperin ”Microaggression and Moral Cultures” ja vuonna 2016 jatkoartikkelin ”Campus Culture Wars and the Sociology of Morality”, joissa he pohtivat, onko syntymässä uusi ”uhriuden kulttuuri”.

He esittivät, että tässä uhriuden kulttuurissa yksilöt tai kokonaiset ihmisryhmät ovat erityisen herkkiä loukkauksille, ja kun loukkaannutaan, riidat ratkaistaan valittamalla jollekin – yleensä auktoriteetille tai muulle kolmannelle osapuolelle. Lisäksi loukkaantunut pyrkii parantamaan asiaansa herättämällä julkisuudessa tai esimerkiksi somessa mielikuvan uhrista, joka kaipaa apua.

Ajatus tällaisesta uhriuden kulttuurista on herättänyt ja herättää edelleen kuohuja ympäri länsimaita.

Laatulehdet The Atlanticista The New Yorkeriin ovat saaneet ilmiön kuulostamaan siltä, ”että akateemisista jenkkinuorista on tullut ylireagoivia hermokimppuja, jotka vaativat ’turvapaikkoja’ epämukavalta puheelta, eikä esimerkiksi seksuaalisesta väkivallasta voi puhua edes osana lakiopintoja”, kirjoitti HS:n toimittaja Tuija Pallaste kolumnissaan viime vuonna.

Mikroaggressioista (selitys tulee aivan kohta!), turvapaikoista ja ”trigger warningeista” eli ärsyke- tai traumavaroituksista on alettu parin viime vuoden aikana puhua myös Suomessa. Myös Nyt.fi:ssä on kirjoitettu varoituksista.

Tänä vuonna englanninkielinen microaggression lisättiin Merriam-Websterin sanakirjaan.
”Kommentti tai teko, joka on hienovaraisesti ja usein tahattomasti vihamielinen ja halventava vähemmistöä tai syrjäyttettyjä ryhmää kohtaan”, lukee Merriam-Websterin määrittelyssä.

Helsingin yliopistossa puolestaan on julkaistu turvallisen tilan periaatteita. Valtiotieteellisen tiedekunnan katto-opiskelijajärjestö Kannunvalajien periaatteissa sanotaan muun muassa seuraavaa:

”Älä tee oletuksia toisen identiteetistä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta vastaavasta ominaisuudesta. Koska teemme kuitenkin koko ajan oletuksia toisista, yritä tiedostaa omat oletuksesi. Kunnioita toista ihmisenä yli omien ennakkoluulojesi.”

Kuulostaa kohtuulliselta.

Yhdysvalloissa tilanne sen sijaan on paikoin mennyt siihen, että Kalifornian yliopiston kampuksilla kehotettiin jo 2015 välttämään esimerkiksi sellaisia melko viattoman kuuloisia lauseita kuten ”Miksi olet niin hiljainen?” tai ”Minusta pätevimmän ihmisen pitäisi saada pesti”, koska ne voidaan tulkita mikroaggressioiksi.

Miksi? Koska jos aasialaiselta, latinolta tai alkuperäisväestön jäseneltä kysyy hiljaisuudesta, se voidaan ymmärtää ”kehotukseksi sulautua valtakulttuuriin”.

Tai jos erehtyy sanomaan, että haluaa pätevimmän ihmisen saavan tehtävän, se voidaan ymmärtää väittämäksi, jossa ei-valkoisten uskotaan saavan epäreiluja lisäetuja etnisyydensä takia.

Yhdysvalloissa tilanne on edennyt jopa siihen, että yliopistokampuksilla Donald Trumpin kannattajat vaativat itselleen turvatiloja, koska heidän näkökantojaan ei kunnioiteta ja he kokevat olevansa uhattuja ja sorrettuja.

Toisin sanoen ilmiö ei rajoitu etnisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin tai poliittisesti vasemmalle kallellaan oleviin ihmisiin.

Osa ilmiötä on kantelu loukkaaviksi koetuista asioista suoraan ylemmille tahoille ilman että asiasta puhuttaisiin loukkaajan kanssa.

Tämä on Campbellin ja Manningin esittämää ”uhriuden kulttuuria”. Se voi selittää myös jutun alussa mainittuja kanteluita ja uutta herkkyyttä koetuille loukkauksille.

Aivan tämän jutun alussa mainitusta rasistisesta vitsistä loukkaantumista ei voi hyvällä tahdollakaan väittää yliherkkyydeksi, mutta yliopiston reagointia asiaan sen jälkeen voi. Onko oikein, että professori joutuu eroamaan ennen kuin saa selittää oman versionsa tapahtuneesta ja keskustella loukatun kanssa henkilökohtaisesti?

Tutustutaan ”uhriuden kulttuuriin”.

Kuten jo sanottu, uhriuden kulttuurissa yksilöt ja ryhmät ovat herkkiä mahdollisille loukkauksille, ja konfliktit on tapana ratkoa valittamalla kolmansille osapuolille. Lisäksi yksilöt ja ryhmät pyrkivät usein herättämään mielikuvan uhrista, joka kaipaa apua.

Kaikenlaiset ihmisten kesken syntyvät ristiriidat pyritään tietenkin aina ratkaisemaan jotenkin, ja on aina pyritty. Campbell ja Manningin mukaan tapoja on monenlaisia: on kunnian kulttuuri, arvokkuuden kulttuuri ja uhriuden kulttuuri.

Tämä kolmas on se, johon olemme ehkä siirtymässä.

Mitä tämä tarkoittaa?

Kunnian kulttuuri kuulostaa tutulta, ja samalla vanhahtavalta: Siinä kunnia on kaikki kaikessa, ja koettuihin loukkauksiin reagoidaan usein väkivaltaisesti esimerkiksi haastamalla loukkaaja kaksintaisteluun.

Se on siis seinäjokisen grillijonon kulttuuri kolmelta yöllä.

Arvokkuuden kulttuurissa loukkauksilla taas ei ole niin suurta painoarvoa, sillä jokaisella ihmisellä katsotaan olevan oma sisäinen arvonsa, jota ei voi ottaa pois. ”Ei haukku haavaa tee”-sanonta kuuluu arvokkuuden kulttuuriin.

Se on siis päiväkodin kulttuuri.

Kaikki kolme moraalikulttuuria voivat olla olemassa yhtä aikaa, ne vain toimivat eri paikoissa ja tilanteissa.

Uhriuden kulttuurissa herjatuksi joutuminen sen sijaan julkaistaan sosiaalisessa mediassa tuen saamiseksi tai siitä valitetaan esimerkiksi yliopiston johdolle.

Ydinajatus on siinä, että loukkaava käyttäytyminen vaihtelee valtavasti eri tilanteissa, eri paikoissa ja eri aikoina. Myös siihen reagointi vaihtelee.

Esimerkki: jumalanpilkka voi olla rikos, jonka rangaistus on kuolema, tai se voi olla pikkusynti, ateistipiireissä ei sitäkään.

Mikroaggressio on tapa määritellä vanha, mahdollisesti silloinkin loukannut käytös uusiksi.

Omille, samanmielisille kavereille viattomastikin sanottu letkautus voikin olla mikroaggressio, hienovarainen loukkaus jonkun muun ryhmän suuntaan. Muista erottava tekijä voi joidenkin mielestä olla oikeastaan mikä tahansa: seksuaalisuus, etnisyys, uskonto, poliittinen suuntaus, ikä ja niin edelleen.

Jutun alussa mainittu rasistinen vitsi on helppo määritellä mikroaggressioksi. Siitä loukkaantuminen ei myöskään ole ihmeellistä: kyseessä on huono ja töykeä vitsi.

Sen sijaan kiinnostavampaa on, että ilmeisesti Massey College koki lopulta koko ”Master”-tittelin mikroaggressioksi mustia opiskelijoita kohtaan ja poisti sen käytöstä.

Huonon vitsin suhteen olemme selvillä vesillä: suuressa osassa mikroaggressiomoitteista on kyse käytöksestä, jonka iso osa ihmisistä määrittelisi joka tapauksessa loukkaavaksi, vastenmieliseksi tai vähintään kiusalliseksi.

Tällaista käytöstä, varsinkin jos se on tahatonta, ei kuitenkaan ole ennen määritelty mikroaggressioksi. Se on ollut töykeää, tahditonta, tietämätöntä tai sosiaalisten taitojen puutetta.

Sen sijaan esimerkiksi ”Master”-tittelin käsittäminen mikroaggressioksi itsessään on monelle vaikeampi pala nieltäväksi, ja se suhteutuu suoraan Kalifornian yliopiston listaan lauseista, joita kannattaisi pyrkiä välttämään.

Eli että esimerkiksi kysymys ”miksi olet niin hiljainen?” saattaa olla mikroaggressio.

Esimerkiksi Los Angeles Times -lehden pääkirjoitus haukkui Kalifornian yliopiston lauselistat lyttyyn ja ihmetteli, voidaanko kaikkea mikroaggressioksi mahdollisesti ymmärrettävää todella pitää vihamielisenä puheena.

Uusi leima eli mikroaggressio on Campbellin ja Manningin mielestä tärkeä, koska se näyttää, että loukkaus käsitetään ja käsitellään toisin kuin ennen. Se ei ole enää yksilöiden välinen kiusallinen tilanne, vaan johonkin ryhmään kohdistuvan sorron toistoa.

Toinen uusi asia on tutkijoiden mielestä tapa puhua aggressiosta. Käsitteenä mikroaggressio antaa ymmärtää, että kyse on nimenomaan vihamielisestä reaktiosta tai patoutumasta.

”Tämä määrittely viittaa erillisen moraalikulttuurin toimintaan”, Campbell ja Manning kirjoittavat määrittelevät sen uhriuden kulttuuriksi.

Uhriuden kulttuuria vastaavaa käytöstä on ollut aina: on valitettu kolmannelle osapuolelle ja on haettu tukea esimerkiksi kaveripiiristä. Campbell ja Manning kuitenkin kysyvät, onko tällaisen käytöksen suhteellinen asema kasvanut. Heidän mielestään uudet käsitteet eli esimerkiksi turvatilat ja mikroaggressiot antavat olettaa, että näin on tapahtunut.

Tämä ei tarkoita, että uhriuden kulttuuri olisi suosituin tapa ratkaista konflikteja edes Yhdysvaltojen perinteisesti vapaamielisimmissä paikoissa eli tietyillä yliopistokampuksilla. Se kuitenkin erottuu toisenlaisista tavoista toimia, Campbell ja Manning kirjoittavat.

Uhriuden kulttuurissa painotetaan uhrien ja heidän liittolaistensa moraalista arvoa verrattuna heihin, jotka käsitetään sortajiksi.

Painotus eroaa täysin kunnian kulttuurista, jossa uhriksi joutuminen koetaan häpeälliseksi. Äärimmäisiä esimerkkejä ovat kunniamurhat, jossa perhe tappaa esimerkiksi raiskauksen uhriksi joutuneen säilyttääkseen kunniansa.

Campbell ja Manning pyytävät kuvittelemaan päinvastaisen tilanteen, jossa uhreille, sorretuille ja huono-osaisille osoitetaan suurta kunnioitusta ja huolenpitoa.

Tällaisessa tilanteessa mikä tahansa pilailu, joka saa toisen tuntemaan olonsa epämukavaksi, on väärin. Uhriuden kulttuurissa tällaista pilailua nimitetään mikroaggressioksi. Voimme arvella, että mikä tahansa muistutus ihmisryhmän, vaikka etnisen vähemmistön, kokemasta sorrosta saattaa laukaista vanhan trauman. Uhrin teoista muistuttaminen voidaan helposti tuomita eettisesti arveluttavaksi uhrin syyttämiseksi.

Vanha ”ei haukku haavaa tee”-sanonta ei toimi. Sen sijaan saatamme vaatia viranomaisilta toimia uhrien suojelemiseksi esimerkiksi turvatiloja luomalla.

Mistä uusi moraalikulttuuri sitten tulee?

Campbellin ja Manningin mielestä yksi selitys on sosiaalinen media ja yhteiskunnan ”atomisaatio”.

Kun ihmisillä on vähemmän todella voimakkaita siteitä toisiinsa (esimerkiksi perhe, kotikylä), sosiaalinen media on keino puhua tehdyistä vääryyksistä suurelle joukolle joko tuttuja, puolituttuja tai aivan tuntemattomia ihmisiä. Samalla sosiaalisen median kautta on myös helppo tukea ihmisiä heikosti eli peukuttaa tai kommentoida päivitystä ja uudelleentwiitata twiitti.

Heikot siteet selittävät myös ihmisten pyrkimystä vaatia konfliktiin ratkaisuapua viranomaisilta tai esimerkiksi yliopiston henkilökunnalta.

Toinen selitys on kasvanut tasa-arvo ja suhteellisen etuoikeutettu elämä.

Campbellin ja Manningin mielestä ei ole sattumaa, että uhriuden kulttuuri voi parhaiten Yhdysvaltojen vapaamielisimmissä paikoissa eli yliopistokampuksilla: siellä opiskelevat ovat kaikki saaneet lapsesta saakka enemmän tai vähemmän samanlaisen koulutuksen, mutta he tulevat erilaisista taustoista. Erilaisista taustoista ja etnisyyksistä riippumatta kaikki ovat suhteellisen etuoikeutettuja: he opiskelevat eliittikoulussa.

Uhriuden kulttuuri ei siis lähde yhteiskunnan kaikkein huono-osaisimmista ja heidän tilanteestaan, vaan hyvin tasa-arvoisessa ja keskiluokkaisessa ympäristössä tapahtuvista ristiriidoista.

Uhriuden kulttuurin suhteellinen suosio kasvaa nimenomaan paikoissa, jotka ovat erittäin avarakatseisia ja suvaitsevaisia ja joissa väkivalta tai sillä uhkailu on äärimmäisen harvinaista.

Mitä yksilöllisemmäksi, tasa-arvoisemmaksi ja koulutetummaksi yhteiskunta muuttuu, sitä todennäköisempää on siis myös uhriuden kulttuurin nousu ja yleistyminen.

Samalla kun uhrin moraalinen asema kasvaa, kaikenlaiset ihmiset pyrkivät tuohon asemaan. Tämä selittää myös sen, miksi uhriutumista aletaan nähdä valtaväestössä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Moraali
  • Nyt
  • Pekka Torvinen
  • Sanoma Pro
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    The Times -lehden urheilutoimittaja kirjoitti "rakkauskirjeen" Jari Litmaselle

  2. 2

    New York Times ilmoitti palkanneensa uuden toimittajan, internet selvitti hetkessä tyypin olevan ”avoin rasisti” ja ”natsien kaveri”, ja potkut tulivat samana päivänä – mutta onko hän kumpaakaan?

  3. 3

    Donald Trump antaa tv:n vitsiniekoille loputtomasti aihetta, mutta samaa vitsiä vääntävät kaikki – John Oliverin Last Week Tonight palasi ruutuun tänään, katsoimme

  4. 4

    17 länsimetron varrella sijaitsevaa ravintolaa, joihin kannattaa pysähtyä

  5. 5

    Mediterraneon salaattilounas on tavallista tuhdimpi – falafelit kaupungin parhaiden joukoissa

  6. 6

    Millaista on aito kiinalainen ruoka ja mistä sitä Helsingissä saa? HS kävi tulokas­ravintolassa ja vanhassa klassikossa – muista myös nämä kahdeksan helmeä

    Tilaajille
  7. 7

    Viisi ruokaa, joita pitää syödä Pasilassa

    Tilaajille
  8. 8

    Maailman paras teinisarja alkoi 15 vuotta sitten – Katsoin O.C.:n kokonaan läpi, ja kaiken tämän se kertoo teini-iän ongelmista

  9. 9

    Huono huumoriräppi on Suomen kovinta hittimusiikkia, vaikka yli 30-vuotiaat eivät tajua siitä mitään – Lajin ykkösnimen Slim Millin mukaan nykyräppi on tylsää

  10. 10

    Suomalaisten nuorten osaamisen laskusta kertonut kuva hämmästytti – kukaan ei tiedä syitä pudotukseen, mutta lukeminen nuorilta on loppunut

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Donald Trump antaa tv:n vitsiniekoille loputtomasti aihetta, mutta samaa vitsiä vääntävät kaikki – John Oliverin Last Week Tonight palasi ruutuun tänään, katsoimme

  2. 2

    Mediterraneon salaattilounas on tavallista tuhdimpi – falafelit kaupungin parhaiden joukoissa

  3. 3

    Riikinkukko tarjoaa muhevia mutta liiankin tuttuja makuja

  4. 4

    Kasvispainotteisen ravintola Grönin todellinen mestariteos yllättää: poro

  5. 5

    Suomi mainittu! Amerikassa alkoi tällä viikolla Bachelor-ohjelman spin-off, jossa nähdään suomalainen Jenny Helenius – Näin hänelle kävi kilpailussa

  6. 6

    New York Times ilmoitti palkanneensa uuden toimittajan, internet selvitti hetkessä tyypin olevan ”avoin rasisti” ja ”natsien kaveri”, ja potkut tulivat samana päivänä – mutta onko hän kumpaakaan?

  7. 7

    17 länsimetron varrella sijaitsevaa ravintolaa, joihin kannattaa pysähtyä

  8. 8

    Millaista on aito kiinalainen ruoka ja mistä sitä Helsingissä saa? HS kävi tulokas­ravintolassa ja vanhassa klassikossa – muista myös nämä kahdeksan helmeä

    Tilaajille
  9. 9

    Testaa, kuinka haurasta maskuliinisuutesi on – Internetissä leviää uusin tapa vahvistaa omaa mieheyttään haukkumalla muita ”soijapojiksi”

  10. 10

    Tulossa teattereihin: Arnold Schwarzeneggerin tähdittämä ja täysin överiksi vedetty 80-lukulainen toimintaleffa, jonka pääpahis on Adolf Hitler

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Testaa, kuinka haurasta maskuliinisuutesi on – Internetissä leviää uusin tapa vahvistaa omaa mieheyttään haukkumalla muita ”soijapojiksi”

  2. 2

    Tällainen on Barack Obaman virallinen muotokuva, joka sai internetin riemastumaan ja yleisön haukkomaan henkeä – Soitimme suomalaistaiteilijalle ja kysyimme, mikä kuvassa on niin hienoa

  3. 3

    New York Times ilmoitti palkanneensa uuden toimittajan, internet selvitti hetkessä tyypin olevan ”avoin rasisti” ja ”natsien kaveri”, ja potkut tulivat samana päivänä – mutta onko hän kumpaakaan?

  4. 4

    Suomi mainittu! Amerikassa alkoi tällä viikolla Bachelor-ohjelman spin-off, jossa nähdään suomalainen Jenny Helenius – Näin hänelle kävi kilpailussa

  5. 5

    Pikatestissä Suomeen saapunut tuhatkiloinen sushijuna, jossa itsehillintä pettää ja itsensä voi syödä aivan liian täyteen

  6. 6

    Tästä on kyse Sinkkuelämää-faneja kuohuttavassa tosielämän vihanpidossa – ”Et ole ystäväni”, Kim Cattrall ilmoitti julkisesti Sarah Jessica Parkerille

  7. 7

    17 länsimetron varrella sijaitsevaa ravintolaa, joihin kannattaa pysähtyä

  8. 8

    Maailman paras teinisarja alkoi 15 vuotta sitten – Katsoin O.C.:n kokonaan läpi, ja kaiken tämän se kertoo teini-iän ongelmista

  9. 9

    Ihmisiä tappavat robottikoirat ovat Black Mirrorin pelottavimpia otuksia – maanantaina robottiyhtiö näytti, että jakso voi olla totta hyvin pian

  10. 10

    Maailmankuulun standup-koomikon uusi ohjelma käsitteli asekeskustelun typeryyttä samana päivänä, kun Floridassa tapettiin 17 ihmistä

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

  2. 2

    Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

    Tilaajille
  3. 3

    Mielentilatutkimus: Sarjahukuttamisista syytetty oli syyntakeinen ja häntä on pidettävä erittäin vaarallisena

  4. 4

    Video näyttää, miten turistit sutivat ja raahautuvat jääkouruksi muuttuneita portaita pitkin Uspenskin katedraaliin – Virkamies: ”Onpas ikävää”

  5. 5

    Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä

  6. 6

    Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

  7. 7

    Todellinen arki on jotain muuta kuin somessa jaettavat sliipatut kuvat – Kymmenen valokuvaajan näyttely kertoo suomalaisesta arjesta rehellisesti iloineen ja murheineen

  8. 8

    Flunssa, joka tuhosi sydämen – Marjo Remes sairastui, vaipui viikkojen uneen ja herättyään kuuli, että hänen rinnassaan sykkii toisen ihmisen sydän

    Tilaajille
  9. 9

    Onko tässä olympialaisten hämmentävin suoritus? Unkaria edustava freestylelaskija käytti porsaanreiän ja teki saman kuin jokaisessa kisassaan: Ei yhtään mitään

  10. 10

    Maailman suurimmasta veden täyttämästä luolasta Meksikosta löytyi lisää aarteita – ”Tällaista aluetta ei todennäköisesti ole missään muualla maailmassa”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

    Tilaajille
  2. 2

    Aasialaisperhe ajoi vahingossa junalla aseman ohi – VR teki poikkeuksellisen palveluksen: perhe vaihtoi yöllä junaa keskellä metsää

  3. 3

    Eläkeläispariskunta luuli maksavansa lomaosakkeesta, päätyi arpajaisiin – Espoon poliisin mitta täyttyi suomalaisturisteja härskisti höynäyttävistä huijareista

  4. 4

    Raju maanantain vastainen yö Helsingin Kruununhaassa: viisikymppinen mies löi nuorta naista nyrkillä kasvoihin, väki raivosi keskellä katua

  5. 5

    Naisleijonat kohun keskeltä kohti pronssipeliä: ”Eiköhän lopeteta tämä peruspohjoismainen paskankaivelupiirileikki, olen aika väsynyt teihin pikkuhiljaa”

  6. 6

    Suomi on Pohjoismaiden pahin nokipölyä tuottava saastuttaja – Hiukkaset sairastuttavat ihmisiä ja sulattavat napajäätiköitä

  7. 7

    Vuosia jatkuneesta työpaikka­kiusaamisesta epäilty Helsingin asuntotuotanto­päällikkö palkittiin kunniamerkillä – Tiedote ”ansiokkaasta toiminnasta Suomen hyväksi” katosi vaivihkaa työnantajan sivuilta

  8. 8

    Nainen putosi asemalle saapumassa olleen metrojunan eteen Kampissa – kuljettaja ehti jarruttaa, myös laiturilla vedettiin hätäjarrusta

  9. 9

    Flunssa, joka tuhosi sydämen – Marjo Remes sairastui, vaipui viikkojen uneen ja herättyään kuuli, että hänen rinnassaan sykkii toisen ihmisen sydän

    Tilaajille
  10. 10

    Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Pystytkö tähän hyppyyn? Jos et, kannattaa huolestua – ”Kolmi­kymppisenä on viimeinen hetki ruveta kuntoilemaan”

    Tilaajille
  2. 2

    Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

    Tilaajille
  3. 3

    Ihmiset pitävät lämpimänä jopa viittä ”varasuhdetta” siltä varalta, että parisuhde päättyisi – koskee niin sinkkuja kuin varattuja

  4. 4

    Amerikkalaisen mielestä suomalainen on vauva

  5. 5

    Onko puolisosi taipuvainen syrjähyppyyn? Tutkijat löysivät tiedostamattomia tapoja, jotka paljastavat alttiuden pettämiseen

  6. 6

    ”Haluaisin suojella ihmisiä siltä, etteivät he itse mokaisi omia suhteitaan”, sanoo kokenut parisuhdekouluttaja, ja kertoo viisi olennaista rakastamisen taitoa

    Tilaajille
  7. 7

    Maailmalla kohistaan nyt ”järisyttävältä” tuntuvasta uudesta orgasmista, mutta mikä ihme on kohdunkaula­orgasmi? Selvitimme

  8. 8

    Pääsin neljässä viikossa bikinikuntoon – näillä tehokkailla ohjeilla

  9. 9

    Naisleijonissa kuohuu, tähtihyökkääjältä Jatkoajassa suoraa puhetta: ”Meidän kisoja ei tule pilaamaan kukaan, ei oma valmentaja tai kukaan ulkopuolinen”

  10. 10

    Sissikoulutus on rankinta mitä armeija tarjoaa, mutta Jaakko Pessinen vain lihoi – miten selittyy mies, joka reuhtoo 45 vuotta metsässä ilman sairaspäiviä ja kaataa traktorin paljain käsin?

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
Uusimmat
  1. Juuri nyt
  2. Onko tässä olympialaisten hämmentävin suoritus? Unkaria edustava freestylelaskija käytti porsaanreiän ja teki saman kuin jokaisessa kisassaan: Ei yhtään mitään
  3. Sadasosien tappio ei lannistanut Mika Poutalaa – kiittää kannustuksesta: ”Vetää sanattomaksi”
  4. Mielentilatutkimus: Sarjahukuttamisista syytetty oli syyntakeinen ja häntä on pidettävä erittäin vaarallisena
  5. Sekasortoa sokkitappion jälkeen: City hävisi cupissa Wiganille, kannattajat valtasivat kentän ja Cityn tähtihyökkääjä huitaisi kentälle rynnännyttä kannattajaa
  6. Pakolaiset päätyvät usein naapurimaihin – Jean Serge Mandela pakeni Ruandan sisällissotaa Sambiaan, mutta nyt hän on sielläkin lainsuojaton
  7. Suomen työllisyysaste parani tammikuussa tuntuvasti 70,9 prosenttiin
  8. Flunssa, joka tuhosi sydämen – Marjo Remes sairastui, vaipui viikkojen uneen ja herättyään kuuli, että hänen rinnassaan sykkii toisen ihmisen sydän Tilaajille
  9. Viro juhlii 100-vuotisuuttaan, ja juuri nyt maan suosituin elokuva on härskimpi versio ”Suomen tylsimmästä elokuvasta” – Kävin katsomassa sen selvittääkseni, mitä suosio kertoo meistä
  10. Vahvalla kemialla sprinttiviestiin – raskaitten pettymysten jälkeen Mari Laukkanen pääsee hyvän kaverinsa Krista Pärmäkosken kanssa mitalijahtiin: ”Tunnen olevani etuoikeutettu”
  11. Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”
  12. Näytä lisää