2000-luvulla tuhannet nuoret olivat Habbo-koukussa, mutta nyt se on unohdettu lähes täysin – Nämä kaikki asiat Habbo Hotel on jättänyt muisteihimme

Habbo Hotel täyttää ensi vuoden elokuussa 18 vuotta. Harva kuitenkin muistaa enää, että koko palvelu on olemassa. Miltä vuoden 2017 Habbo oikein näyttää?

Elämäni kamalin päivä.

Siltä se 13-vuotiaana tuntui. Kamaluudet alkoivat, kun juoksin koulupäivän jälkeen läheiseen nettikahvilaan ja kirjoitin osoiteriville taikasanan habbo.

Parin klikkauksen jälkeen selaimeeni aukesi Habbo Hotel -pelin popup-ikkuna. Olin pelannut Habbo Hotelia kavereideni kanssa lähes siitä lähtien, kun se oli avattu elokuussa 2000.

Silloin pelin nimi oli vielä Hotelli Kultakala. Löysimme sen koulukavereideni kanssa, kun joku oli kuullut kaveriltaan (tai ehkä isoveljeltään) uudenlaisesta nettipelistä. Koska kotona ei ollut vielä tietokonetta, kävin luomassa hahmon lähimmässä kirjastossa.

Aloimme kerätä pelissä tavaroita (Habbo-termeillä ”kamaa”), koska se oli meistä pelin siistein piirre: sinne tuli koko ajan uudenlaisia virtuaalitavaroita, joita pystyi ostamaan ja joilla pystyi koristelemaan oman huoneensa.

Tavaroita ostettiin virtuaalikolikoilla, joita pystyi ostamaan tekstiviesteillä. Osa tavaroista oli hienompia kuin muut. Vähitellen opimme myös, että osa tavaroista oli huomattavasti arvokkaampia kuin jotkin muut.

Kaksi maagisinta tavaraa olivat levysoitin ja kirjoituskone. Niitä ei voinut ostaa koskaan, mutta jos keräsi tarpeeksi paljon arvokasta tavaraa, saattoi yrittää löytää jostain käyttäjien luomista vaihtohuoneista hahmon, jolla oli levysoitin tai kirjoituskone ja joka olisi valmis vaihtamaan sen isoon määrään muita tavaroita.

Lopulta eräänä päivänä tilaisuuteni tuli. Löysin hahmon, joka oli valmis vaihtamaan levysoittimensa tarjoamaani valtavaan määrään kamaa. Hoidimme vaihdon, ja levysoitin oli minun.

Mutta ei kauan.

Levysoittimen vaihdosta ehti kulua ehkä muutama viikko, kun ”elämäni kamalin päivä” koitti. Se, jolloin istuin nettikahvilassa, avasin Habbo Hotel -sivun tuttuun tapaan ja kirjoitin kirjautumissivulle käyttäjätunnukseni sekä salasanani.

”Virheellinen salasana.”

Kirjoitin salasanan uudestaan.

”Virheellinen salasana.”

Kokeilin vielä pari kertaa uudestaan. Teksti ei vaihtunut. Aloin pelätä tietäväni, mitä oli tapahtunut. Pyysin viereisellä koneella istuvaa kaveriani katsomaan, olivatko huoneeni entisellään.

Eivät olleet.

Ne olivat olleet täynnä Habbosta ostettuja huonekaluja (ruohomattoja, teleportteja, Moccamastereita), arvokkaita tavaroita. Kruununjalokivenä levysoitin. Nyt ne olivat täysin tyhjiä. Kaikki oli viety, tavarat olivat päätyneet jollekin toiselle. Hahmoni oli varastettu.

Minulla ei ollut hajuakaan, miten joku oli onnistunut tekemään tämän. Silmät täyttyivät kyynelistä. En edes uskaltanut ajatella, paljonko olin menettänyt oikeaa rahaa. Mietin, mitä vanhempani sanoisivat.


Nyt tämä kaikki tuntuu täysin naurettavalta. Onneksi lapsuuteni oli niin onnellinen, että kamalin päivä oli, kun Habbo-hahmoni varastettiin.

Silloin ei naurattanut. Olin kavereideni kanssa Habbo-koukussa.

Niin olivat kymmenettuhannet, ehkä sadattuhannet muutkin suomalaislapset. Parissa vuodessa Suomessa luodusta Habbo Hotelista oli tullut yksi nuorten suosituimmista ajanviettopaikoista internetissä, joka vasta haki muotoaan.

Levysoittimet ja muut tavarat eivät olleet ainoa syy, miksi Habbo Hotelista tuli niin suosittu. Siellä pystyi juttelemaan sekä tosielämän kavereiden että täysin uusien nettituttujen kanssa. Siellä pystyi järjestämään tietovisoja, kauneuskilpailuita, räppitaisteluita, tuolikisoja (eli tuolileikkiä virtuaalihahmoilla), pyörittämään omaa kahvilaa, ”olemaan töissä” toisen kahvilassa, alkaa ”seurustella” toisen hahmon kanssa... Ylipäätään elää virtuaalielämää täysillä.

Ennen Habbo Hotelia en tiennyt, että sellainen olisi edes voinut olla mahdollista. Eivätkä tienneet monet muutkaan. Habbon ympärille alkoi muotoutua tiiviitä faniyhteisöjä. En viettänyt enää aikaa vain Habbo Hotelissa vaan esimerkiksi Nerokala- ja Pixeli-nimisillä keskustelufoorumeilla, joissa Habbo-fanit juttelivat Habbosta ja kaikesta muusta.

Tämä kaikki oli murentua sinä päivänä, kun hahmoni varastettiin.

En ole ainut, joka koki saman kohtalon. Bittihuonekaluvarkaudet nousivat 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmeninä lehtienkin otsikoihin, koska niissä puhuttiin satojen eurojen menetyksistä.

Minä olin lopettaa koko pelin pelaamisen. Muutaman päivän jälkeen kuitenkin palasin – uudella hahmolla, ilman levysoitinta. Habbossa oli niin paljon kiinnostavia asioita, etten voinut lopettaa.

Edelleen Habboa miettiessäni mieleen tulee suuri määrä nostalgisia juttuja.

Kun kirjoitti kirosanan, se muuttui muotoon ”höpö”. Kun ”peelot” eli ärsyttävät käyttäjät valtasivat jonkun huoneen. Kun hankki Habbo Club -jäsenyyden ja pystyi muuttamaan hahmoaan tavallista hienomman näköiseksi. Kun meni puistoon, jossa oli Elämä on parasta huumetta ry:n pyörittämä ”Hububussi”, ja bussiin oli järkyttävä jono. Kun Habboon tuli uima-allas, jossa oli korkea hyppytorni. Kun kaikilla oli hahmojensa nimissä älyttömiä lisämerkkejä.

Parasta oli kuitenkin se, että elämä ei jäänyt vain Habbon sisälle.

Olen käynyt elämäni ensimmäisen kerran Suomenlinnassa Habbo-foorumin porukan kanssa. Toisen Habbo-porukan kanssa roikuimme lähemmäs vuoden ajan päivittäin MSN Messengerissä ja kerroimme aina kuulumisemme. Yksi Habbossa tapaamani ihminen on tänä päivänä yksi pitkäaikaisimmista ystävistäni.

Lopulta Habbo jäi taka-alalle 2000-luvun puolivälissä, kun muut jutut veivät jatkuvasti enemmän aikaa. Kaverit lopettivat habboilun samaan aikaan kanssani, ja huomasin avaavani pelin enää harvoin.

Yhtenä päivänä vuosia myöhemmin yritin käydä tarkistamassa, mitä Habbossa tapahtuu. Huomasin, että hahmoani ei enää ollut. Se oli kaiketi poistettu.

Hetken tuntui oudolta, sitten ei miltään. Minun ja Habbon yhteinen aika oli päättynyt lopullisesti.



Mutta nyt aion palata takaisin Habbo Hoteliin.

Sillä hämmentävää kyllä, se on yhä olemassa ja yhä pystyssä. Jonkinlaisena digitaalisen maailman muinaisroomalaisena reliikkinä. Vielä hämmentävämmin, siellä on yhä elämää.

Etusivu on erilaisen näköinen, eikä pelisivu aukea erillisenä popup-ikkunana vaan suoraan selaimeen. Habbo toimii nykyään myös puhelimen sovelluksena, mutta luotan perinteiseen muotoon.

Luon hahmon ja huomaan, että sille voi yhä valita samat pyöreät posket kuin tehdessäni elämäni ensimmäistä Habbo-hahmoa. Habbo näyttää perusilmeeltään täysin samalta kuin aina ennen. Tuntuu kuin olisin palannut aikakoneella 15 vuotta taaksepäin.

Hahmot, huoneet ja huonekalut ovat samaa pikseligrafiikkaa kuin aiemmin. Huoneluettelo on samanlainen. Saan omaan huoneeseeni ilmaiseksi minijääkaapin, joka on täsmälleen sama kuin 15 vuotta sitten.

Erilaisuuksiakin on toki. Monia parhaiten mieleen jääneistä yleisistä tiloista ei ole enää: ei ole uima-allasta, ei Hububussia, ei hämärää diskoa. Yksityisissä huoneissa on edelleen kahviloita, vaihtohuoneita ja kilpailuhuoneita, mutta mukaan on tullut jotain uuttakin. Nykyisin monet Habbo-käyttäjät kuuluvat omiin ”armeijoihinsa”, ja habboilusta on tullut entistä enemmän roolipelaamista.

Valitsen suosituimman yksityisen huoneen, Miksun baarin, ja menen katsomaan, miltä siellä näyttää.

Huone on tupaten täynnä tavaraa, joista suurinta osaa ei Habbossa ollut silloin, kun vielä käytin rahani virtuaalisten huonekalujen ostamiseen.

Vaikka Habbon grafiikka koostuu peruspalikoiltaan samoista asioista kuin heti pelin luomisen aikaan, ovat pelin työntekijät selvästi oppineet hyödyntämään sitä paljon näyttävämpien asioiden tekemiseen. Niissä rajoissa, joissa 2000-luvun taitteessa luodut tekniset edellytykset siis mahdollistavat.

Keskustelunaiheet ovat osittain vaihtuneet, osittain pysyneet samana: nyt puhutaan ryyppäämisestä, festaroinnista, työttömyydestä, politiikasta, musiikista ja maahanmuuttajista. Toisessa huoneessa keskitytään roolipelaamiseen ja ”rekrytoidaan” uusia jäseniä ”armeijaan”.

Tätä kaikkea pyöritetään Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Sulake-yrityksen toimistossa. Jos Habbon perusilme on pysynyt kaikkien vuosien ajan ihan samana, sen omistavassa yrityksessä on muuttunut lähes kaikki.

Avarassa, vaaleassa ja elektronisten näyttöjen täyttämässä aulassa minut ottaa vastaan toimitusjohtaja Liisa Puurunen. Hän hymyilee innostuneesti ja esittelee toimistotilat, jossa kolmisenkymmentä noin kolmekymppistä työntekijää naputtelee koneillaan. Puurunen on aloittanut toimitusjohtajana vasta tämän vuoden heinäkuussa.


Yhtiön toimitusjohtajan paikka on ollut viime aikoina tuulinen: yli kolme vuotta Sulaketta johtanut Antti-Jussi Suominen lähti heti vuoden alussa. Sen jälkeen väliaikaisina toimitusjohtajina ovat käyneet Mikael Rönnblad ja Jyrki Arjanne, molemmat Puurusen tavoin töissä Elisassa johtotehtävissä.

Vuonna 2000 perustettu Sulake oli startup-yritys ennen kuin koko sanaa oli Suomessa keksitty: pelialan kasvuyritys kauan ennen Roviota ja Supercelliä.

Sellaisena se pysyi vuosien ajan, kunnes siitä tuli kokonaan osa Elisaa vuonna 2013, jolloin operaattorijätti osti vaikeuksissa olevan yrityksen. Nyt Sulake on taloudellisesti mitattuna parin prosentin kokoinen palanen Elisan yrityspalapelissä.

Siksi Sulakkeen toimitusjohtajan paikka on Puurusellekin vain yksi osa hänen työnkuvastaan. Kokonaisuudessaan hänen vastuualueensa on ”viihtymisen kansainväliset palvelut” yrityskielellä sanottuna.

Mikä on Habbon rooli tässä ”viihtymisen kansainvälisissä palveluissa”?

Puurunen muotoilee sanansa tarkkaan.

”Elisa haluaa kansainvälistyä digitaalisilla palveluilla. Pelaaminen on siinä iso osa-alue, ja se voisi olla meille iso bisnes. Nyt on kyse siitä, mitä me tehdään, että se olisi sitä. Minua kiinnostaa erityisesti se, miten Habbon tunnettuutta tässä voisi hyödyntää. Mihin tahansa menee pelialalla, viimeksi Kaliforniaan, kaikki tietävät Habbon.”

Suomeksi sanottuna Elisa haluaisi tehdä pelaamisella rahaa samalla tavalla kuin Suomessa on opittu viime vuosina tekemään. Enää pitää ratkaista, miten se käy.

Rahaa on yritetty tehdä koko Habbon historian ajan. Historiaan mahtuu iso määrä käänteitä, valtaisa nousu ja melkein yhtä iso lasku.

Ensin oli kasvu.


Vuonna 2000 Sampo Karjalainen ja Aapo Kyrölä loivat pikseligrafikkaa hyödyntävän Hotelli Kultakalan. Puolen vuoden kuluttua kaltaisiani rekisteröityneitä käyttäjiä oli Suomessa jo 100 000. Kasvu jatkoi hurjana, ja Kultakalasta päätettiin yrittää tehdä kansainvälinen hittituote. Nimi vaihdettiin Habboksi. Yhteistyötä Disneyn kaltaisten jättien kanssa hierottiin.

Menestystä jahdattiin avaamalla ympäri maailmaa omia hotelleja: isot Euroopan maat, Yhdysvallat, Australia, Brasilia, Venäjä, Singapore, Filippiinit, Kiina, Japani, Uusi-Seelanti, Meksiko... Lapset ja nuoret ympäri maailmaa yritettiin saada habboilemaan oman maansa nuorten kanssa.

Rahaa tuli. Nuoret olivat valmiita maksamaan pelissä saatavista tuotteista, siisteistä ”kamoista”. Sulakkeen näkemyksen mukaan he keksivät nykyisen ”free to playn”-mallin: pelaamisen muodon, jossa aloittamisesta ei tarvitse maksa mitään mutta pelin sisällä voi ostaa erilaisia hyödykkeitä.

Habbon aloittamisen aikaan ei ollut Applen sovelluskauppaa tai muita valmiita järjestelmiä, vaan koko maksusysteemi piti luoda itse: ensin olivat tekstiviestit, sitten korttiostot ja kioskeissa myytävät Habbo-setelit. Vastaavat maksusysteemit piti luoda jokaiseen maahan erikseen.

Suuret kansainväliset tekniikkayritykset olivat kiinnostuneita Sulakkeen ostamisesta. Vuonna 2007 Silicon Alley Insider -julkaisu arvioi Sulakkeen arvoksi 800 miljoonaa euroa.

Sitten kasvu loppui, ongelmat alkoivat ja suosio romahti.

Oma sukupolveni, 1980- ja 1990-lukujen taitteessa syntyneet nuoret aikuistuivat ja monet lopettivat virtuaalihotellissa pelaamisen. Juuri niin kävi minulle ja kavereilleni. Meitä nuoremmat eivät löytäneet Habboon enää samalla tavalla.

Yksi syy oli se, että Facebookin kaltaiset sosiaalisen median palvelut olivat päihittämässä Habbon, joka oli enemmän peli kuin some. Siellä ei jaettu oman elämän juttuja ulkopuolelle, vaan tultiin sisäpuolelle luomaan jotain uutta.

Ympäri maailmaa perustetuista hotelleista monet eivät menestyneet toivotulla tavalla. Kiina floppasi vuodessa. Japania pyöritettiin vuosien ajan, mutta sen kanssa luovutettiin runsas vuosi Kiinan jälkeen. 2010-luvulle tultaessa hotelleja alettiin sulkea ja yhdistellä vauhdilla. Niihin oli käytetty paljon rahaa, eivätkä monet hotelleista tuottaneet lopulta ollenkaan niin paljon rahaa kuin oli toivottu. Sulakkeen tulos kääntyi tappiolliseksi.

Habbo jäi myös teknologisesti jälkeen. Kun iPhone julkistettiin vuonna 2007, Habbossa tehtiin ”nokiat” eikä uskottu älypuhelinten voimaan. Ajateltiin, että teinit eivät osta niin kalliita laitteita. Kävi toisin. Teinit siirtyivät joukolla Habbosta peleihin, joita pelattiin puhelimilla.

Habbon iPhone-versio julkaistiin vuonna 2014. Silloin oli jo auttamattomasti myöhäistä. Habbo oli muuttunut lupaavasta ja kovassa nousussa olevasta hittipelistä retrotuotteeksi, jolla oli valoisampi historia kuin tulevaisuus.

Palataan siis vielä nykyhetkeen, Habbo Hotelin sisälle.

Yksi näkyvimmistä muutoksista vuoden 2017 hotellissa on juuri käyttäjien määrä. Nyt Suomen Habbossa on jäljellä vain pieni ydinkäyttäjäkunta, jonka määrää on vaikea arvioida. Kovin suuresta määrästä tuskin puhutaan.

Tiistai-iltapäivänä yleiset huoneet ovat kahvilaa lukuun ottamatta tyhjiä. Yksityisissä huoneissa näyttää olevan yhteensä paikalla hieman toistasataa käyttäjää, nekin jakautuneet muutamaan suosittuun huoneeseen.

Omat vanhat suosikkini, vaihtohuoneet, eivät ainakaan näytä olevan minkäänlaisessa suursuosiossa. Niissä on vain yksittäisiä kävijöitä.

Muutama muukin asia on toisin. Ennen Habbossa pystyi jättämään kavereille viestejä huoneisiin keltaisilla muistilapuilla, kirjoittamaan vieraskirjoihin tai käyttämään ”kultakalastin”-nimistä hotellin sisäistä viestittelyjärjestelmää, joka sittemmin korvattiin messengerillä.

Nyt nämä ominaisuudet on poistettu, ja siihen on selvä syy. Samasta syystä Habbo Hotelissa oli vielä vähän aikaa sitten aukioloajat, jotka nyt on kuitenkin jo poistettu.

Vaikka Habbon nousu ja toiveet jättimenestyksestä olivatkin tyrehtyneet jo 2010-luvun taitteessa, ratkaiseva käänne nähtiin kesällä 2012.

Sen mainitseminen saa Puurusen ilmeen vielä vuonna 2017 vakavammaksi kuin kertaakaan haastattelun aikana.

Kyse on brittiläisen Channel Fourin toimittajan Rachel Seifertin paljastusjutusta. Seifert vietti Habbossa kaksi kuukautta esittäen nuorta tyttöä. Paljastui, että pedofiilit käyttivät peliä nuorten lasten jahtaamiseen. Seifert sai kahden kuukauden aikana useita seksitarjouksia.

Kun Channel Fourin juttu julkaistiin, se nousi kansainväliseksi uutisaiheeksi. Habbon brändi koki jättikolauksen. Pääomasijoittajat hylkäsivät Habbon. Sulakkeen ainoaksi ratkaisuksi jäi sulkea kaikkien Habbo Hotelien keskustelut kokonaan. Viikon kestänyttä täysvaiennusta kutsutaan Habbo-historiassa hiljaisuuden ajaksi.

”En voi edes kuvitella, millaista pohdintaa se päätös on vaatinut. Viedään ihmisiltä puhuminen pois pelissä, jossa juuri puhuminen on väline”, Puurunen sanoo.

Viikon hiljaisuus yhdistettynä pedofiilikohuun romahdutti Habbon käyttäjämäärät, eivätkä ne ole lähteneet sieltä enää nousuun.

Verkkolehti TechCrunch uutisoi, että ennen pedofiilikohua Habbolla oli maailmanlaajuisesti yhdeksän miljoonaa kuukausikäyttäjää. Puolta vuotta myöhemmin määrä oli neljä miljoonaa.

Luvut ovat tosin hieman epämääräisiä, koska Habbo ei ole vuosikausiin kertonut kovin tarkkoja lukuja kävijöistään. Liisa Puurunen puhuu mieluummin ”noin 300 miljoonasta käyttäjästä”, jotka ovat koko Habbon historian aikana sitä pelanneet.

Vuonna 2015 Helsingin Sanomissa kerrottiin, että aktiivisia käyttäjiä oli maailmanlaajuisesti 2–3 miljoonaa. Pian sen jälkeen suljettiin Suomea lukuun ottamatta kaikkien Pohjoismaiden Habbo Hotelit. Puurunen myöntää, että luku ei ole enää 2–3 miljoonassa, mutta ”luku on vielä seitsennumeroinen”, eli yli miljoonan. Suomen lukuja voi vain arvailla.

Habbosta on myös perustettu epävirallisia ”retrohotelleja”, jotka näyttävät Habbolta mutteivät ole sama hotelli vaan laiton kopio alkuperäisestä tuotteesta. Sulake pyrkii sulkemaan niitä tehokkaasti.

Käyttäjämäärän lasku ei ole ihme, koska viime vuosina Habboa ei ole käytännössä markkinoitu ollenkaan. Sen Puurunen sanoo itse suoraan.

Siksi Habboa käyttävät nyt paljon vanhemmat kuin omana aktiiviaikanani. Uudet käyttäjät eivät ole enää lapsia, vaan peliä yhä pelaavien, jo teini-iän ylittäneiden, käyttäjien samanikäisiä tuttuja.

”Rehellisesti sanottuna varmasti mitään isoa markkinointia ei ole tulossa. Pyritään ennemmin siihen, että pidämme nykyiset käyttäjät tyytyväisenä ja että uusia käyttäjiä tulee sen ansiosta orgaanisesti.”

Usean vuoden ajan Habbo-faniyhteisössä on pelätty sitä hetkeä, kun käyttäjämäärältään jatkuvasti pienevän Suomen Habbon lopettamisesta ilmoitetaan. Puurunen vakuuttaa, että sellaista ei ole suunnitelmissa.

Useat yt-neuvottelut läpikäynyt Sulake pyörii säästöliekillä mutta tekee yhtiönä nykyisin voittoa, sillä ei ole taloudellisesti hätää eikä siksi tarvetta Suomen Habbon lopettamiseen. Ennemminkin Sulakkeella menee tällä hetkellä ”ihan hyvin”.

Erityisesti Brasiliassa Habbo on edelleen iso juttu, ja myös nykyisin yhdistetty englanninkielinen Habbo kerää kohtuullisesti käyttäjiä.

Tuntuu siltä, että nyt Sulakkeella tyydytään siihen, että Habbon ympärillä ei ole enää uusia kohuja ja että palvelu pyörii lähestulkoon omalla painollaan. Kun ei ole valtaisia kävijämääriä, ei ole valtaisia kohujakaan.

Mutta ei ole myöskään ”isoa bisnestä”. Sitä, mitä Elisalla toivotaan. Sen suhteen Sulakkeella on aivan muita suunnitelmia, palataan niihin kohta.

Sitä ennen pitää kysyä, miksi 2000-luvun suuret unelmat eivät toteutuneet. Miksi Habbosta ei tullut Angry Birdsiä tai Clash of Clansia jo ennen niitä? Mitä tehtiin väärin?

Puurunen ei halua moittia edeltäjiään, kuten perustajia Kyrölää ja Karjalaista, huippuvuosien toimitusjohtajaa Timo Soinista tai häntä seurannutta Paul LaFontainea, joita hän kehuu aikansa innovaattoreiksi.

”Silloin on uskottu, että maailmanvalloitus on mahdollinen, kuitenkin jokaisessa start-upissa on omat riskinsä. On ajateltu, että tästä voi tulla kultakaivos, mutta sitten todellisuus osoittautui toiseksi.”

Jälkikäteen on helppo kommentoida virhearvioita. Nyt tuntuu oudolta, että yhtiössä on päätetty avata jokaiseen maahan oma hotelli (mikä maksoi paljon) sen sijaan, että olisi luotu yksi englanninkielinen palvelu, joka olisi viety kaikkialle. Samoin päätös olla heti panostamatta älypuhelinsovellukseen oli tietenkin jälkipäin katsottuna iso virhetikki.

Ehkä Habbon ulkoasun olisi voinut myös muuttaa 2000-luvun loppupuolella täysin niin, että se ei olisi enää näyttänyt samalta kuin vuosituhannen vaihteessa? Sitä ei kuitenkaan haluttu tehdä, koska Sulakkeella uskotaan, että tekninen näyttävyys ja kikkailu eivät olleet koskaan Habbon tärkein piirre.

Puurunen sanoo, että Sulake oli ”liian ajoissa”. Sen lisäksi että maksujärjestelmät piti luoda itse, käyttäjäanalytiikka oli paljon alkeellisempaa. Päätöksiä piti tehdä sen perusteella, mihin uskottiin.

”Nykyinen englanninkielinen pelaaminen on valtavirtaa, mutta aikoinaan oletettiin, että kaikilla oli oltava oma kieli ja oma maatoimisto. Voisi olla kivaa mennä taaksepäin ja miettiä, avataanko vähän vähemmän kansainvälisiä toimistoja.”


Taaksepäin ei voi kuitenkaan mennä, ja siksi Sulakkeella katsotaan eteenpäin. Siellä ei siinnä pelkästään Habbo-logo, joka roikkuu Sulakkeen toimiston seinällä. Siellä on toivo ”isosta bisneksestä”.

Sulake jo pitkään kehitellyt uutta peliä, jolla pyritään uuden käyttäjäkunnan valloittamiseen.

Sen nimeä tai tarkkaa julkaisuaikaa ei Sulakkeella suostuta vielä paljastamaan, mutta vuosi 2018 on tämän hetkinen tavoite.

Millainen uusi peli sitten on? Sulakkeella sitä kuvaillaan ”avatarpohjaiseksi chatiksi”, joka sijoittuu sarjakuvatyyppiseen maailmaan – ja kuulemma täysin sattumalta hotelliin.

Siinä tuntuu kuvailun perusteella olevan paljon samaa kuin Habbossa. Kuten se, että käyttäjät luovat omat hahmonsa ja pääsevät virtuaalimaailmassa juttelemaan toisten käyttäjien kanssa. Erojakin silti on, mutta yksityiskohtia pelistä ei Puurunen halua vielä paljastaa.

Tärkeintä on, että uusi peli toimii kokonaan mobiilissa ja uudella teknologialla. Ennen kaikkea sen pitäisi tavoittaa ne käyttäjät, joita retro-Habbo ei kiinnosta.

Toiveena on se, että heitä on paljon. Ja että tällä kertaa Sulake on oppinut kantapään kautta lähes 18-vuotisesta taipalestaan Habbon kanssa.

Juttua korjattu 22.12.2017: Jutussa kirjoitettiin Habbo-fanisivusto Pikselistä, vaikka sivuston nimi oli Pixeli.
Nyt.fi luetuimmat
  1. 1

    Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

  2. 2

    Suomen todennäköisesti kallein ravintola ikinä HS:n arviossa: Helsingin Palace lähestyy täydellisyyttä, mutta halvin illallinen maksaa 169 euroa

    Tilaajille
  3. 3

    Tiesitkö että suuri osa suomalaisista miehistä näkee saman unen? Toimittaja lähti elämään sen oikeasti päästäkseen painajaisesta eroon

  4. 4

    Vuoden typerin nettivillitys on tässä: amerikkalaisteinit napsivat huuhteluainetta suuhunsa Tide Pod Challenge -somevideoilla

  5. 5

    The Greatest Showman -elokuva ei näytä showbisneksen suurmiehen P.T. Barnumin nurjia puolia

  6. 6

    Tuula Haatainen päätti Ylen vaalitentit, tarkastimme faktat – Tässä parhaat palat giffeinä

  7. 7

    ”Jos joku ei käy keikoilla, koska osallistuin Tahdon-kampanjaan, niin hyvä” – Roope Salminen juontaa Putousta, eikä pelkää sanoa mitä mieltä on

  8. 8

    Twerkkauksen Suomen mestari, Juha Mieto ja Jutta Gustafsberg jakavat parhaat treenivinkkinsä – Tässä 15 kohdan lista

  9. 9

    Jännittävä Misceo Sextet yllätti – kaiken takana on rakkaus, paljastui ensikonsertissa

  10. 10

    Näin hyvin Suomi-tubettaja tienaa: Hanki yli 100 000 tilaajaa, voit saada yhdestä sponsoroidusta videosta tuhansia euroja

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

  2. 2

    Tiesitkö että suuri osa suomalaisista miehistä näkee saman unen? Toimittaja lähti elämään sen oikeasti päästäkseen painajaisesta eroon

  3. 3

    Suomen todennäköisesti kallein ravintola ikinä HS:n arviossa: Helsingin Palace lähestyy täydellisyyttä, mutta halvin illallinen maksaa 169 euroa

    Tilaajille
  4. 4

    Vuoden typerin nettivillitys on tässä: amerikkalaisteinit napsivat huuhteluainetta suuhunsa Tide Pod Challenge -somevideoilla

  5. 5

    ”Merja Kyllönen vieroksui ilmaista ylöspitoa vaativia erivärisiä maahanmuuttajia”, kertoi Satakunnan Kansa uutisoidessaan pandoista ja poisti sitten juttunsa ja pyysi anteeksi

  6. 6

    Twerkkauksen Suomen mestari, Juha Mieto ja Jutta Gustafsberg jakavat parhaat treenivinkkinsä – Tässä 15 kohdan lista

  7. 7

    Ollessaan sivussa politiikasta Matti Vanhanen lipsautti 16 kysymystä, joihin presidentin oikeasti pitäisi pystyä vastaamaan – nyt hän joutuu vastaamaan niihin itse

  8. 8

    Pekka Haavisto esiintyi Ylen vaalitentissä, tarkastimme faktat – tässä parhaat palat giffeinä

  9. 9

    ”Jos joku ei käy keikoilla, koska osallistuin Tahdon-kampanjaan, niin hyvä” – Roope Salminen juontaa Putousta, eikä pelkää sanoa mitä mieltä on

  10. 10

    The Greatest Showman -elokuva ei näytä showbisneksen suurmiehen P.T. Barnumin nurjia puolia

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tiesitkö että suuri osa suomalaisista miehistä näkee saman unen? Toimittaja lähti elämään sen oikeasti päästäkseen painajaisesta eroon

  2. 2

    Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

  3. 3

    Vuoden typerin nettivillitys on tässä: amerikkalaisteinit napsivat huuhteluainetta suuhunsa Tide Pod Challenge -somevideoilla

  4. 4

    Pekka Haavisto esiintyi Ylen vaalitentissä, tarkastimme faktat – tässä parhaat palat giffeinä

  5. 5

    Ollessaan sivussa politiikasta Matti Vanhanen lipsautti 16 kysymystä, joihin presidentin oikeasti pitäisi pystyä vastaamaan – nyt hän joutuu vastaamaan niihin itse

  6. 6

    Suomen todennäköisesti kallein ravintola ikinä HS:n arviossa: Helsingin Palace lähestyy täydellisyyttä, mutta halvin illallinen maksaa 169 euroa

    Tilaajille
  7. 7

    ”Miesoikeus­aktivisti” julkaisi piraatti­sivustolla Star Warsin ilman naisia – Versio kestää vain 46 minuuttia, ja Last Jedin ohjaajakin nauraa sille

  8. 8

    Sauli Niinistö esiintyi Ylen vaalitentissä, tarkastimme faktat – tässä parhaat palat giffeinä

  9. 9

    ”Jos joku ei käy keikoilla, koska osallistuin Tahdon-kampanjaan, niin hyvä” – Roope Salminen juontaa Putousta, eikä pelkää sanoa mitä mieltä on

  10. 10

    Cranberriesin Dolores O’Riordan kuoli maanantaina – Nyt-liite haastatteli hänet ja isänsä vuonna 1999: pr-manageri suuttui isän tapaamisesta, Dolores vain hymyili

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  1. 1

    Olympiapaikan Suomelle hankkinut Viveca Lindfors avautui kovin sanoin häviöstä Emmi Peltoselle – Taitoluisteluliitto: ”Kriteerit olivat alusta asti selvät”

  2. 2

    Oululaisperhe asuu kesät talvet entisessä venäläisessä rahtilaivassa – ”Tatjana” on tiettävästi Suomen pohjoisin kelluva koti, mutta siinä asuminen on jatkuva työmaa

  3. 3

    Jamaikan väkivaltaisuudet ovat yltyneet niin rajuiksi, että matkailijoita varoitetaan liikkumisesta loma­keskusten ulkopuolella – Armeija kutsuttiin taltuttamaan huume­jengien sotaa

  4. 4

    ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

    Tilaajille
  5. 5

    Minna oli niin juovuksissa, ettei voinut hakea lastaan päiväkodista – Lopulta alkoholismiaan vuosia peitellyt äiti löysi oman pohjansa ja soitti itse lastensuojeluun

  6. 6

    Arkkitehtiperhe tutki uudiskotinsa Helsingin Jätkäsaaressa huolellisesti – näin teet muuttotarkastuksen ja reklamoit virheistä ajoissa

  7. 7

    Harley Davidson -kypärä ja nahkaliivi – piste-ennätyksensä tehnyt Jesse Puljujärvi antoi näytteen kielitaidostaan: ”Välillä tuntuu paremmalta, välillä paremmalta”

  8. 8

    Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

  9. 9

    Poliisi kiitteli tuntematonta hengenpelastajaa Helsingissä – soitti aamuyöstä apua jäihin pudonneelle

  10. 10

    Shorai shorai houlama goodbye – tällaista hurmosta ja kaaosta oli Remun viimeinen keikka

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Minna oli niin juovuksissa, ettei voinut hakea lastaan päiväkodista – Lopulta alkoholismiaan vuosia peitellyt äiti löysi oman pohjansa ja soitti itse lastensuojeluun

  2. 2

    Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

  3. 3

    Viveca Lindfors pettyi rajusti Ylen haastattelussa olympiapaikan menetyksestä Emmi Peltoselle – ”Se paikka on minun selkänahastani otettu”

  4. 4

    ”Kuukausia”, vastasi hoitaja – seuraavana yönä isäni kuoli, eikä kaikki mennyt niin kuin piti, kirjoittaa toimittaja Katri Kallionpää isänsä viimeisistä viikoista suomalaisessa sairaalassa

    Tilaajille
  5. 5

    Päivä on pidentynyt jo yli tunnin joulusta ja pian valo lisääntyy valtavin harppauksin – mistä kiihtyvä tahti johtuu?

  6. 6

    Oululaisperhe asuu kesät talvet entisessä venäläisessä rahtilaivassa – ”Tatjana” on tiettävästi Suomen pohjoisin kelluva koti, mutta siinä asuminen on jatkuva työmaa

  7. 7

    Arkkitehtiperhe tutki uudiskotinsa Helsingin Jätkäsaaressa huolellisesti – näin teet muuttotarkastuksen ja reklamoit virheistä ajoissa

  8. 8

    Shorai shorai houlama goodbye – tällaista hurmosta ja kaaosta oli Remun viimeinen keikka

  9. 9

    Satu Söderström sanoi menevänsä tanssileirille, kun hän lähti kuvaamaan pornoelokuvaa – nyt ex-pornotähti on seksologi, joka patistaa suomalaisia lopettamaan aristelun sängyssä

    Tilaajille
  10. 10

    Näyttelijä Aziz Ansariin kohdistetut ahdistelusyytökset ovat saaneet sosiaalisen median kiistelemään: tarkoittaako nainen ”ei” vaikka suostuu suuseksiin?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

    Tilaajille
  2. 2

    Vuonna 1953 sadat ihmiset etsivät murhattua Kyllikki Saarta – yksi heistä oli tappaja, uskoo kokenut rikos­tutkija, joka perehtyi vuosi­kymmeniä salassa pidettyyn tutkinta-aineistoon HS:n kanssa

    Tilaajille
  3. 3

    51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

  4. 4

    Kehäradan yllättävä seuraus: Helsinkiläiset nuoret matkustavat maleksimaan lentokentälle – ”En mä oikein tiedä, mitä me täällä tehdään”

  5. 5

    Kymmeniä suomalaisia on noussut ruotsinlaivaan ja kadonnut – Markus Leväniemen viimeiset liikkeet tallentuivat valvontakameraan, mutta kenen kanssa hätääntynyt nuorukainen puhui ennen katoamistaan?

    Tilaajille
  6. 6

    Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

  7. 7

    Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

  8. 8

    Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

  9. 9

    Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

    Tilaajille
  10. 10

    Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

  11. Näytä lisää