Suomalaiset syytävät vaatteitaan roskiin yli 70 000 tonnia vuodessa – Linnea Larsson alkoi hyödyntää kodin vaatejätettä, ja nyt hän neuvoo, miten muut voivat tehdä samoin

“Kun teet lapsellesi jotain vaatteesta, johon pukeuduit festareilla tai matkalla, saat pitää itselläsi tuon muiston”, kertoo Helsinki Design Week -tapahtumassa vieraileva Linnea Larsson.

Vaatteet eivät ole ikuisia. Toisinaan Levikset repeävät tai paitaan tulee tahra, joka ei pesusta huolimatta lähde pois.

Mitä tällaisille vaatteille, joiden kangas on vielä käyttökelpoinen, mutta jotka eivät sovi kierrätykseen, pitäisi tehdä? Ruotsalainen Linnea Larsson päätti kääntää hyödyksi kodissaan syntyvän tekstiilijätteen luomalla niistä uutta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hän on esimerkiksi tehnyt tyttärelleen mekon miehensä vanhasta paidasta, koska paidat kuluvat usein kauluksesta ja hihoista, kun taas vaatteen keskikohta saattaa olla vielä täysin käyttökelpoinen.

Larsson muistaa yhä hetken, jona hän päätti antaa vanhoille vaatteilleen uuden elämän lastenvaatteina. Larsson oli silloin äitiyslomalla arkkitehtitoimistosta. Hän odotti ensimmäistä lastaan ja kävi hieman ennen synnytystä läpi kotinsa kaappeja, tyhjensi hyllyjä ja raivasi tilaa.

“Huomasin silloin, että voisin antaa pois monia vaatteita, joista pidin, mutta jotka eivät enää sopineet minulle”, tukholmalainen Larsson kertoo.



Pois heittämisen sijaan Larsson tarttui saksiin ja neulaan.

Hän ryhtyi leikkaamaan ja ompelemaan pieneksi jääneistä ja muuten käyttökelvottomista vaatteistaan vaatteita tulevalle lapselle. Ompelu oli kyllä Larssonille ennestään tuttua, oikeastaan hän oli tehnyt sitä koko elämänsä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Olen aina rakastanut ompelemista! Aloitin sen jo varhaisessa vaiheessa. Lapsena ompelin vaatteita Barbie-nukeille ja itselleni.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Muutamassa vuodessa kotoa alkanut tuunausharrastus on saanut suuremmat mittasuhteet. Hän ompeli pyynnöstä ystäviensä lapsille vaatteita, ja sittemmin tuunausideoista syntyi myös kirja Go recreate! Se ilmestyi Suomessa tänä syksynä. (Paidasta pöksyt. Ompele isosta pienelle, Otava).

Instagram-tilillään @go_recreate Larsson jakaa kuvia vaatteista aihetunnisteella upcycling. Termille ei ole tarkkaa suomennosta, mutta se tarkoittaa vaatteen luovaa uudelleenkäyttöä, tuunaamista, niin että käytetystä vaatteesta hyödynnetään sen hyväkuntoiset ja käyttökelpoiset osat.

Sosiaalisessa mediassa ja kirjansa sivuilla Larsson saa ompelun näyttämään ehdottoman ruotsalaiselta, söpöltä ja vähän kadehdittavalta lifestyle-touhulta.

Suloisissa kuvissa tyylikäs vauvanvaate, esimerkiksi pilkullinen potkupuku on asetettu ikään kuin kehyksiin sen vaatteen sisälle, josta se on tehty. Somisteena on tulppaaneja, hymyileviä aikuisia ja hyvätukkaisia lapsia.

Larssonin kirja tulee markkinoille sopivaan saumaan. Tekstiilijäte on nimittäin kuuma aihe sekä maailmalla että Suomessa.

Selvitysten mukaan suomalainen heittää vuodessa tekstiilejä roskiin keskimäärin noin 13 kiloa, eli vuosittain Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy jätteenpolttolaitoksiin noin 70­000 tonnia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Luku on nykyään jo korkeampi, kertoo Lounais-Suomen Jätehuollon kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen.

Hän on yksi koordinaattoreista poistotekstiilin kiertotalouden kehittämiseen tähtäävässä Telaketju-verkostossa.

Koko Euroopan mittakaavassa emme kuitenkaan ole superpahiksia, lohduttaa Ilmonen. Suomalaiset seuraavat kertakäyttömuotia vielä verrattain maltillisesti, verrattuna esimerkiksi britteihin. Ilmonen kertoo, että poistotekstiilin määrä näyttää kuitenkin olevan koko ajan nousussa. Se on tapahtunut samalla, kun isossa osassa kauppoja myytävien vaatteiden laatu on huonontunut entisestään.

“Monet ompelijat eivät edes halua käyttöönsä poistotekstiilikeräykseen tuoduista kankaista 2000-luvulla valmistettuja, koska ne ovat niin huonolaatuisia, vaan etsivät poistotekstiilin joukosta mieluummin 50–80-luvun kankaita”, Ilmonen kertoo.

Tällaisia poistotekstiilikeräyksiä löytyy valtakunnallisesti oikeastaan vain muutamista vaateliikkeistä. Esimerkiksi Finlayson ottaa liikkeissään vastaan pestyjä lakanoita ja farkkutuotteita. Vaateketju Hennes&Mauritz puolestaan kerää kaikenlaisia vanhoja ja rikkinäisiä vaatteita. Keräyksen kautta vaatteet kulkeutuvat H&M:n nettisivujen mukaan joko uusiokäyttöön, jatkokäyttöön tai kierrätykseen. Vastineeksi vaivannäöstään kuluttaja saa alennuslipukkeen jolla voi, niin, ostaa lisää halpoja vaatteita.

Koska Suomessa ei vielä pystytä käsittelemään kaikkia tekstiilejä, osa erilliskeräyksiin päätyneistä poistotekstiileistä rahdataan kotimaan rajojen ulkopuolelle eurooppalaisiin lajittelukeskuksiin, ja sieltä vaatteet saattavat kulkeutua myyntiin käyttövaatteiksi Afrikan maihin asti. Niissä puolestaan ei monesti ole toimivaa jätehuoltoa tekstiileille, jotka jäävät myymättä tai poistuvat käytöstä

Lajitteluohjeen mukaan käyttökelvottomat tekstiilit kuuluvat Suomessa sekajätteeseen, jonka joukossa ne poltetaan energiaksi jätevoimaloissa. Mutta kerran sekajätteeseen päätyneitä tekstiilejä ei voi enää myöhemmin pelastaa, sillä ne kostuvat ja homehtuvat helposti.

”Olisi huomattavasti ekologisempaa, jos vaatejätettä voitaisiin hyödyntää jo kotimaassa”, sanoo Ilmonen.

Toistaiseksi puhtaiden, sataprosenttisten kuitujen kierrättäminen on pidemmällä kuin muiden materiaalien. Esimerkiksi täyspuuvillaisten tekstiilien kemiallisessa kierrätyksessä Suomi on muuta maailmaa edellä. Kemiallisesti kierrättämällä poistotekstiilistä tehdään liuotusprosessin avulla uutta kuitua, jota voidaan jalostaa langaksi ja siitä edelleen kankaaksi.

Vaatejätteen varsinainen murheenkryyni ovat materiaalisekoitteet ja kerrosvaatteet kuten toppatakit, joista on vielä usein leikattu irti pesulappu niin, ettei vaatteen lajittelija voi tietää, mitä materiaalia vaate on. Niiden hyödyntämiseen kehitetään ratkaisuja kaiken aikaa, kertoo Ilmonen.

Vaatejätteen kertyminen ei voi kuitenkaan jatkua nykyisellään. Myös Euroopan Unioni on tarttunut tekstiilijäteongelmaan.

Unionin jätedirektiivi tulee muuttumaan vuonna 2025, ja silloin tekstiilijätettä on pakko alkaa Suomessakin kerätä erilliskeräyksellä, aivan kuten esimerkiksi metallia ja lasia nyt. Mihin käyttöön, sitä ei EU ole määritellyt.

Linnea Larssonin kipinä vaatteiden uudelleenkäyttöön ja tuunaamiseen ei syttynyt ympäristöhuolesta, vaan silkasta ompelun ilosta. Ja halusta säilyttää vaatteisiin liittyviä muistoja.


“Kun teet lapsellesi jotain vaatteesta, johon pukeuduit festareilla tai matkalla, saat pitää itselläsi tuon muiston”, Larsson selittää. Hän tuunaa vaatteita mieluummin lapsille kuin itselleen, koska pienen vaatteen tekeminen on nopeampaa.

”Olen työssä käyvä äiti, ja aikaa on rajallisesti!”

Larsson kuitenkin havahtui jätteen määrään tuunauksen aloitettuaan ja kertoo olevansa nyt paljon aiempaa tiedostavampi kuluttaja. Kirjansa sivuilla Larsson laskee ylimalkaan, että kasvava vauva tarvitsee ensimmäisen elinvuotensa aikana noin 20 bodya, 20 housut ja 10 villatakkia tai puseroa. Määrä kuulostaa hurjalta, ja Larsson toteaakin perään, että muutamia kappaleita voi toki säästää suhtautumalla kokoon hiukan suurpiirteisemmin.

Vaatesuhteemme on muuttunut, voisi sanoa jopa vinksahtanut. Sen näkee jo siinä, kuinka paljon mallistoja vaatekaupat tuuttaavat ilmoille vuosittain. Larssonia se huolestuttaa.

“Aiemmin vaatemerkit tekivät yhden malliston per kausi, nykyään mallistoja saattaa tulla kymmenestä viiteenkymmeneen vuodessa!”

Vaikka uusiokäyttö on hyödyllistä ja kierrätyksestä ja vaatteiden tuunauksesta voi saada itselleen hyödyllisen harrastuksen, on tekstiilijätteen tuntuvaan vähentämiseen olemassa oikeasti vain yksi keino: ostaa vähemmän, toteaa HSY:n asiantuntija Hanna Tukiainen.

“Mieti tarkkaan, tarvitseeko vaatetta todella. Ja jos tarvitset, mieti, voisitko lainata sen kaverilta tai vaatelainaamosta tai ostaa käytettynä esimerkiksi Facebookin kirpputorilta.“

Larsson on samoilla linjoilla. “On tärkeää ostaa tietoisemmin, mutta vielä tärkeämpää on ostaa vähemmän”, hän sanoo.

Tukiaisen mukaan on myös ongelmallista, että ostaessaan ketjuliikkeestä muutaman euron hintaisen vaatteen, kuluttaja ei edes oleta sen kestävän.

“Jos kahden pesun jälkeen ovat saumat vinksallaan, pitäisi antaa palautetta huonosta laadusta”, Tukiainen kehottaa.

Telaketju-hanketta koordinoiva Sini Ilmonen antaa suunnilleen samat neuvot ja muistuttaa lisäksi, että Suomessa on nykyään monia ekologisempia vaatemerkkejä. Esimerkiksi kotimainen Pure Waste Textiles myy kokonaan kierrätetystä materiaalista valmistettuja vaatteita. Nettikaupassa t-paita maksaa parikymppiä, neuleet tuplasti sen verran.

Linnea Larssonin Paidasta pöksyt -työpaja Helsinki Design Weekillä la 15. ja su 16.9. klo 10–16, Kattilahalli. Vapaa pääsy. Helsinki Desing Week su 16.9. asti. Katso ohjelma: www.helsinkidesignweek.com

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Muoti
  • Vaatteet
  • Kierrätys
  • Lapset
  • Nyt
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia

  2. 2

    Helsinki kasvoi teehifistelijöiden kantapaikaksi, jossa uusinta darjeeling-erää himoitaan kuin käsityöläisoluita – listasimme kaupungin kiinnostavimmat teehuoneet

  3. 3

    Stan Lee loi nykyaikaisia myyttejä ja teki jumalista ihmisiä

  4. 4

    Tubettaja Mentaalisavuke julkaisi videon ”valkoisten heteromiesten kohtaamasta vääryydestä”, ja somessa repesi valtaisa keskustelu – tästä tapauksessa on kyse

  5. 5

    Jos marraskuu masentaa, tämä kiistämätön osoitus ihmiskunnan nerokkuudesta parantaa – Netissä riemuitaan uudesta tavasta kihartaa hiukset tyhjän vesipullon avulla

  6. 6

    Todennäköisesti kukaan muukaan ei ole perillä koko brexitistä, joten tässä jutussa väännämme perusasiat rautalangasta ja selitämme ne hassuilla kuvilla

  7. 7

    Tämä video brittien Brexit-keskustelun viittomakielisestä tulkista meni viraaliksi, sillä tyrmistynyt ilmeily kuvastaa Brexit-tunnelmia täydellisesti

  8. 8

    Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

  9. 9

    Jordan Petersonia pidetään vaarallisena älykkönä, jota oikeisto rakastaa, koska hän ryttää feministit – Nyt.fi:n haastattelussa hän sanoo pitävänsä itseään eheyttäjänä

    Tilaajille
  10. 10

    Erinomaisia Kreikan gyroja tarjoillaan tyylikkäässä pikkupaikassa Brahen kentän laidalla

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia

  2. 2

    Stan Lee loi nykyaikaisia myyttejä ja teki jumalista ihmisiä

  3. 3

    Tämä video brittien Brexit-keskustelun viittomakielisestä tulkista meni viraaliksi, sillä tyrmistynyt ilmeily kuvastaa Brexit-tunnelmia täydellisesti

  4. 4

    Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

  5. 5

    Helsinki kasvoi teehifistelijöiden kantapaikaksi, jossa uusinta darjeeling-erää himoitaan kuin käsityöläisoluita – listasimme kaupungin kiinnostavimmat teehuoneet

  6. 6

    Jos marraskuu masentaa, tämä kiistämätön osoitus ihmiskunnan nerokkuudesta parantaa – Netissä riemuitaan uudesta tavasta kihartaa hiukset tyhjän vesipullon avulla

  7. 7

    Koomikko pilkkasi silmänsä menettänyttä sotaveteraania suorassa tv-lähetyksessä, ja ihmiset menettivät hermonsa – sitten hän sai takaisin samalla mitalla

  8. 8

    Todennäköisesti kukaan muukaan ei ole perillä koko brexitistä, joten tässä jutussa väännämme perusasiat rautalangasta ja selitämme ne hassuilla kuvilla

  9. 9

    Jordan Petersonia pidetään vaarallisena älykkönä, jota oikeisto rakastaa, koska hän ryttää feministit – Nyt.fi:n haastattelussa hän sanoo pitävänsä itseään eheyttäjänä

    Tilaajille
  10. 10

    Ajattelet sosiaalista mediaa väärin, sanoo Piilaakson pioneeri – rahaa ei tehdä mainostamisella vaan käytöksemme kokonaisvaltaisella muokkaamisella

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

  2. 2

    Suomessa ei pysy järjissään marraskuussa ilman lentämistä – ja se on meidän parikymppisten luonnonystävien tragedia

  3. 3

    Tämä kuva Putinille hymyilevästä Trumpista levisi hetkessä viraaliksi – eikä se ole ihme, koska ihmiset tulkitsevat kuvan avulla maailmanpolitiikan koko nykytilaa

  4. 4

    Jordan Petersonia pidetään vaarallisena älykkönä, jota oikeisto rakastaa, koska hän ryttää feministit – Nyt.fi:n haastattelussa hän sanoo pitävänsä itseään eheyttäjänä

    Tilaajille
  5. 5

    Koomikko pilkkasi silmänsä menettänyttä sotaveteraania suorassa tv-lähetyksessä, ja ihmiset menettivät hermonsa – sitten hän sai takaisin samalla mitalla

  6. 6

    Kuka on Hannes Suominen? Hänestä puhutaan nyt kaikkialla – selvitimme Suomisen jättisuosion salaisuuden 210 sekunnissa

  7. 7

    Todennäköisesti kukaan muukaan ei ole perillä koko brexitistä, joten tässä jutussa väännämme perusasiat rautalangasta ja selitämme ne hassuilla kuvilla

  8. 8

    House of Cards oli Netflixin ensimmäinen jättihitti, mutta nyt se on vain kohun keskelle joutunut varjo entisestä – näin sarja saa armollisen lopun viimeisellä kaudellaan

  9. 9

    Jos marraskuu masentaa, tämä kiistämätön osoitus ihmiskunnan nerokkuudesta parantaa – Netissä riemuitaan uudesta tavasta kihartaa hiukset tyhjän vesipullon avulla

  10. 10

    Tämä video brittien Brexit-keskustelun viittomakielisestä tulkista meni viraaliksi, sillä tyrmistynyt ilmeily kuvastaa Brexit-tunnelmia täydellisesti

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

  2. 2

    Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

  3. 3

    Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

    Tilaajille
  4. 4

    Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

  5. 5

    Mitä tapahtui edustussaunomiselle? Maailman muuttuminen sai firmat luopumaan tavasta

  6. 6

    14-vuotias poika ajoi päihtyneenä autoa Forssassa – Poliisi loukkaantui törmäyksessä

  7. 7

    Saudi-Arabia tappoi toimittaja Jamal Khashoggin, paloitteli ruumiin ja liuotti sen hapolla viemäriin – Näin kerrotaan, mutta kaikki ei täsmää, sanoo sotarikostutkija Helena Ranta

    Tilaajille
  8. 8

    Liisa Heinosen kauppa ei ole muuttunut 70-luvun jälkeen – HS kiersi Töölön kivijalkakauppoja ja löysi katoavan maailman

  9. 9

    Venäjällä monet tutkijatkin uskovat, että maailman lämpenemisen sijaan edessä on jääkausi

  10. 10

    Baddingin hitti paljastui kopioksi, mutta se ei ole ainoa: Leevi and the Leavingsin kappale kuulostaa hätkähdyttävästi venäläiseltä sävellykseltä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Kirkon päättäjä vaatii oikeudessa Lehtisaaren asukkaille kovempia vuokrankorotuksia – ”So what”, hän kuittaa asukkaiden vaikeudet

  2. 2

    Euroopassa raivoaa sota, jonka keskellä ihmiset käyvät oopperassa ja asuvat bunkkereissa – HS:n erikoisartikkeli vie Itä-Ukrainan sodan molemmille puolille

  3. 3

    Kuvia Suomesta, osa 39: Rio Gandara kuvasi, mitä tekevät ihmiset, jotka eivät saa öisin unta

  4. 4

    Pilvenpiirtäjät mullistavat Pasilan ja koko Helsingin – HS:n erikoisartikkelin videot näyttävät, kuinka peruuttamattomasti kaupungin siluetti muuttuu

  5. 5

    Heitä oli 900 ja ”valkeana yönä” he kuolivat yhdessä – Kun lahkojohtaja Jim Jones 40 vuotta sitten julisti, että on aika, ensimmäisenä myrkky juotettiin 300 lapselle

    Tilaajille
  6. 6

    Kuivuus paljasti veden alle jääneen kylän Britanniassa

  7. 7

    Täti innostui sukututkimuksesta, ja niin Leenakin teki dna-testin – Kun tulokset tulivat, eletty elämä osoittautui valheeksi

    Tilaajille
  8. 8

    Pohdin päivittäin, minkä hintaiseksi avopuolisoni elättäminen lopulta tulee

  9. 9

    Lauttasaarelainen taloyhtiö tiristi energialaskusta löysät pois vaihtamalla suihkupäät – Näin säästät energiaa helposti

  10. 10

    Emme yksinkertaisesti uskalla hankkia toista lasta – työelämä on liian vaativaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Puurokattila liedellä kertoi, että asunnosta oli lähdetty vauhdilla – Sina Varheen tytär katosi, ja seuraavien kuukausien jäljet seuraavat äitiä läpi elämän

    Tilaajille
  2. 2

    Helsingin surkein taloyhtiö oli pahassa jamassa ja jopa vaarallinen – juuri valmistunut peruskorjaus maksoi 2 800 euroa neliöltä

  3. 3

    Ilta-Sanomat: Näyttelijä Aku Hirviniemi sai syytteen kahdesta seksuaalisesta ahdistelusta

  4. 4

    Syvällä Lapin erämaassa kulkee natsi-Saksan viimeinen puolustuslinja, ja nyt sieltä löytyi salaperäinen vankileiri

    Tilaajille
  5. 5

    Ihmisten ja hiirten aivoista löytyi suolisto­bakteereita – ”Tämä on tajunnan­räjäyttävää”, kommentoi neuro­tieteilijä

  6. 6

    Muutaman kympin Aalto-maljakosta väärennetään sahaamalla satojen eurojen klassikko – Näin ostajia jymäytetään väärennetyllä Suomi-designilla ja näin vältät huijarien ansat

    Tilaajille
  7. 7

    Mies loi ”bändilleen” tyhjästä fani­kunnan, levy-yhtiön sekä uutis­sivuston ja buukkasi niiden avulla kiertueen ilman yleisöä – nyt hän selittää tekoaan Twitterissä

  8. 8

    ”Täällä tulee törmäys sitten” – 130-metrinen norjalainen sotalaiva törmäsi säiliöalukseen monista varoituksista huolimatta, käy ilmi lauantaina julkaistulta äänitteeltä

  9. 9

    Harvardin tutkijoiden mukaan tähtienvälinen komeetta saattoi olla muukalaisten lähettämä luotain – ”Se näyttää hyvin erikoiselta”

  10. 10

    Kun nuoret äidit haksahtavat ravitsemusgurujen hölynpölyyn, kärsijöitä ovat lapset – Näin sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen ja oikoo verkon vallanneita harhaluuloja yksi kerrallaan

    Tilaajille
  11. Näytä lisää