Nyt.fi
Sannikka & Ukkola ”kaappasi” Pressiklubin seuraajat, ja siitä syntyi tietysti someprotesti – soitimme tutkijal
Tykkäsitkö Pressiklubista? Jos tykkäsit, niin tarkoittaako se sitä, että tykkäät myös Sannikka & Ukkolasta?
Kysymykset Yleisradion perjantai-illan ohjelmista ovat kokoaan suurempia, sillä Yleisradion väitetään ottaneen sopimattomia vapauksia niiden tulkitsemisessa.
Ensin taustaa: Perinteikäs ajankohtaisohjelma Pressiklubi päättyi keväällä, ja sen tilalla alkoi viime perjantaista lähtien ilmestyä uusi ohjelma, Sannikka & Ukkola.
Pressiklubia vetivät toimittaja Ruben Stillerhttps://www.hs.fi/haku/?query=ruben+stiller ja ennen häntä toimittaja Timo Harakkahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+harakka, joista kumpaakaan ei ihan ensiksi tulisi mieleen luonnehtia konservatiiviksi.
Sitten ongelma: Syyskuun aikana Pressiklubin Facebook-sivun tykkääjät huomasivat, että heidän tykkäyksensä olivatkin siirtyneet uutuusohjelma Sannikka & Ukkolalle.
Sitä vetävät Marja Sannikkahttps://www.hs.fi/haku/?query=marja+sannikka ja Sanna Ukkolahttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+ukkola, josta ainakaan jälkimmäistä ei ihan ensiksi tulisi mieleen luonnehtia liberaaliksi.
Huomio herätti osassa fanikuntaa paheksuvaa tuhinaa: miksi ohjelma ”kaappasi” Pressiklubin tykkääjät ja seuraajat?
Osa seuraajista ilmoitti haluavansa itse päättää, tykkäävätkö he uudesta ohjelmasta vai eivät.
Somessa äärimmäisen aktiivinen toimittaja Salla Vuorikoskihttps://www.hs.fi/haku/?query=salla+vuorikoski sanoi suoraan, että osa harmistuksen syy on siinä että someminä on todellinen osa ihmisen identiteettiä:
https://twitter.com/svuorikoski/status/1040705065772826624
Sannikka & Ukkola peri edeltäjänsä some-tilit sekä Facebookissa että Twitterissä. Näin uutuusohjelmalla oli Facebookissa liki 20 000 tykkääjää ja Twitterissä 4 700 seuraajaa viikkoja ennen ohjelman ensimmäistä lähetystä.
Mikä tahansa aloitteleva ohjelma olisi ikikiitollinen moisesta seuraajakunnasta. Sosiaalinen median kautta ohjelmat tekijöineen saavat näkyvyyttä ja luovat ympärillensä yhteisöllisyyttä, joka valuu jossakin määrin myös katsojalukuihin.
Sanna Ukkola kertoo Twitterissä, että Sannikka & Ukkolan ensilähetys keräsi suorana ja Areena-palvelussa yhteensä 569 000 katsojaa.
Yleisradio perusteli sometileihin liittyvää ratkaisuaan Markkinointi & Mainonnan haastattelussa https://www.marmai.fi/uutiset/yle-siirsi-pressiklubin-tykkaajat-sannikka-ukkola-ohjelmalle-facebookissa-on-hyva-kysymys-onko-siina-ihmisia-hamatty-tai-yllatetty-6739432kuun alussa ja nyttemmin Sannikka & Ukkolan nimiin siirtyneellä Facebook-sivulla. Yhtiön mukaan se pyrki tiedottamaan yleisölle nimenvaihdoksesta mutta myönsi, että jotkut ovat voineet pitää siirtoa hämäyksenä tai yllättävänä.
Tekijät toki tiedottivat nimenvaihdoksesta Pressiklubin Facebook-sivulla elokuun lopussa:
https://www.facebook.com/ylesannikkaukkola/photos/a.382055652873/10155838660767874/?type=3&theater
Twitterissä vastaavaa ilmoitusta ei kuitenkaan julkaistu, vaan vuonna 2010 perustettu @pressiklubi olikin yhtäkkiä @sannikkaukkola.
Toimiko Yleisradio oikein vai väärin?
Toinen Sannikka & Ukkolan juontajista, toimittaja Sanna Ukkola luotsasi loppuvaiheessa myös keväällä päättynyttä Pressiklubia. Siksi nimivekslaus on rajatapaus, sanoo sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=janne+matikainen Helsingin yliopistosta.
”Lähtökohtahan on, että jokaisen ohjelman, ihmisen ja organisaation pitäisi itse rakentaa yleisönsä ja seuraajansa. Toisaalta voi ajatella, että tämä oli yleisön palvelua: Ukkola juonsi Pressiklubia, joten Yle voi ajatella, että nämä ihmiset ovat varmasti kiinnostuneita myös tästä toisesta ohjelmasta”, Matikainen pohtii.
”Tämä ei ole maailman vakavin asia, mutta tällaisella päätöksellä organisaatio voi aiheuttaa harmia itselleen. Jotkut saattavat pitää nimenvaihtoa tuputtamisena. Somessa ihmiset voivat olla aika herkkiä, jolloin pieniinkin asioihin otetaan hanakasti kantaa.”
Tapauksen arviointiin vaikuttaa myös, ettei julkisrahoitteinen Yleisradio ansaitse lisänäkyvyydestä esimerkiksi lisää mainoseuroja.
Kaupallisissa medioissa yleisöjen siirtely suosittujen ohjelmien perillisille voisi Matikaisen mukaan ollakin selvästi houkuttelevampaa. Innokkaan optimoinnin riskinä on kuitenkin vastalauseiden aiheuttama mainehaitta, joten Matikainen kehottaa yrityksiä leikkimään ihmisten tykkäyksillä harkiten.
”Kaupallisen ulottuvuuden myötä voisi syntyä paljon isompi meteli, jos yleisö huomaa, että heidät on ’myyty’ jollekin toiselle brändille. Yritysten pitääkin olla hyvinkin varovaisia, ja niin varmasti ovatkin.”
”Sosiaalisessa mediassa yleisöt ovat jo pitkään olleet kauppatavaraa. Vaikka toiminta ei olisi laitonta, eettisesti se voi olla ongelmallista.”
Pitäisikö some-tilit sitten poistaa tai jäädyttää ohjelman lakkauttamisen myötä?
Matikaisen mukaan yleispätevää ohjetta ei voi antaa. Aktiivisen some-yhteisön säilyttäminen voi hänen mukaansa olla myös yrityksen etu.
”Tähän liittyy toinenkin asia. Jos esimerkiksi Yle elvyttäisi Pressiklubin, mistä ne tempaisisivat sille uuden Facebook-yleisön? Näitä pitää miettiä mediaorganisaatiossa aika tarkkaan.”
Some-tilen säilömisestä löytyy kiinnostava esimerkki vuosikymmenen alusta, jolloin mediayhtiöt vielä harjoittelivat sosiaalisen median käyttöä.
Vuonna 2011 radio Suomipopin palkittu juontaja Jaajo Linnonmaa https://www.hs.fi/haku/?query=jaajo+linnonmaapäätti jättää radiotyön ja pyysi työnantajaansa samalla kuoppaamaan Aamulypsy-ohjelman nimen. Linnonmaa ei kuitenkaan poistanut aamuohjelmalle luomaansa Facebook-sivua, jota kymmenet tuhannet fanit seurasivat.
Vuonna 2013 Linnonmaa palasi radioon tekemään Aamulypsyä ja herätti kookkaan some-yhteisön jälleen henkiin. Tänä päivänä sivulla on 154 000 tykkääjää.
Matikaisen mukaan televisio- ja radio-ohjelmia tykkäävien ihmisten joukot ovat ”yhteisöinä” löyhiä. Siitä huolimatta niiden piirissä voi syntyä vastaliike.
Pahimmillaan nämä vastaliikkeet kasvavat nopeasti käsittämättömiin mittoihin, jolloin syntyy jälleen yksi some-kohu.
Korjaus 15.56: Täsmennetty esilausetta, jossa kuvaillaan Salla Vuorikosken twiitin sisältöä.
Kysymykset Yleisradion perjantai-illan ohjelmista ovat kokoaan suurempia, sillä Yleisradion väitetään ottaneen sopimattomia vapauksia niiden tulkitsemisessa.
Ensin taustaa: Perinteikäs ajankohtaisohjelma Pressiklubi päättyi keväällä, ja sen tilalla alkoi viime perjantaista lähtien ilmestyä uusi ohjelma, Sannikka & Ukkola.
Pressiklubia vetivät toimittaja Ruben Stillerhttps://www.hs.fi/haku/?query=ruben+stiller ja ennen häntä toimittaja Timo Harakkahttps://www.hs.fi/haku/?query=timo+harakka, joista kumpaakaan ei ihan ensiksi tulisi mieleen luonnehtia konservatiiviksi.
Sitten ongelma: Syyskuun aikana Pressiklubin Facebook-sivun tykkääjät huomasivat, että heidän tykkäyksensä olivatkin siirtyneet uutuusohjelma Sannikka & Ukkolalle.
Sitä vetävät Marja Sannikkahttps://www.hs.fi/haku/?query=marja+sannikka ja Sanna Ukkolahttps://www.hs.fi/haku/?query=sanna+ukkola, josta ainakaan jälkimmäistä ei ihan ensiksi tulisi mieleen luonnehtia liberaaliksi.
Huomio herätti osassa fanikuntaa paheksuvaa tuhinaa: miksi ohjelma ”kaappasi” Pressiklubin tykkääjät ja seuraajat?
Osa seuraajista ilmoitti haluavansa itse päättää, tykkäävätkö he uudesta ohjelmasta vai eivät.
Somessa äärimmäisen aktiivinen toimittaja Salla Vuorikoskihttps://www.hs.fi/haku/?query=salla+vuorikoski sanoi suoraan, että osa harmistuksen syy on siinä että someminä on todellinen osa ihmisen identiteettiä:
https://twitter.com/svuorikoski/status/1040705065772826624
Sannikka & Ukkola peri edeltäjänsä some-tilit sekä Facebookissa että Twitterissä. Näin uutuusohjelmalla oli Facebookissa liki 20 000 tykkääjää ja Twitterissä 4 700 seuraajaa viikkoja ennen ohjelman ensimmäistä lähetystä.
Mikä tahansa aloitteleva ohjelma olisi ikikiitollinen moisesta seuraajakunnasta. Sosiaalinen median kautta ohjelmat tekijöineen saavat näkyvyyttä ja luovat ympärillensä yhteisöllisyyttä, joka valuu jossakin määrin myös katsojalukuihin.
Sanna Ukkola kertoo Twitterissä, että Sannikka & Ukkolan ensilähetys keräsi suorana ja Areena-palvelussa yhteensä 569 000 katsojaa.
Yleisradio perusteli sometileihin liittyvää ratkaisuaan Markkinointi & Mainonnan haastattelussa https://www.marmai.fi/uutiset/yle-siirsi-pressiklubin-tykkaajat-sannikka-ukkola-ohjelmalle-facebookissa-on-hyva-kysymys-onko-siina-ihmisia-hamatty-tai-yllatetty-6739432kuun alussa ja nyttemmin Sannikka & Ukkolan nimiin siirtyneellä Facebook-sivulla. Yhtiön mukaan se pyrki tiedottamaan yleisölle nimenvaihdoksesta mutta myönsi, että jotkut ovat voineet pitää siirtoa hämäyksenä tai yllättävänä.
Tekijät toki tiedottivat nimenvaihdoksesta Pressiklubin Facebook-sivulla elokuun lopussa:
https://www.facebook.com/ylesannikkaukkola/photos/a.382055652873/10155838660767874/?type=3&theater
Twitterissä vastaavaa ilmoitusta ei kuitenkaan julkaistu, vaan vuonna 2010 perustettu @pressiklubi olikin yhtäkkiä @sannikkaukkola.
Toimiko Yleisradio oikein vai väärin?
Toinen Sannikka & Ukkolan juontajista, toimittaja Sanna Ukkola luotsasi loppuvaiheessa myös keväällä päättynyttä Pressiklubia. Siksi nimivekslaus on rajatapaus, sanoo sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainenhttps://www.hs.fi/haku/?query=janne+matikainen Helsingin yliopistosta.
”Lähtökohtahan on, että jokaisen ohjelman, ihmisen ja organisaation pitäisi itse rakentaa yleisönsä ja seuraajansa. Toisaalta voi ajatella, että tämä oli yleisön palvelua: Ukkola juonsi Pressiklubia, joten Yle voi ajatella, että nämä ihmiset ovat varmasti kiinnostuneita myös tästä toisesta ohjelmasta”, Matikainen pohtii.
”Tämä ei ole maailman vakavin asia, mutta tällaisella päätöksellä organisaatio voi aiheuttaa harmia itselleen. Jotkut saattavat pitää nimenvaihtoa tuputtamisena. Somessa ihmiset voivat olla aika herkkiä, jolloin pieniinkin asioihin otetaan hanakasti kantaa.”
Tapauksen arviointiin vaikuttaa myös, ettei julkisrahoitteinen Yleisradio ansaitse lisänäkyvyydestä esimerkiksi lisää mainoseuroja.
Kaupallisissa medioissa yleisöjen siirtely suosittujen ohjelmien perillisille voisi Matikaisen mukaan ollakin selvästi houkuttelevampaa. Innokkaan optimoinnin riskinä on kuitenkin vastalauseiden aiheuttama mainehaitta, joten Matikainen kehottaa yrityksiä leikkimään ihmisten tykkäyksillä harkiten.
”Kaupallisen ulottuvuuden myötä voisi syntyä paljon isompi meteli, jos yleisö huomaa, että heidät on ’myyty’ jollekin toiselle brändille. Yritysten pitääkin olla hyvinkin varovaisia, ja niin varmasti ovatkin.”
”Sosiaalisessa mediassa yleisöt ovat jo pitkään olleet kauppatavaraa. Vaikka toiminta ei olisi laitonta, eettisesti se voi olla ongelmallista.”
Pitäisikö some-tilit sitten poistaa tai jäädyttää ohjelman lakkauttamisen myötä?
Matikaisen mukaan yleispätevää ohjetta ei voi antaa. Aktiivisen some-yhteisön säilyttäminen voi hänen mukaansa olla myös yrityksen etu.
”Tähän liittyy toinenkin asia. Jos esimerkiksi Yle elvyttäisi Pressiklubin, mistä ne tempaisisivat sille uuden Facebook-yleisön? Näitä pitää miettiä mediaorganisaatiossa aika tarkkaan.”
Some-tilen säilömisestä löytyy kiinnostava esimerkki vuosikymmenen alusta, jolloin mediayhtiöt vielä harjoittelivat sosiaalisen median käyttöä.
Vuonna 2011 radio Suomipopin palkittu juontaja Jaajo Linnonmaa https://www.hs.fi/haku/?query=jaajo+linnonmaapäätti jättää radiotyön ja pyysi työnantajaansa samalla kuoppaamaan Aamulypsy-ohjelman nimen. Linnonmaa ei kuitenkaan poistanut aamuohjelmalle luomaansa Facebook-sivua, jota kymmenet tuhannet fanit seurasivat.
Vuonna 2013 Linnonmaa palasi radioon tekemään Aamulypsyä ja herätti kookkaan some-yhteisön jälleen henkiin. Tänä päivänä sivulla on 154 000 tykkääjää.
Matikaisen mukaan televisio- ja radio-ohjelmia tykkäävien ihmisten joukot ovat ”yhteisöinä” löyhiä. Siitä huolimatta niiden piirissä voi syntyä vastaliike.
Pahimmillaan nämä vastaliikkeet kasvavat nopeasti käsittämättömiin mittoihin, jolloin syntyy jälleen yksi some-kohu.
Korjaus 15.56: Täsmennetty esilausetta, jossa kuvaillaan Salla Vuorikosken twiitin sisältöä.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Televisio Seuraa
- Yleisradio Seuraa
- Nyt Seuraa
- Ossi Mansikka Seuraa
- Sosiaalinen media Seuraa
