Kauko Röyhkä sanoi, ettei mies saa enää sanoa mielipiteitään ja aiheutti somemyräkän – Professori: Media on itse luonut ”miesjurnutusta” korostavan ilmiön
”Meillä on hyvät tekniset vimpaimet kohdata toisemme, mutta näyttää, että vain käperrymme sisäänpäin”, sanoo mediakulttuurin professori Mikko Lehtonen.
Nyt.fi
Kauko Röyhkä sanoi, ettei mies saa enää sanoa mielipiteitään ja aiheutti somemyräkän – Professori: Media on it
”Hyvä, että myös naiset ovat kirjoittaneet tästä. Miehen sanomana vastaavaa pidettäisiin setämäisenä tyhmyytenä. Mies ei oikein saa sanoa enää mitään mielipidettä.”
Julkisuuteen hivuttautuva keskustelu miesten ilmaisunvapauden väitetystä kaventumisesta ei ole uusi, ja sitä käytiin myös ennen vuosi sitten alkanutta #metoo-liikehdintää.
Jälkimmäiseen juttuun sekä Kauko Röyhkän kommenttiin viitattiin myös Ylen ajankohtaiskeskusteluohjelma Sannikka & Ukkolassa viime perjantaina.
”Jos esimerkiksi A-studiossa puhuu joukko miehiä, ja jos katsoja saattaisi olla sitä mieltä, että he puhelevat vähän tyhmiä, siitä alkaa aikamoinen sedättely ja äijittely”, toimittaja Marja Sannikkahttps://www.hs.fi/haku/?query=marja+sannikka selosti huomion jälkeen.
”Tänä päivänä tuntuu, että internetin ajatuspoliisit ja sosiaalisen median sotilaat ovat herkeämättä sormi napilla silloin, kun he näkevät jonkin yksittäisen lauseen, johon voi moraalisesti ylempänä tarttua ja moittia ihmisiä.”
Kahta päivää myöhemmin Heikelä itse aiheutti Twitterissä pahennusta, kun hän kyseli, ketkä olisivat argumentointikykyisiä ”hyviä daameja” hänen ohjelmansa vieraaksi. Twiitti on sittemmin poistettu.
Kannanottoja miesten ilmaisunvapauden puolesta tai vastaan löytyy paljon parin viime viikon ajalta sosiaalisesta mediasta, ja niitä on julkaistu myös perinteisissä viestimissä.
”Jos se on lisääntynyt, se on lisääntynyt mediassa”, Lehtonen vastaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
”Syystä tai toisesta viestimissä annetaan tällaisille ulostuloille enemmän tilaa kuin ehkä aiemmin. – – [Luulen, että] se johtuu levikkiä ja peukutusta koskevasta huolesta.”
Lehtosen mukaan media elää huomiotaloudessa, ja vastakkainasettelun rakentelulla huomiota myös saa. Mediat valitsevat herättää keskustelua vaikkapa miesten ilmaisunvapaudesta, vaikka perusteet sille olisivat ohuet.
”Kysyisin medialta itseltään, miksi tällaisille puheenvuoroille annetaan palstatilaa. Miesjurnutuksen perinne on pitkä.”
Miesjurnutuksen?
”Miesjurnutus on arkaaista, maskuliinista asennoitumista, jossa puhuja ei kontekstoi väitettään tai selitä, missä väitetty vääryys on tapahtunut. Se on puhetta, joka perustuu mutu-tuntumaan.”
Yksinkertaistaen Lehtonen tarkoittaa miesjurnutuksella siis huutelua – mielenosoituksellisia välihuomioita, joiden sanoja ei edes pyri osallistumaan rakentavaan keskusteluun.
Mutta onko alkuperäisessä väitteessä perää – eli antaako tutkimus viitteitä siitä, että miehen ilmaisunvapaus kaventunut?
Lehtosen mukaan kysymyksenasettelu on tuore, eikä sitä ole varsinaisesti tutkittu. Hän kuitenkin suhtautuu väitteeseen epäilevästi.
”Ensinnäkin valkoinen, lihaa syövä heteromies – joiden joukkoon itsekin kuulun – hallitsee mediajulkisuutta edelleen. Mitään erityisiä uusia viitteitä tämän aseman horjumisesta ei ole näkyvissä.”
”Toiseksi sananvapaus ei ole sama kuin mielipiteenvapaus: lainsäädäntö asettaa rajoja sille, mitä saa sanoa – tästä esimerkkinä pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.”
Miesten ilmaisunvapauden kyseenalaistavien mielipiteiden julkaiseminen uusintaa Lehtosen mukaan vastakkainasettelua miesten ja naisten välillä.
Hänen mukaansa sananvapauskeskustelu onkin vielä pahasti kesken. Lehtonen toivoo nykyistä vilkkaampaa keskustelua sananvastuusta.
Sosiaalisen median kuplissa käytetyt puheenvuorot eivät aina sellaisenaan sovellu valtajulkisuuteen, jossa väitteiden pitäisi olla perusteltuja ja ilmaisun toiset huomioon ottavaa.
”Joku voi omassa semanttisessa avaruudessaan hölistä niitä näitä, mutta sitten pitäisi miettiä, mitä sananvapaus tarkoittaa yhteisön kannalta. Meillä on hyvät tekniset vimpaimet kohdata toisemme, mutta näyttää, että liian usein vain käperrymme sisäänpäin.”
Lehtosen mukaan me emme elä maailmassa, jonka perusasetelma on ’miehet vastaan naiset’. Sen sijaan me elämme maailmassa, jonka rakenteet rajoittavat myös miehenä olemista.
”Tämä järjestelmä on huono sekä miehille että naisille. Puhukaamme siis yhdessä siitä, miten voisimme saada näitä kahleita katki.”
Oikaistu 1.11. kello 21:11: Kuvatekstissä Mikko Lehtosen nimi oli kirjoitettu väärin.
