Sohvaperunoiden toinen huumorirouva Monna Kamu on upea laulaja, ja sen sai kuulla leppoisassa jazzkonsertissa

”Kaiken takana oli jazz”, totesi laulaja Monna Kamu https://www.hs.fi/haku/?query=monna+kamusunnuntaina teatteri Kapsäkissä. Hän viittasi pianistin ja säveltäjän Eero Ojasenhttps://www.hs.fi/haku/?query=eero+ojasen uraan. Ojanen istui itse pianon takana.

Hänet tunnetaan 1970-luvun vasemmistolaisen laululiikkeen sydämenä ja luottosäveltäjänä, joten olikin korkea aika nostaa esille hänen jazzahtavampaa puoltaan.

Sunnuntaina sitä kuultiin. Kamu (s. 1949) ja Ojanen (s. 1943) esittivät valikoiman lauluja, joita Ojanen oli säveltänyt erilaisiin teksteihin Pentti Saarikoskesta https://www.hs.fi/haku/?query=pentti+saarikoskestaaina Buddhaan ja Raamattuun.

Kuullun perusteella Ojasen voi nostaa esikuvaksi siinä, miten vaikeatajuisista teksteistä tehdään toimivia biisejä.

Ojanen on sisäistänyt runot tarkkaan. Hän kiteyttää niiden vahvan tunnelman musiikkiinsa. Silloinkin, kun kuulija ei ehdi tajuta tekstiä, sävel antaa sille sisällön ja tunteelle tarttumapinnan.

”Ertsillä on käsittämätön kyky löytää runon stimmung. Laulajalle on etu, kun kaikki on jo tehty”, totesi Kamu, laulujen loistava tulkki.

Konsertti olikin hyvä johdanto uuden polven vokaaliyhtyeiden, kuten Signen ja Viban tuleville levynjulkaisukonserteille.

Konsertissa tuli jopa mieleen, olisiko ajassamme jo tilausta uudelle laululiikkeelle. Kun yleisö lauloi ylimääräisenä kappaleena yhteen ääneen Bertolt Brechtin https://www.hs.fi/haku/?query=bertolt+brechtinOppimisen ylistystä, mieleen tuli hakematta 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberghttps://www.hs.fi/haku/?query=greta+thunberg. ”Sinun täytyy astua johtoon!”

Kysyin asiaa poliittiseen laululiikkeeseen perehtyneeltä työkaveriltani Miska Rantaseltahttps://www.hs.fi/haku/?query=miska+rantaselta. Hänen vastauksensa oli kuitenkin ei.

Poliittinen laululiike oli Miskan mukaan niin sidottu omaan aikaansa, että vastaavaa tuskin syntyy edes ilmastoteeman ympärille.

Vasemmistolaisessa laululiikkeessä osui Miskan mukaan yhteen monta asiaa: Suurten ikäluokkien tiedostava nuoruus ja Vietnamin sota olohuoneessamme.

Oma osuutensa oli myös taitavilla musiikintekijöillä, kuten Ojasella ja Kaj Chydeniuksellahttps://www.hs.fi/haku/?query=kaj+chydeniuksella. ”Laulut olivat aivan uudenlaisia, tarttuvia ja kantaaottavia. Ja ne olivat suomalaisia”, Miska analysoi.

Yhteiskunnallinen kantaaottavuus on sitä paitsi nykyisin enemmän rapin kuin jazzin heiniä.

Joka tapauksessa oli korkea aika nostaa esiin Ojasen vähemmän tunnettu jazzmuusikkous.

Laululiikkeen piiriin hän tuli aikoinaan, kun hänen soittokaverinsa Chrisse Schwindt https://www.hs.fi/haku/?query=chrisse+schwindtja Otto Donner https://www.hs.fi/haku/?query=otto+donnerperustivat Love Recordsin yhdessä toimittaja Atte Blomin https://www.hs.fi/haku/?query=atte+blominkanssa vuonna 1966.

Vuonna 1972 Ojanen ryhtyi säestämään Agit Propia, jossa Kamu lauloi. Kvartetin mahtipontinen stemmalaulu oli punainen veri laululiikkeen suonissa. Se inspiroi vielä 1990-luvulla suosikkiyhtye Ultra Brata.

Jazzia Ojanen on soittanut muun muassa Pekka Pöyrynhttps://www.hs.fi/haku/?query=pekka+poyryn, Edward Vesalanhttps://www.hs.fi/haku/?query=edward+vesalan, Otto Donnerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=otto+donnerin, Teppo Hauta-ahon https://www.hs.fi/haku/?query=teppo+hauta-ahonja Seppo Paroni Paakkunaisen https://www.hs.fi/haku/?query=seppo+paroni+paakkunaisenkanssa.

”Ertsi on saanut harvoin puhua, koska hän istuu aina pianon takana”, Kamu sanoi konsertissa ja korjasi asian haastattelemalla Ojasta konsertin alusta loppuun.

Kamuhan on paitsi klassisen koulutuksen saanut laulaja, myös toinen Sohvaperunat-tv-ohjelman huumorintajuisista rouvista. Hänen leppoisa tapansa jututtaa Ojasta ja yleisöä loi konserttiinkin sohvaperunamaisen yhteisöllisen ja hauskan tunnelman.

Jazzia kuultiin myös sunnuntaina. Sitä oli jännittävä sävellajien vaihtelu Brechtin runoon sävelletyssä kappaleessa Kuka rakensi seitsenporttisen Theban. Sitä oli Saarikosken Maitohorsmat kukkivat -runon melodia tai svengaava pianosoolo Leif Salménin https://www.hs.fi/haku/?query=leif+salmeninViini-runossa.

Ojanen osaa myös kikkailla. Se kuultiin Korkean veisun sanoihin sävelletyssä kappaleessa, jossa Ojanen on soveltanut 12-säveljärjestelmää eli dodekafoniaa. Kamu esitti vaikean laulun ilman säestystä puhtaasti ja musikaalisesti.

Kamuhan ei ole perinteinen jazzlaulaja. Hänen tyylilajinsa on luonnolliselta kuulostava laulu, jossa etusijalla on tulkinta. Sunnuntaina hänen mezzosopraanonsa kuulosti kypsemmältä ja herkemmältä kuin Agit Propissa konsanaan.

Yleisö riemuitsi, kun Kamu lupasi järjestää ensi syksynä juhlakonsertin 70-vuotispäivänsä kunniaksi.

To 14.3. klo 19 Koko Jazz Club (Hämeentie 3), Signe. Liput 18 e.

Su 24.3. klo 19 Ravintola Tenho (Helsinginkatu 15), Viba. Vapaa pääsy.

Ma 15.4. klo 18 Musiikkitalon Black Box, Joonas Tuuri Quartet/Riikka Keränen Group. Liput 17.50 e.

Tykkää Jazzkeittiöstä Facebookissahttps://www.facebook.com/jazzkeittio/.

Oikaisu 7.3. klo10.30: Otsikkoa täsmennetty.