Antti Rinne takelteli eilen, aiheutti hämmennystä Ylen vaalitentissä silmälaseillaan ja väitti Sdp:tä nuorison suosikkipuolueeksi – tässä parhaat palat giffeinä

Gallupeja johtavan Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne takelteli Ylen tentissä tarkkojen lukujen kanssa.

Eduskuntavaalit ovat kohta täällä!

Hallituksen kaatumisen jälkeen kaikki puolueet ehdokkaineen ovat päässeet kylänraiteille ja toreille vakuuttamaan äänestäjiä siitä, että juuri he tietävät, mitä Suomessa pitää tehdä seuraavaksi.

Samalla puolueiden puheenjohtajat osallistuvat viestimien ja etujärjestöjen puheenjohtajapaneeleihin sekä Yleisradion yksilötentteihin. Käymme läpi kaikkien puheenjohtajien Ylen yksilötentit ja tarkastamme, miten hyvin puheet pitävät paikkansa.

Toisen tenttiviikon maanantaina aloitti Sdp:n Antti Rinne.

Viime viikolla tentattavana olivat vihreiden Pekka Haavisto, keskustan Juha Sipilä, Kd:n Sari Essayah ja Rkp:n Anna-Maja Henriksson.

Puheessaan Rinne painotti ilmastonmuutokseen puuttumista, koulutusta, työelämämuutoksia ja vanhustenhoitoa.

Rinne oli puheenjohtajista toinen, joka ei käyttänyt puheessaan koko seitsemän minuutin aikaa. Sdp:n puheenjohtaja lopetti tiiviillä tahdilla pitämänsä puheen 20 sekuntia etuajassa. Samoin teki myös vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto.

Puheen teemat olivat varsin odotettuja. Kokonaisuudessaan puhe vaikutti siltä, että Rinne pyrki tavoittelemaan ennen kaikkea vihreitä arvoja jakavia kaupunkilaisdemareita perinteisten duunarien sijaan.

Rinne aloitti puhumalla lapsenlapsistaan ja siitä, miten ei halua heidän kysyvän aikanaan, miksi nykyiset aikuiset eivät ole tehneet mitään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Rinteen mukaan oleellista on myös se, että lasku ilmastonmuutoksen torjumisesta ei jää köyhimpien maksettavaksi.

Ilmastonmuutoksen lisäksi Rinteen puhe mukaili tyypillisiä sosiaalidemokraattisia linjauksia: Sdp:n puheenjohtajan mukaan oleellista on koulutukseen satsaaminen ja työelämän reiluuden parantaminen. Rinne myös hehkutti suomalaista hyvinvointivaltiota ”maailman parhaana yhteiskuntamallina” ja Suomea ”maailman parhaana maana”.

Tentti julkaistiin myös Yle Areenassa, josta poimimme keskeisimmät väittämät giffeiksi.

HS:n vaaliraportti arvioi eilen, että Rinne takelteli tentissään.

”Rinteeltä tiukattiin esimerkiksi demareiden vaaliohjelman hintalappua. Rinne yritti ensin todeta ympäripyöreästi, että kyseessä on ’miljardiluokan hintalappu’, mutta suostui lopulta useamman kyselykierroksen jälkeen tarkentamaan, että summa on ’ei yksi eikä kolme miljardia vaan jotain siltä väliltä’. Tätä tarkempaa lukua ei saatu”, HS:n vaaliraportissa todetaan.

Tentissä nähtiin myös hämmentävä hetki, kun toimittajat Kirsi Heikel ja Olli Seuri kysyivät Rinteeltä viime päivinä paljon puhuttaneesta lihaverosta. Suoran vastaamisen sijaan Rinne kaivoi silmälasinsa ja alkoi lukea 116-sivuisesta vaaliohjelmasta vastausta.

”Jospa te luettelisitte. Varmasti muistatte ulkoa ne tuotteet ja palvelut, mitä tähän kuuluu”, Heikel sanoi Rinteelle, kun tämä alkoi avata vaaliohjelmaa pöydällä.

”Ei olla tällä hetkellä vielä siinä vaiheessa, että voitaisiin luetella tuotteita ja palveluita. Mä otan nyt silmälasit ja katson, mitä tässä vaaliohjelmassa sanotaan, että tulee selväksi”, Rinne sanoi.

”Pitääkö äänestäjän tehdä se sama ennen vaaleja”, Heikel jatkoi tenttaamista.

”Mä yritän nyt tässä teidän ohjelmassa kertoa, mikä tämä Sdp:n kanta on, jos käy”, Rinne vastasi.

Rinne pääsi myös alussa arvostelemaan vielä Aamulehteä, joka kertoi otsikossaan maanantaina, että Rinne haluaisi Tampereen ja Helsingin välille suunnitellun tunnin junan jäihin. Rinteen mukaan Aamulehden otsikko on täysin virheellinen. Rinne kertoo jutussa vastustavansa liikenneministeri Anne Bernerin ratayhtiömallia, mutta kannattavansa pääradan ja tunnin junan kehittämistä. Yhtiömallin hylkäämisen vaikutuksista on eri näkemyksiä, joten on tulkinnanvaraista, onko Rinne arvostelussaan oikeassa vai ei.

Tenttiosuudessa Rinteellä oli silti muutamia virheitä ja epätarkkuuksia.



Rinne: ”Edellinen hallitus purjehti aika kovaan vastatuuleen. Globaali tilanne taloudessa Euroopassa teki meille edelliselle hallitukselle vastatuulta.”

Rinteeltä tentattiin, miksi vuonna 2011–2015 istunut kokoomuksen ja Sdp:n johtama hallitus ei onnistunut nostamaan Suomen työllisyysastetta, kun taas vuosina 2015–2019 Sipilän hallituksen aikaan Suomen työllisyysaste on noussut monta prosenttiyksikköä.

Kuten usein ennenkin aiheesta puhuttaessa, Rinne käänsi keskustelun globaaliin talouskehitykseen ja siihen, miten nykyhallituksen aikana tapahtunut työllisyyskehitys on seurausta myönteisestä talouskehityksestä. Lopulta Rinne tosin totesi, että ”tällä hallituksella on ollut jotain merkitystä talouden kasvuun”. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi, että työpaikkojen lisäyksestä noin puolet on hallituksen toimien ansiota.

Sen sijaan Rinne sortui epätarkkuuteen, kun hän puhui vuosina 2011–2015 toimineen hallituksen epäonnistuneista työllisyystoimenpiteistä. Rinne itse istui tuon hallituksen valtiovarainministerinä vuosina 2014–2015.

Rinne sanoi, että edellisen hallituksen toimintaa vaikeutti globaali talouskehitys, erityisesti Euroopassa. Se aiheutti Rinteen mukaan hallitukselle ”vastatuulta”. Hän siis antaa ymmärtää, että globaali talouskehitys olisi ollut hallituskauden ajan puhtaasti huonoa ja johtanut ongelmiin myös Suomessa.

Todellisuudessa Maailmanpankin tilastot osoittavat, että globaali bruttokansantuote on kasvanut vuonna 2009 nähdyn romahduksen jälkeen joka vuosi, siis koko hallituskauden 2011–2015 ajan.

Euroalueella kasvu oli tosin hitaampaa vuosina 2010–2011 ja kääntyi vielä uudestaan pieneen laskuun vuosina 2012–2013. Vuosina 2014–2015 bruttokansantuote kasvoi jälleen myös euroalueella. Niinpä Rinteen väite siitä, että globaali talouskehitys edes Euroopassa olisi ollut haitaksi, ei ole totta. Rinne itsekin viittasi pitkään jatkuneeseen myönteiseen talouskehitykseen heti seuraavassa lauseessaan. Rinteen mukaan nykyhallitus saavutti myönteisen työllisyyskehityksen juuri ennen kuin positiivinen talouskehitys on ennusteiden mukaan päättymässä.

”Nyt tämän hallituksen aikana onneksi Suomi tarttui globaaliin maailmantilanteeseen aika loppuvaiheessa”, Rinne sanoi.

Työllisyyttä käsitellessä Rinne puhui myös siitä, miten valtiovarainministerinä toimiessaan rahoitti Äänekosken biotuotetehtaaksi kutsuttua hanketta.

Luvuista puhuttaessa Rinne sortui kuitenkin epätarkkuuteen.



Rinne: ”Valtiovarainministerinä laitoin 180 miljoonaa euroa liikkeelle, jotta saatiin alemmanasteista tieverkkoa puunkorjuuseen ja rautatiet kuntoon. Se oli ratkaiseva käänne, että Metsäliiton investointi lähti liikkeelle.”

Rinne sanoi siis rahoittaneensa valtiovarainministerin roolissa Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteyksiä 180 miljoonalla eurolla. Todellisuudessa hallitus esitti valtiovarainministerin allekirjoittamassa lisätalousarviossa ja sen lisäbudjetissa yhteensä 158 miljoonaa euroa biotuotetehtaan liikenneyhteyksiin.

Sen jälkeen työ- ja elikeinoministeriö tosin myönsi vielä 32 miljoonaa euroa tehtaalle energiatukena, mikä on kuitenkin kokonaan erillinen summa verrattuna liikenneyhteyksiin liittyviin tukiin, josta Rinne puhui tentissä.

Kiinnostavaa on myös se, mitä pidetään ratkaisevana käänteenä sille, että Metsä Group päätti investoida Äänekosken tehtaaseen. Metsä Groupin pääjohtaja kertoi Kauppalehden jutussa investointipäätöksen jälkeen, että ”viimeinen pala” päätökseen oli se, kun Metsä Fibrestä hieman alle neljänneksen omistava japanilainen Itochu päätti myöntää tehtaalle 150 miljoonan euron osakaslainan. Toki on totta, että valtion rahoituksella oli varmasti erittäin merkittävä rooli investointiin.

Toimittajat tenttasivat Rinnettä kovaa ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta ja siitä, pitäisikö sen koskea kaikkia työttömiä.

Aihe oli selvästi kokeneen Rinteen vahvuusalueella, ja Rinne pystyi pyörittelemään varsin onnistuneesti näkemystään siitä, miksi hänestä ansiosidonnainen työttömyysturva ei ole nykyisellään epätasa-arvoinen. Rinne jopa sanoi, että se on ”yhdenvertainen, jos kuuluu työttömyyskassaan”.

Yhden virheen Rinne kuitenkin puheessaan teki.



Rinne: ”Tämä ansiosidonnainen työttömyysturva on ikään kuin vakuutusluontoinen. Sä kuulut työttömyyskassaan ja saat sitä kautta ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan. Tämä peruspäiväraha rahoitetaan verotuksella.”

Nykyisin kaikki työntekijät maksavat palkastaan työttömyysvakuutusmaksuja, mutta vain työttömyyskassoihin liittyneet ovat oikeutettuja saamaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömäksi jäädessään. Kassoihin kuulumattomat voivat saada vain tasoltaan selvästi alhaisempaa peruspäivärahaa.

Rinteen väite ei pidä paikkaansa, sillä verotuksen lisäksi peruspäivärahaa rahoitetaan nimenomaan kassojen ulkopuolisten työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuilla. Vuonna 2018 heidän maksujaan tilitettiin Kelalle noin 178 miljoonan euron edestä. Summalla rahoitettiin kolme neljännestä saman vuoden peruspäivärahamenoista, joten vain puuttuva neljännes rahoitettiin verovaroin.

Itse asiassa verorahoituksen osuus on ansiosidonnaisessa päivärahassa suurempi, sillä valtio rahoitti verovaroin noin 40 prosenttia ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan menoista. Kassojen jäsenmaksuilla rahoitettiin kustannuksista vain reilut viisi prosenttia, kuten toimittaja Olli Seuri huomautti tentissä.

Nykyisessä järjestelmässä kassojen ulkopuoliset työntekijät saavat lakisääteisille työttömyysvakuutusmaksuilleen selvästi huonompaa vastinetta kuin kassojen jäsenet.

Sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmies Mauri Kotamäki esitti marraskuussa, että järjestelmästä voisi tehdä oikeudenmukaisemman muuttamalla myös peruspäivärahan ansiosidonnaiseksi. Kassojen jäsenet saisivat silloinkin muita korkeampaa työttömyysturvaa, mutta vain maksamiensa kassamaksujen verran.

Eläkkeistä siirryttiin Sdp:n ydinkannattajaryhmien käsittelyyn. Siinä Rinteellä oli tarjota monille hyvin yllättävä tieto.



Rinne: ”Viimeisten puoluebarometrien mukaan Sdp:n nuorisokannatus alle 31-vuotiaiden kohdalla on isompi kuin minkään muun puolueen.”

Väite on epätarkka eikä kerro koko totuutta.

Useimmat viime vuosien tutkimukset ja gallupit osoittavat, että Sdp:n kannatus ei ole nuorten keskuudessa erityisen suurta eikä varsinkaan suurinta. Esimerkiksi huhtikuussa 2018 Ylen gallupissa Sdp:n kannatus 18–34-vuotiaiden joukossa oli 10,9 prosenttia, millä saadaan vasta viides sija vertailussa. Suosituin oli vihreät 23,7 prosentin kannatuksella.

Nuorisoalan kattojärjestön Allianssin 15–19-vuotiaille tekemässä kyselyssä viime syksynä vihreät oli ylivoimaisesti suosituin. Sdp:n kannatus oli siinäkin viidenneksi suurinta: 8,4 prosenttia. Ylen uusimmasta gallupista käy ilmi, että Sdp:n kannattajista vain 14 prosenttia on alle 35-vuotiaita. Se on pienempi osuus kuin millään muulla isolla puolueella.

Rinne puhuu kuitenkin puolueiden itsensä tilaamasta puoluebarometrista, jonka tuloksista vain osa uutisoidaan medioissa. Puoluebarometrissa mitataan monien muiden tietojen ohella alle 30-vuotiaiden suhtautumista eri puolueisiin ja eri puolueiden houkuttelevuutta.

Esimerkiksi Sdp:n Sirpa Paatero viittasi näihin lukuihin viime syksynä sanoessaan, että puoluebarometrin mukaan Sdp:n houkuttelevuus alle 30-vuotiaiden joukossa on kasvussa. Se on totta. HS:n saamien tietojen mukaan uusimmassa, tämän vuoden alussa julkaistussa, puoluebarometrissa Sdp jää silti alle 30-vuotiaiden keskuudessa sekä houkuttelevuutta että myönteisyyttä mittaavissa luvuissa edelleen vihreiden taakse, vaikka puolueen suosio on kasvussa.

Puoluebarometrista löytyy kuitenkin myös kohta, jossa kysytään, ”minkä puolueen tai muun ryhmittymän edustajaa äänestäisit, jos vaalit olisivat nyt”. Se on tosin ensisijaisesti taustakysymys, jolla kyselylaitos suhteuttaa vastauksia aiempaan. Tässä kysymyksessä Sdp on todella noussut yhdellä prosenttiyksiköllä vihreiden edelle ja kärkisijalle, joten on oletettavaa, että Rinne viittaa tähän lukuun. Se on kuitenkin hyvin pieni osa kokonaisuutta, ja sen perusteella Sdp:n nuorisokannatuksen väittäminen muita puolueita suuremmaksi on vähintäänkin raju yksinkertaistus.

Tentin loppupuolella Rinteeltä kuultiin vielä pieni epätarkkuus.

Kun Rinteeltä tentattiin työeläkemaksujen kasvamisesta, Rinne sanoi olevansa itse asiassa helpottunut Eläketurvakeskuksen tuoreesta raportista, jonka mukaan aikaa tilanteen ratkaisemiseen on vielä.



Rinne: ”Vasta vuonna 2055 näyttää siltä, että iskee tämä rahoitus [eläkemaksujen kasvu].”

Eläketurvakeskuksen tuoreen raportin mukaan työeläkemaksu voidaan pitää suunnilleen nykyisellään, alle 25 prosentissa vuoteen 2050 saakka. Sen jälkeen raportissa näkyy kuitenkin, kuinka työeläkemaksut lähtevät nousuun nimenomaan vuodesta 2050, eivät vuodesta 2055. Kasvu on käytännössä yhtä jyrkkää vuosina 2050–2055 kuin vuosina 2055–2060.

Virhe ei ole kovin merkittävä, koska Rinne puhui tentissä joka tapauksessa tulevaisuudessa kasvavista työeläkemaksuista ja niihin reagoimisesta.

Lisäksi yhdestä Rinteen väitteestä on syntynyt tänään jatkokeskustelua.

Rinne on kertonut julkisuudessa, että hänen peltojen metsittämistavoitteensa on 250 000 hehtaaria peltoja, mikä on selvästi korkeampi kuin esimerkiksi ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) arvio tai MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtajan Mikko Tiirolan arvio.

Rinne kertoi tentissä, että luku ei ole kuitenkaan peräisin hänen päästään.



Rinne: ”Tämän luvun sain hallitukselta, ministeri [Mika] Lintilältä, kun keskustelimme, millä tavalla tätä metsänielua voi nostaa.”

Tänään Lintilä on kiistänyt Maaseudun Tulevaisuudelle käyneensä tällaista keskustelua Rinteen kanssa.

”En ole koskaan jutellut Antin kanssa peltojen metsityksestä. Antilla taisi tulla pieni lipsaus ja muisti väärin”, Lintilä viestitti MT:lle.

Oikaisu 26.3. kello 18.45: Jutussa on muokattu kohtaa, jossa arvioitiin Antti Rinteen olevan oikeassa tämän väittäessä Aamulehden otsikkoa virheelliseksi. Tulkinta ei ole yksiselitteinen. Nyt.fi käy läpi kaikkien puheenjohtajien Ylen yksilötenteissä esittämien väittämien totuudenmukaisuuden.
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Pikatestissä Töölön uusi Cafe Honey Cake, joka tarjoaa leivoksia muodikkaan pinkeissä puitteissa

  2. 2

    Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

  3. 3

    Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koe­kuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

    Tilaajille
  4. 4

    Lentokoneiden istuimia suunnitteleva yritys esitteli uuden ”vähän tiiviimmän” penkkimallin – pelkkä kuva sai netin haukkomaan henkeään

  5. 5

    Game of Thronesin viimeinen kausi alkoi – ensimmäinen jakso oli erinomainen, ja kuulimme siinä kauden tärkeimmän kysymyksen

  6. 6

    Game of Thronesin viikko: Kahdeksan miljoonaa kertaa katsottu meemivideo ja George R. R. Martinin uusi kommentti sarjan lopusta

  7. 7

    Teenage Fanclub soittaa tänään Tavastialla – nämä yhtyeen 5 pophelmeä kannattaa kuunnella

  8. 8

    Game of Thronesin uusi jakso julkaistiin yöllä, HBO:n palvelut kaatuivat heti – Näillä meemeillä fanit kertovat, mitä he asiasta ajattelevat

  9. 9

    Ympäri maailman Youtubesta katsotaan nyt suomalaista kymmenen lapsen äitiä, joka herää kello 2.55 urheilemaan, soittamaan pianoa ja rukoilemaan

  10. 10

    Game of Thronesin viimeisen kauden alkamisajankohta tarkentui

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

  2. 2

    Game of Thronesin viimeinen kausi alkoi – ensimmäinen jakso oli erinomainen, ja kuulimme siinä kauden tärkeimmän kysymyksen

  3. 3

    Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koe­kuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

    Tilaajille
  4. 4

    Pikatestissä Töölön uusi Cafe Honey Cake, joka tarjoaa leivoksia muodikkaan pinkeissä puitteissa

  5. 5

    Game of Thronesin viikko: Kahdeksan miljoonaa kertaa katsottu meemivideo ja George R. R. Martinin uusi kommentti sarjan lopusta

  6. 6

    Game of Thronesin uusi jakso julkaistiin yöllä, HBO:n palvelut kaatuivat heti – Näillä meemeillä fanit kertovat, mitä he asiasta ajattelevat

  7. 7

    Game of Thronesin viimeisen kauden alkamispäivä on julkistettu: 14. huhtikuuta

  8. 8

    Tämä viraaliksi levinnyt video on niin kamala, että se on aivan mahtava – eikä sillä ole mitään tekemistä kiinteistön­välityksen kanssa, vaikka pitäisi olla

  9. 9

    Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

  10. 10

    Tällainen oli suomalainen kulttisarja Noutajat, jossa kisattiin googlaamisessa ennen Googlen ylivaltaa – kysyimme asiantuntijalta, mihin nettihaku nyt kehittyy

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

  2. 2

    Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

  3. 3

    Game of Thronesin viimeinen kausi alkoi – ensimmäinen jakso oli erinomainen, ja kuulimme siinä kauden tärkeimmän kysymyksen

  4. 4

    Kaksi äänesti kommunisteja Westendissä – taas

  5. 5

    Emilia Clarke valehteli olevansa kipeä ja livahti koe­kuvauksiin – Nyt hän on maailman parhaiten palkattuja tv-näyttelijöitä, jonka elämän Game of Thrones muutti

    Tilaajille
  6. 6

    Tämä viraaliksi levinnyt video on niin kamala, että se on aivan mahtava – eikä sillä ole mitään tekemistä kiinteistön­välityksen kanssa, vaikka pitäisi olla

  7. 7

    Game of Thronesin uusi jakso julkaistiin yöllä, HBO:n palvelut kaatuivat heti – Näillä meemeillä fanit kertovat, mitä he asiasta ajattelevat

  8. 8

    Internet villiintyi tästä sympaattisesta kuvasta, jossa tuntematon kissa käpertyi leikkauksesta toipuvan miehen viereen

  9. 9

    Ylen vaalistudion politiikan tuntijat joutuivat selostamaan jääkiekkoa, ja se oli upeaa

  10. 10

    Game of Thronesin viikko: Kahdeksan miljoonaa kertaa katsottu meemivideo ja George R. R. Martinin uusi kommentti sarjan lopusta

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Tanskalaislehti: Tanskan rikkaimman miehen neljästä lapsesta kolme kuoli Sri Lankan pommi-iskussa – iskusta epäillään paikallista NTJ-islamistiryhmää

  2. 2

    Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

  3. 3

    Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

    Tilaajille
  4. 4

    Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

  5. 5

    Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

    Tilaajille
  6. 6

    Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

  7. 7

    Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

    Tilaajille
  8. 8

    Pohjanmaalla sijaitsee vyöhyke, jolla suhtaudutaan nihkeästi ilmastotoimiin – Kartta näyttää oman äänestysalueesi tilanteen

  9. 9

    Suomalaisilla ja virolaisilla yrittäjillä on eroa kuin yöllä ja päivällä

  10. 10

    Veera Papinoja koki Balilla matkailijan kauhunhetken: Mitä tehdä, kun äkillinen sairaus estää lentämisen?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

    Tilaajille
  2. 2

    Asiantuntijat pitävät Mannerheimin matkoiltaan keräämää historiallista esineistöä sensaatiomaisena – Miksi nämä aarteet makaavat varaston uumenissa?

    Tilaajille
  3. 3

    Vaikeuksista vaikeuksiin kompastelleen Redin johtoon palkattiin farkku­kauppias Lahdesta ja yhtäkkiä kauppakeskus tunnetaan muustakin kuin sokkeloisuudestaan

  4. 4

    Onko niin, että rahaa kyllä on pilvin pimein, vaikka köyhille ja vähätuloisille sitä ei riitäkään?

  5. 5

    Pekka Sauri aloitti Twitterissä ”ränttäämisen” ja katso: Jussi Halla-aho avasi edes hieman, mitä mieltä hän on vanhoista kirjoituksistaan

  6. 6

    Kaikkien aikojen kovakuntoisin Miss Suomi: äärimmäisen raskas treeni voi pelastaa Lotta Näkyvän hengen

    Tilaajille
  7. 7

    Unelmien keikka päättyi kauhutarinaan – Vuonna 2008 HS:n toimittaja ja valokuvaaja nousivat helikopteriin nähdäkseen Suomen, mutta matkan päässä odotti yllätys

    Tilaajille
  8. 8

    Uusi tutkimus pani suomalais­professorit järjestykseen julkaisujensa perusteella: Katso listat seitsemän alan kärki­nimistä

  9. 9

    Sri Lankan iskuista pidätetty 13 ihmistä, räjähdysten sarjassa kuolleiden määrä jo 290 – tämä iskuista tiedetään

  10. 10

    Dieselin­katkuinen tahra: Saksan auto­teollisuus menetti maineensa, ja nyt sen on keksittävä auto uudestaan

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Notre Dame jälleenrakennetaan viidessä vuodessa, lupaa presidentti Macron

  2. 2

    Muistatko Netscapen ja ponnahtavat porno­ikkunat? Internet täyttää 30 vuotta, ja nyt HS:n erikoisartikkeli vie hämmentävälle matkalle verkon alku­hämärään

    Tilaajille
  3. 3

    Ääniensä näköinen Suomi on kirjava ja pohjasta paksu – HS:n erikoisartikkeli piirtää vaalituloksen kartalle

  4. 4

    Jussi Halla-ahon blogikirjoituksista ja ”ihmiskäsityksestä” tuli hidaste perussuomalaisten hallitustielle – Näin Halla-aho kirjoitti vähemmistöistä vuosikymmen sitten

  5. 5

    Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset on nyt ”normaali osa järjestelmää”, mutta nämä vaalilähetyksessä nähdyt käsimerkit osoittavat muuta

  6. 6

    Lähetykseen kätketty gps-paikannin paljasti järjestelmällisen varastelun Postin logistiikka­keskuksessa – saaliin arvo lähes 60 000 euroa

  7. 7

    Rutiköyhän kainuulais­perheen selviytyminen on ihmeellinen tarina Suomesta

    Tilaajille
  8. 8

    Moni on ryhtynyt paistamaan neitsytoliivi­öljyllä, vaikka vanha tieto syöpäriskistä pätee yhä – Nämä terveysfaktat jokaisen on syytä tietää oliiviöljystä

  9. 9

    Kalliossa asuva Liisa Lehto on yksi niistä, jotka nostivat Jussi Halla-ahon ääni­haravaksi jopa puna­vihreiden koti­kentällä – Halla-ahoa äänestäneet kertovat, millainen heidän Helsinkinsä on

  10. 10

    Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

  11. Näytä lisää