Jussi Halla-aho väitteli Ylen tentissä ilmaston­muutoksesta, maahan­muutosta ja hallituksen ansioista – tarkastimme faktat, tässä parhaat palat giffeinä

Jussi Halla-aho totesi, että perussuomalaiset ei ole maahanmuuttovastainen puolue.

Eduskuntavaalit ovat kohta täällä!

Hallituksen kaatumisen jälkeen kaikki puolueet ehdokkaineen ovat päässeet kylänraiteille ja toreille vakuuttamaan äänestäjiä siitä, että juuri he tietävät, mitä Suomessa pitää tehdä seuraavaksi.

Samalla puolueiden puheenjohtajat osallistuvat viestimien ja etujärjestöjen puheenjohtajapaneeleihin sekä Yleisradion yksilötentteihin. Käymme läpi kaikkien puheenjohtajien Ylen yksilötentit ja tarkastamme, miten hyvin puheet pitävät paikkansa.

Toisen tenttiviikon päätti torstaina perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

Tähän mennessä Ylen tentissä ovat käyneet vasemmistoliiton Li Andersson, kokoomuksen Petteri Orpo, Sdp:n Antti Rinne, vihreiden Pekka Haavisto, keskustan Juha Sipilä, Kd:n Sari Essayah ja Rkp:n Anna-Maja Henriksson.

Puheensa Halla-aho aloitti selvästi muista puheenjohtajista poiketen.

Ilmastonmuutoksesta tai vanhustenhoidosta puhumisen sijaan Halla-aho alkoi aluksi määritellä perussuomalaisten luonnetta, ja kuvaili perussuomalaisia ”analysoiduimmaksi ja kommentoiduimmaksi puolueeksi”.

Sen jälkeen Halla-aho sanoi muun muassa, että perussuomalaiset ei sijoitu oikealle eikä vasemmalle (mikä pitää HS:n arvokartan perusteella paikkansa) ja alkoi puhua sitten populismista. Halla-ahon mukaan perussuomalaiset ei edusta populismia silloin, kun sillä tarkoitetaan esimerkiksi ”halpahintaista suosion kalastelua”. Sen sijaan Halla-aho sanoi laskevansa perussuomalaiset populisteiksi, kun sanalla tarkoitetaan elitismin vastakohtaa.

Alkumäärittelyn jälkeen Halla-aho puhui muun muassa perussuomalaisten kansallismielisyydestä ja maahanmuuttajista ja aloitti siten pitkän listauksen asioista, joita perussuomalaiset eivät halua Suomeen. Mainituksi tulivat muun muassa ilmastohysteria, sukupuoliöyhötys ja poliisit, joiden aika menee ihmisten kielenkäytön kyttäämiseen sosiaalisessa mediassa.

Kokonaisuudessaan Halla-ahon puhe loppui lähes puoli minuuttia ennen seitsemän minuutin aikarajan täyttymistä.

Tentti julkaistiin myös Yle Areenassa, josta poimimme keskeisimmät väittämät giffeiksi.

HS:n vaaliraportti totesi eilen, että tentin kenties erikoisin kohta oli se, kun Halla-aho joutui vastaamaan kysymykseen perussuomalaisten ansiosta Suomen kohentuneeseen työllisyystilanteeseen.

”Tentin kenties erikoisin kohta oli, kun Halla-aholta kysyttiin, onko Suomen työllisyystilanteen kohenemisen myös perussuomalaisten ansiota. Perussuomalaiset oli Timo Soinin johdolla mukana tekemässä hallitusohjelmaa vuonna 2015, mutta puolue hajosi kahtia kesällä 2017. Sen jälkeen perussuomalaiset on ollut oppositiossa, ja samaan aikaan Suomen työllisyysaste on noussut. Halla-aho pyrki ensin väistämään kysymyksen toteamalla, ettei halua mennä ’semanttiseen keskusteluun”, vaaliraportissa todetaan.

Tentissä Halla-aholta tivattiin vastauksia aluksi muun muassa siihen, minkälaiseen kannatuksen tasoon hän olisi perussuomalaisten puheenjohtajana tyytyväinen. Halla-aho vastasi moniin kysymyksistä varsin pitkästi ja halusi ensin määritellä tarkkaan, mistä on puhumassa. Toimittajat Olli Seuri ja Kirsi Heikel keskeyttivät Halla-ahon toistuvasti tentin aikana, mitä Halla-aho itse harmitteli tentin jälkeen. Tentin loppupuolella Halla-aho myös totesi, että perussuomalaiset ei ole maahanmuuttovastainen puolue.

Yleisöstä suuria suosionosoituksia saaneella Halla-aholla oli lähetyksen aikana useita väitteitä, jotka vaativat tarkentamista.

Puheessaan Halla-aho määritteli perussuomalaisia puolueeksi, jolla on kannattajia hyvin laajalti.



Halla-aho: ”Me olemme ainoa puolue, jonka kannattajissa on tismalleen yhtä paljon duunareita ja yrittäjiä.”

Puolueiden kannatusta eri sosioekonomisissa taustoissa on selvitetty muun muassa vuonna 2017 julkaistussa Kunnallisalan kehittämissäätiön raportissa. Tuon raportin mukaan yrittäjien osuus kannattajista oli yhdeksän prosenttia.

Hieman vaikeampi määritelmä on se, mitä Halla-aho tarkoittaa tarkalleen ”duunareilla”. Sosioekonomisessa taustassa ihmiset on jaettu kuitenkin neljään ryhmään: ylempiin toimihenkilöihin, alempiin toimihenkilöihin, työntekijöihin ja yrittäjiin. Olettaa voi, että duunareilla tarkoitetaan nimenomaan työntekijöiden ryhmää.

Perussuomalaisten kannattajista työntekijöitä oli 63 prosenttia – siis seitsemän kertaa enemmän kuin yrittäjiä. Vaikka kaikki työntekijöiksi tilastoidut eivät täyttäisikään Halla-ahon määritelmiä ”duunareista”, on ero silti niin suuri, että väitteelle duunareiden ja yrittäjien tismalleen yhtä suuresta osuudesta on vaikea löytää pohjaa.

On toki mahdollista, että perussuomalaisten kannattajien sosioekonominen tausta on muuttunut ratkaisevasti vuonna 2017 julkaistun raportin jälkeen, koska vuonna 2017 koko perussuomalaisten puheenjohtajisto vaihtui. Toisaalta Halla-aho itse sanoi myöhemmin tentin aikana, että puolueella on samat jäsenet ja toimijat kuin ennen vuoden 2017 hajaannusta.

Myös Halla-ahon tentissä päädyttiin analysoimaan hallituksen toimien vaikutusta Suomen työllisyyskehitykseen.



Halla-aho: ”Se, että missä määrin hyvä työllisyyskehitys – tai sanotaan tyydyttävä työllisyyskehitys – johtuu hallituksen tekemisistä eikä yleisistä suhdanteista, jää tietysti jokaisen arvioitavaksi.”

Halla-aho mukaili esimerkiksi Li Anderssonin tyyliä ja antoi kommenteillaan ymmärtää, että hallituksen toimia on turha kehua erityisen paljon työllisyystavoitteen saavuttamisesta. Halla-ahon mukaan hallituksen vaikutukset ”jäävät jokaisen arvioitavaksi”. Tätä voi pitää vähintäänkin selvästi vähättelevänä kommenttina.

”Voidaan kysyä, missä määrin hallitusta tulee kiittää noususuhdanteen keskellä siitä, että meidän työllisyysasteemme nousee”, Halla-aho vielä jatkoi.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan arvion mukaan hallituksen toimilla oli saavutettu merkittävä osa uusista työpaikoista. Viime vuoden loppupuolella saavutetuista uudesta 100 000 työpaikasta hallitusta oli Etlan arvion mukana kiittäminen noin 19 000–31 000:sta.

Halla-ahon mukaan Suomen työllisyyskehitys on myös ollut kuluneella hallituskaudella hyvän sijaan tyydyttävää. Tälle ei toki ole mitään tarkkaa määritelmää, mutta kuluneella hallituskaudella työllisyys on kuitenkin noussut 4,7 prosenttiyksikköä, mikä on harvinaisen paljon yhden hallituskauden aikana. Pääministeri Sipilä väitti Ylen vaalitentissä, että vastaavaa ei olisi nähty koskaan aiemmin Suomen historiassa. Se ei pidä täysin paikkaansa, koska vuosina 1995–1999 toiminut Paavo Lipposen hallitus ylsi samaan. Silti voidaan puhua hyvin harvinaisesta kehityksestä.

Hallituksen saamista kehuista Halla-aho teki myös vertauksen vuosina 1991–1995 toimineeseen Esko Ahon hallitukseen.



Halla-aho: ”Ei 1990-luvun alussa kukaan syyttänyt silloista pääministeri Esko Ahoa tai valtiovarainministeri Iiro Viinasta tästä jättiläistyöttömyydestä.”

Halla-aho viittasi kommentillaan siihen, miten 1990-luvun alussa Suomeen iski lama ja jättityöttömyys. Halla-ahon mukaan kukaan ei kuitenkaan syyttänyt tästä työttömyydestä Ahoa tai Viinasta. Väite ei pidä paikkaansa.

Kuten HS:n vaaliraportti totesi, politiikan asiantuntijat pitivät Halla-ahon vertausta heti tuoreeltaan hyvin erikoisena. Muun muassa HS:n Kuukausiliitteen toimittaja Saska Saarikoski ja Ilta-Sanomien politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala pitivät väitettä hämmentävänä.

Politiikan historia osoittaa varsin yksiselitteisesti sen, että kovia leikkauksia tehnyt Ahon hallitus oli hyvin epäsuosittu. Se joutui kestämään kovaa kritiikkiä, sen eroamista vaadittiin ja sen väitettiin tulleen Suomelle todella kalliiksi. Helsingissä järjestettiin tuhansia ihmisiä keräävä mielenosoitus, jossa vaadittiin Esko Ahon päätä vadille. Ahon hallitusta ja sen toimenpiteitä pilkattiin aikansa suosituissa tv-komedioissa Iltalypsyssä ja Kummelissa. Iso syy valtaisaan epäsuosioon oli se, että työttömyys nousi Ahon hallituksen aikana lähes puoleen miljoonaan.

Ahon hallituksen saamista syytöksistä ja epäsuosiosta kertoo myös se, kuinka vuonna 2014 uutisoitiin, että Alexander Stubbin hallitus sai TNS Gallupin puoluebarometrissa huonoimman arvosanan sitten Ahon hallituksen.

Halla-aholta tentattiin myös siitä, mitä perussuomalaiset sai aikaan hallituksessa.

Keskustelu oli monipolvinen, ja sen aikana Halla-aho esitti muun muassa näkemyksensä siitä, että Halla-ahon perussuomalaisia ei haluttu enää hallitukseen, koska perussuomalaisista eroamaisillaan olleen joukon kanssa oli jo sovittu uudesta hallituspohjasta.

Hallituksen päätöksistä puhuttaessa Halla-aholta kysyttiin, millainen poliittinen vastuu perussuomalaisilla on tällä kaudella tehdyistä leikkauksista. Halla-aho sanoi, että perussuomalaisten kannatus laski nimenomaan leikkausten vuoksi ensimmäisen hallitusvuoden aikana puoleen, minkä jälkeen koko puoluejohto vaihtui.



Halla-aho: ”Tässä tilanteessa olisi minun mielestäni melko vastuutonta ja epäloogista jatkaa aiemman puoluejohdon tekemiä virheitä.”

Halla-ahon kommentti on hämmentävä ja hyvin pitkälti täysin päinvastainen verrattuna siihen, mitä hän sanoi noustuaan perussuomalaisten puheenjohtajaksi. ”Aiemman puoluejohdon tekemillä virheillä” Halla-aho viitaa asiayhteydessä selvästi siihen, että perussuomalaiset oli lähtenyt hallituksessa mukaan leikkauspolitiikkaan, mikä oli ollut pettymys äänestäjille.

Heti linjapuheessaan Halla-aho ilmoitti, että hänen noustuaan puheenjohtajaksi perussuomalaiset ei vaadi muutoksia hallitusohjelmaan. Myöhemmin Halla-aho syytti nimenomaan keskustaa ja kokoomusta siitä, että perussuomalaiset ei kelvannut hallitukseen, vaikka puolue oli sitoutunut toteuttamaan tismalleen samoja linjauksia kuin hallitus oli siihen asti tehnyt ja ainoastaan edellytti muitakin puolueita sitoutumaan kokonaisuudessaan hallitusohjelmaan.

”Meillä on oma linjamme, mutta ymmärrämme, että hallitusohjelma on kolmen puolueen kompromissi, eikä se voi vastata täysin meidän omaa ohjelmaamme. Mielestäni olemassa oleva hallitusohjelma on näistä lähtökohdista tyydyttävä, samoin eräät muut yhdessä sovitut ohjelmat”, Halla-aho sanoi puoluekokouksessa.

Näiden kommenttien perusteella Halla-aho ei pitänyt vielä vuonna 2017 aiemman puoluejohdon tekemien virheiden (eli leikkauspolitiikkaa tekevään hallitusohjelmaan sitoutumista) jatkamista vastuuttomana tai epäloogisena.

Ilmastopolitiikasta puhuttaessa Halla-aho käänsi perussuomalaisiin kohdistetun vastuuttomuusarvostelun muihin puolueisiin.



Halla-aho: ”Voidaan kysyä muilta puolueilta, mikä on niiden kunnianhimo, kun ne eivät selvästikään käytännön vaaliohjelmissaan ja politiikassaan ole sitoutuneet siihen, mihin olivat sitoutuneet vielä syksyllä.”

Kommentillaan Halla-aho viittaa siihen, että perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet sitoutuivat rajoittamaan lämpenemisen 1,5 asteeseen. Halla-aho on aivan oikeassa siinä, että iso osa tuohon tavoitteeseen sitoutuneista puolueista ei kuitenkaan ole ympäristöasiantuntijoiden mukaan esittänyt ilmasto-ohjelmissaan sellaisia toimenpiteitä, joilla 1,5 asteen tavoite täyttyisi.

Kommentillaan Halla-aho antaa kuitenkin ymmärtää, että millään muista puolueista ei olisi ollut kunnianhimoa esittää toimenpiteitä, joilla saavutettaisiin 1,5 asteen tavoite. Kuten toimittaja Olli Seuri huomautti Halla-aholle tentin aikana, puolueista kuitenkin vihreät ja vasemmistoliitto pääsevät suunnilleen 1,5 asteen tavoitteeseen ohjelmillaan.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa Halla-aho esitti useita tiukkoja väitteitä, joista osa piti paikkansa mutta osa oli virheellisiä.



Halla-aho: ”Suomi on viimeisen 30 vuoden aikana vähentänyt omia hiilidioksidipäästöjään kaksi kertaa enemmän kuin EU-maat keskimäärin.”

Perussuomalaisten omassa ympäristö- ja energiapolitiikan ohjelmassa ilmastoystävällisyyden keskeisiksi tunnusluvuiksi mainitaan sähköntuotannon hiili-intensiteetti ja bruttokansantuotteen hiili-intensiteetti. Tällä viitataan sähköntuotannossa syntyvän hiilidioksidin määrään tuotettua kilowattituntia kohti ja siihen, kuinka vähillä päästöillä maa pystyy tuottamaan taloudellista hyvinvointia. Näillä mittareilla Suomi pärjää hyvin.

Ylen tentissä Halla-aho puhui kuitenkin hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä ”viimeisen 30 vuoden aikana”. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen vertailussa yleisesti verrokkikohtana on pidetty vuotta 1990, ja myös Halla-aho itse on puhunut aiemmin nimenomaan Suomen hiilidioksidipäästöjen vähentymisestä vuoteen 1990 verrattuna.

Hiilidioksidipäästöjen tilastoinnissa on kaksi eri tapaa: joko sellainen, jossa lasketaan mukaan niin sanottu lulucf-sektori (muun muassa hiilinielujen vaikutus), tai sellainen, jossa tätä ei ole laskettu mukaan. Luvut ovat mittaustavasta riippuen eri kokoluokkaa, mutta kehitys on samansuuntaista.

Ilman lulucf-sektoria lasketuista hiilidioksidipäästöistä uusimmat lopulliset luvut ovat vuodelta 2016. Niistä käy ilmi, että Suomen hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vuosina 1990–2016 yhteensä 17,6 prosenttia. EU-maiden keskiarvo on samana aikana 24 prosenttia. Suomi ei ole siis vähentänyt hiilidioksidipäästöjään kaksinkertaisesti verrattuna EU-maiden keskiarvoon, vaan itse asiassa EU-maiden keskiarvoa vähemmän.

Vuonna 2018 Euroopan Unionin julkaisemassa laskelmassa on mukana myös vuoden 2017 luvut. Niiden mukaan EU-maat keskimäärin ovat vuosina 1990–2017 vähentäneet hiilidioksidipäästöjään 19,5 prosenttia, Suomi samassa ajassa 18 prosenttia. Lopputulos on tässäkin sama: Suomi ei ole yltänyt kaksinkertaiseen suoritukseen, vaan EU-keskiarvoa hieman heikompiin vähennyksiin.

Halla-aho jatkoi samasta aiheesta heti perään.

Halla-aho: ”Toissa vuonna Suomi vähensi omia päästöjään enemmän kuin yksikään toinen EU-maa.”

Oletettavasti Halla-aho viittaa siis vuoden 2017 hiilidioksidipäästöihin ja siihen, kuinka paljon ne ovat pudonneet edellisestä vuodesta. Samaisen Euroopan Unionin julkaiseman laskelman mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt tippuivat tällä välin noin 8 prosenttia. Se on paljon, mutta vielä enemmän ovat vähentäneet Tanska ja Kroatia.

Tämänkin jälkeen jatkoi keskustelu ilmastosta ja energiasta.

Halla-aho: ”Suomi tuottaa energiastaan 7 prosenttia kivihiilellä, kun vastaava osuus vihreän energian Saksassa ja Tanskassa on 40 prosenttia.”

Halla-aho on oikeassa Suomen ja Saksan osalta: Suomen energiatuotannosta nykyisin suunnilleen seitsemän prosenttia tulee kivihiilestä ja Saksassa suunnilleen 40 prosenttia. Sen sijaan Tanskan osalta tiedot eivät pidä paikkaansa.

Maailmanpankin tilastojen mukaan vuonna 2015 Tanskan energiatuotannosta noin 24 prosenttia tuli kivihiilestä. Vielä vuonna 2013 luku oli yli 40 prosenttia, ja sen jälkeen käyrä on ollut laskusuhdanteinen. IEA:n mukaan vuonna 2016 kivihiilen käyttö nousi Tanskassa, mutta vain hieman. Tanskassa kivihiilen sijaan suurin energianlähde on tuulivoima, jolla katetaan jo yli 40 prosenttia sähkönkulutuksesta.

Toimittaja Kirsi Heikel tivasi Halla-aholta vielä Suomen osuudesta saastuttamiseen. Keskustelussa nähtiin hetki, jossa Halla-aho yllättyi Heikelin esittämästä väitteestä ja vaikutti vähintäänkin kyseenalaistavan tiedon.



Heikel: ”Muistetaan kuitenkin, että suomalaiset kuluttavat 3,6 maapalloa.”

Halla-aho: ”Siis suomalaiset kuluttavat 3,6 miljoonaa maapalloa?”

Heikel: ”3,6 maapalloa.”

Halla-aho: ”Mielenkiintoista.”

Heikelin esittämä ja Halla-ahon ”mielenkiintoisena” pitämä tieto perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin, jonka mukaan tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin suomalaiset. Tiedosta uutisoi Suomessa näyttävästi muun muassa ympäristöjärjestö WWF.

Keskustelu siirtyi tentissä ilmastopolitiikasta työvoimapolitiikkaan. Siellä Halla-aholta tentattiin, mitä keinoja perussuomalaisilla on työllisyysasteen nostamiseksi, kun helpot keinot on jo käytetty.

Halla-aho ei ollut samaa mieltä perusoletuksesta.



Halla-aho: ”En menisi sanomaan, että helpot keinot on jo käytetty.”

Heikel: ”Työ- ja elinkeinoministeriö sanoo niin.”

Halla-aho: ”Joo, no siihen ei viitattu tässä kysymyksessä, että kuka sanoi niin.”

Heikel viittasi kommentissaan työ- ja elinkeinoministeriön helmikuussa julkaisemaan näkemykseen Suomen työllisyyden nostamisesta. Näkemyksessä ja sen julkaisemisen aikaan järjestetyssä tiedotustilaisuudessa vaaditaan kovia toimenpiteitä työllisyyden nostamiseksi. Asiantuntijoiden mukaan helppoja keinoja ei mainittavasti ole.

Erityisasiantuntija Erno Mähönen arvioi, että yksittäisellä toimenpiteellä ei voi saada aikaiseksi juuri kymmentätuhatta työllistä enempää vaikutusta. HS selvitti maaliskuussa kymmenen nopeaa toimenpidettä, jolla työllisyyttä on mahdollisuutta nostaa entisestään.

Keskustelussa työllisyydestä Halla-aho arvioi myös pienten ja keskisuurten yritysten omistajien työllistämishaluja.



Halla-aho: ”Tärkeimmät pk-yrittäjien mainitsemat syyt sille, että he eivät palkkaa lisää henkilökuntaa on se, että markkinatilanne ei yksinkertaisesti luo tarvetta lisätyövoimalle.”

Halla-ahon väite ei pidä paikkaansa. Muun muassa Suomen yrittäjät on selvittänyt kyselyillä pk-yrittäjien näkemyksiä siitä, mikä auttaisi heitä työllistämään lisää ihmisiä. Suomen yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo, että tällä hetkellä kasvavassa taloustilanteessa markkinatilanne ei ole pk-yrittäjien mielestä kuulu tärkeimpiin syihin olla palkkaamatta.

”Tällä hetkellä koetaan, että kaikista suurin este palkata on osaavan työvoiman saatavuus. Osaavaa työvoimaa ei löydy”, Malinen sanoo.

Osaavan työvoiman puutteen lisäksi kyselyissä nousevat esille markkinatilanteen sijaan toiveet lainmuutoksista, kuten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta.

Halla-aholta kysyttiin myös, minkä hän uskoo olevan syynä alhaiseen syntyvyyteen.



Halla-aho: ”Tätä lähestytään usein pelkästään sosiaalipolitiikan ja perhe-etuuksien näkökulmasta. En usko, että ne ovat ratkaisevassa asemassa. Jos ne olisivat, väestönkasvu olisi suurinta pohjoisessa Euroopassa.”

Halla-aho oli asiasta samaa mieltä Petteri Orpon kanssa. Myöskään Orpo ei tiistaina uskonut, että sosiaalipolitiikka ja perhe-etuudet olisivat ensisijaisia syitä.

Kuitenkin Lännen Median viime vuoden lopussa teettämä tutkimus osoittaa, että suomalaiset kaipaavat syntyvyyden nostamiseen nimenomaan yhteiskunnalta toimenpiteitä.

”Tehokkaimpana keinona saada lapsien lukumäärä kasvuun nousivat esiin erilaiset yhteiskunnan turvaverkot lasten hoidossa. Sellaisia ovat esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelut. Lähes yhtä tärkeänä pidettiin kiistellyn tuloverotuksen lapsivähennyksen palauttamista. Kolmoseksi nousi lapsilisien tasokorotus”, Lännen Median jutussa kerrotaan.

Lopulta tentissä puhuttiin maahanmuutosta. Halla-aho esitti aiheesta useita väitteitä.



Halla-aho: ”Jopa se työperäinen maahanmuutto, joka Suomeen haluaa muuttaa, sen nettovaikutus julkiseen talouteen on kielteinen.”

Hän jatkoi muun muassa näin:

Halla-aho: ”Saatavuusharkinnan piirissä tulevat ihmiset keskimäärin putoavat 2–3 vuodessa alle täällä olevan väestön työllisyysasteen.”

Halla-ahon näkemykset pohjautuvat perussuomalaisten perustaman ajatushautomon Suomen Perustan viime vuonna julkaisemaan tutkimukseen.

”Matalapalkka-alojen työperäisestä maahanmuutosta hyötyvät halvempaa työvoimaa saavat yritykset sekä muuttajat itse. – – Lisäksi matalapalkka-alojen maahanmuuton häviäjiin lukeutuu Suomen julkinen talous, jota ulkomainen halpatyövoima rasittaa nopeasti maahanmuuton jälkeen heikentyvän työllisyyden, pienien palkkojen ja negatiivisten nettotulonsiirtojen kautta”, Suomen Perustan sivuilla kerrotaan.

Perussuomalaisiin kytkeytyvän ajatushautomon julkaisemalle tutkimukselle on vaikea löytää vahvistusta esimerkiksi Tilastokeskukselta, koska työperäistä maahanmuuttoa ei ole tällä tarkkuudella tutkittu mainittavasti. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2017 maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia arvioivan selvityksen. Siinä työperäisten maahanmuuttajien taloudellisista vaikutuksista todetaan seuraavasti:

”Työperäisten maahanmuuttajien vertaaminen taloudellisten vaikutusten osalta muihin maahanmuuttajaryhmiin on haasteellista. On eri asia, tuleeko henkilö valmiiseen työpaikkaan vai saapuuko hän uuteen kulttuuriin ilman työpaikkaa ja riittäviä verkostoja. Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on luonnollisesti jopa korkeampi kuin suomalaistaustaisten työllisyysaste. UTH 2014 -tutkimuksessa havaittiin, että 20–64-vuotiaiden työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste vuonna oli 2014 yli 80 % maassa asutusta ajasta riippumatta, kun kantaväestön työllisyysaste oli samana vuonna 74 %.”

Tilastokeskuksesta sanotaan, että saatavuusharkinnan piirissä tulevia ei saada eriteltyä rekistereistä.

Kelan selvityksessä tutkittiin puolestaan maahanmuuttajien sosiaalietuuksien käyttöä. Siinäkin on varsin vähän viittauksia työperäisten maahanmuuttajien aiheuttamaan kustannuksiin. ”OECD-maista muutetaan useammin työn vuoksi, ja ryhmän etuuskäyttö on lähellä kantaväestön tasoa”, raportissa todetaan.

Nyt.fi käy läpi kaikkien puheenjohtajien Ylen yksilötenteissä esittämien väittämien totuudenmukaisuuden.
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

  2. 2

    Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

  3. 3

    HBO:n juuri alkanutta Chernobyl-sarjaa ylistetään kaikkialla, ja syystä – se on hyytävän ajankohtainen, myös suomalaisille

  4. 4

    Uutta Hello Stranger -ravintolaa on vaikea määritellä, mutta ruoka ja drinkit olivat neljän tähden arvoisia

  5. 5

    Game of Thrones teki heistä maailmantähtiä ja ystäviä – Sophie Turner ja Maisie Williams haastattelussa, jossa ei ole spoilereita!

    Tilaajille
  6. 6

    Opiskelija kertoi kohdanneensa yliopistossa rasismia, naapuriyliopiston perussuomalaisjärjestö vastasi tylysti: ”Albaani albaanina eikä suomalaisena”

  7. 7

    Sdp:n eurovaaliehdokkaan kissanrääkkäämisestä nousi kohu ja sosiaalisessa mediassa myös poliittinen lyömäase – tästä on kyse

  8. 8

    Game of Thronesin viimeisessä jaksossa on jälleen samantapainen möhläys kuin kaksi viikkoa sitten

  9. 9

    WeMMu oli 16-vuotias, kun yhtäkkiä tuhannet ihmiset ilmestyivät haukkumaan – Nyt hän haluaa kertoa, mitä Irc-Galleriassa tapahtui 15 vuotta sitten

  10. 10

    Daddy Greensin pizzat ovat kovatasoisia Roballakin: Peruselementit olivat kunnossa ja reunapalatkin osa ruokanautintoa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

  2. 2

    ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

  3. 3

    Game of Thrones teki heistä maailmantähtiä ja ystäviä – Sophie Turner ja Maisie Williams haastattelussa, jossa ei ole spoilereita!

    Tilaajille
  4. 4

    Uutta Hello Stranger -ravintolaa on vaikea määritellä, mutta ruoka ja drinkit olivat neljän tähden arvoisia

  5. 5

    HBO:n juuri alkanutta Chernobyl-sarjaa ylistetään kaikkialla, ja syystä – se on hyytävän ajankohtainen, myös suomalaisille

  6. 6

    Daddy Greensin pizzat ovat kovatasoisia Roballakin: Peruselementit olivat kunnossa ja reunapalatkin osa ruokanautintoa

  7. 7

    WeMMu oli 16-vuotias, kun yhtäkkiä tuhannet ihmiset ilmestyivät haukkumaan – Nyt hän haluaa kertoa, mitä Irc-Galleriassa tapahtui 15 vuotta sitten

  8. 8

    Game of Thronesin viimeisessä jaksossa on jälleen samantapainen möhläys kuin kaksi viikkoa sitten

  9. 9

    Facebookin uumenissa pieni joukko moderoijia siivoaa suomalaisten törkyjä – ”Välillä pelkään maailman­kuvani ja optimismini puolesta”

    Tilaajille
  10. 10

    Jaksoarvio 5/6: Game of Thronesin viides jakso oli brutaali ja verinen – miltä kaikki näyttää ennen sarjan viimeistä jaksoa?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

  2. 2

    HBO:n juuri alkanutta Chernobyl-sarjaa ylistetään kaikkialla, ja syystä – se on hyytävän ajankohtainen, myös suomalaisille

  3. 3

    Jaksoarvio 5/6: Game of Thronesin viides jakso oli brutaali ja verinen – miltä kaikki näyttää ennen sarjan viimeistä jaksoa?

  4. 4

    Game of Thronesin viimeisessä jaksossa on jälleen samantapainen möhläys kuin kaksi viikkoa sitten

  5. 5

    Game of Thronesin viides viikko: Vihaisia faneja ja George R. R. Martinin kommentteja internetin idiotismista

  6. 6

    Facebookin uumenissa pieni joukko moderoijia siivoaa suomalaisten törkyjä – ”Välillä pelkään maailman­kuvani ja optimismini puolesta”

    Tilaajille
  7. 7

    Yli 730 000 ihmistä vaatii Game of Thronesin viimeisen kauden filmaamista uusiksi ”pätevämmillä kirjoittajilla”, mutta tekijät eivät ole faneille mitään velkaa

  8. 8

    ”Serkun entinen poikaystävä oli Aromipesän mainoskasvo” – Suomalaiset alkoivat jakaa mitättömimpiä julkisuuden hetkiään, parasta somessa juuri nyt

  9. 9

    Game of Thrones teki heistä maailmantähtiä ja ystäviä – Sophie Turner ja Maisie Williams haastattelussa, jossa ei ole spoilereita!

    Tilaajille
  10. 10

    Snapchat julkaisi uuden sukupuoli­filtterin, joka villitsi sosiaalisen median mutta sai kritiikkiä transyhteisöiltä

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

  2. 2

    Pyöräliitto vaatii vaarallisen kaapelisuojan kieltämistä: Viikonlopun vakavaa onnettomuutta kuvataan ”viimeiseksi niitiksi”

  3. 3

    Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

    Tilaajille
  4. 4

    Espoo saattaa saada hallitusneuvotteluissa jättipotin: Pitkään unelmoitu kaupunkirata olisi kuin metro

  5. 5

    Viritettiinkö Itävallan oikeisto­populistiselle varaliitto­kanslerille ansa? Salakuvaaminen ibizalaisella huvilalla ei ole vaatinut isoja resursseja

  6. 6

    Antti Rinne harmistui hallitusneuvotteluista medialle vuotaneista tiedoista: ”Mistä te tiedätte, että deadline on 22?” Rinne tivasi toimittajalta kolmeen otteeseen

  7. 7

    Multasormia vaanii yllättävä vaara: huolimaton mullan käsittely voi aiheuttaa keuhkokuumeen

  8. 8

    Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

    Tilaajille
  9. 9

    Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

  10. 10

    Äiti kulki kaksivuotiaan lapsensa perässä Hoplopin leikkivälineissä Vantaalla ja järkyttyi: ”Likaa ei voinut olla huomaamatta”

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

    Tilaajille
  2. 2

    Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    Tilaajille
  3. 3

    Kaksi pyöräilijää loukkaantui sairaala­kuntoon törmättyään järeään kaapeli­suojaan Töölössä

  4. 4

    Itsemurhan tehneen taitoluistelijan pari kertoi olleensa kaksi vuotta seksuaalisen hyväksi­käytön uhri: ”Sitä tapahtui minulle, ja hän satutti monia tyttöjä”

  5. 5

    Australialais­agenttien testi sota­harjoituksessa ”muutti kaiken” – Reuters selvitti, miten epäilyt Huawein laitteiden tieto­turvasta alkujaan heräsivät

  6. 6

    Tarantino osoittaa uudella elokuvallaan olevansa edelleen maailmanluokan viihdyttäjä

  7. 7

    Historiallisen hyvä uutinen: Helsingin liikenteessä kuoli joka vuosi kymmenittäin jalankulkijoita, mutta sitten muutama päätös muutti kaiken

    Tilaajille
  8. 8

    Halla-aho kommentoi Perus­suomalaisten nuorten mahdollista avustusten menetystä: Järjestössä on ihmisiä, jotka ovat väärässä puolueessa

  9. 9

    Juha Sipilä voi joutua vastentahtoisesti ottamaan valtionvarainministerin salkun – mutta ministeriksi saattaa nousta myös todellinen yllätysnimi päivänpolitiikan ulkopuolelta

    Tilaajille
  10. 10

    HS:n tiedot: Tuleva hallitus lisäämässä pysyviä menoja miljardilla eurolla, luvassa mittavat valtion omaisuuden myynnit

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Maailma tähtäimen läpi – HS:n erikoisartikkeli vie maahan, jossa rynnäkkökivääri on kodin perusvaruste

    Tilaajille
  2. 2

    Kirsi Hytönen on naimisissa, etsii netistä seuraa ja kertoo maksaneensa seksistä – Hän kertoo vilkkaasta seksielämästään, jotta naiset eivät häpeäisi itseään

    Tilaajille
  3. 3

    Moni tarkkailee luomiaan, mutta harva tunnistaa paljon yleisemmän ihomuutoksen – Tällainen on aurinkokeratoosi, joka altistaa ihosyövälle

  4. 4

    Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    Tilaajille
  5. 5

    Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

  6. 6

    Tässä on ruokavalio, johon maapallolla on varaa: Uusi lautasmalli muuttaisi suomalaisten ruokailua radikaalisti, mutta mistään ei tarvitse luopua

    Tilaajille
  7. 7

    Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

    Tilaajille
  8. 8

    Aleksi elää kolmen miehen perheessä, ja nyt hän synnytti toisen vauvansa – ”Meillä on periaatteessa kaksi laitonta lasta”

    Tilaajille
  9. 9

    ”Kun hyväksyy yksinäisyytensä, ei tarvitse juosta muiden perässä” – Aura Raulo oli erikoinen lapsi, joka kasvoi ulkopuolisena ja päätyi maailman huipulle

    Tilaajille
  10. 10

    25 vuotta sitten muutama baari muutti koko Helsingin yöelämän, ja nyt ne kuolevat pois

  11. Näytä lisää