Analyysi: Putous kerää nyt televisiossa historiallisen vähän katsojia, eikä se ole mikään ihme – ohjelmaa vaivaa sama ilmiö kuin koko suomalaista tv-viihdettä

Onko Putous vähemmän suosittu kuin koskaan aiemmin? Kysymys ei ole yksinkertainen, joten siksi se pitää pureskella perusteellisesti.

Taasko Putous tulee?

Tätä kysymystä on pohdittu äänekkäästi muun muassa netin keskustelu­palstoilla. Nyt on käynnissä poikkeuksellisen tiivis ajanjakso Putouksen uusien kausien alkamisessa.

Vuonna 2010 alkunsa saanut kotimaisen tv-viihteen kruunujalonkivi alkoi ensin ohjelmana, jota lähetettiin kerran vuodessa: uusi kausi alkoi tammikuussa ja päättyi maaliskuussa.

Ensimmäisen kerran tätä rytmiä rikottiin vuonna 2014, jolloin maaliskuussa päättyneen viidennen kauden jälkeen uusi kuudes kausi alkoi jo heti seuraavana syksynä. Ohjelman pisin tauko nähtiin joulukuussa 2015 päättyneen seitsemännen kauden jälkeen, kun vuonna 2016 ei nähty ollenkaan uutta Putousta.

Vuonna 2018 alkoi uusi tiiviimpi tahti: tammikuussa 2018 alkoi Putouksen yhdeksäs kausi, ja kymmenes kausi alkoi saman vuoden lokakuussa. Se oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 2014, kun saman vuoden aikana oli nähty kaksi Putous-kautta. Olisi voinut luulla, että sen jälkeen edessä olisi ollut taas pidempi tauko, mutta toisin kävi: yhdestoista Putous-kausi käynnistyi vain kolmisen kuukautta edellisen jälkeen maaliskuussa 2019 ja päättyy nyt toukokuussa.

MTV3 selvästi luottaa siihen, että jo klassikkoaseman saavuttaneesta viihdeohjelmasta kannattaa nyt puristaa kaikki irti.

Katsojia näyttää kuitenkin vaivaavan tietynlainen kyllästyminen. Kirjoitin aiheesta jo viime syksynä, kun kymmenes kausi oli päättymäisillään.

Ohjelman ympärillä käydyssä julkisessa keskustelussa oli huomattava ero esimerkiksi yhdeksänteen ja kahdeksanteen kauteen. Putouksen kahdeksannen kauden loppuessa suuri osa Suomesta puhui Pilvi Hämäläisen sketsihahmosta Aina-Inkeri Ankeisesta ja yhdeksännen kauden loppuessa Kiti Kokkosen Tanhupallosta.

Kymmenennen kauden päättyessä puolestaan ei puhuttu oikein mistään. Kausi vain päättyi. Se siitä.

Yksikään hahmo ei noussut jättisuureksi puheenaiheeksi, vaikka toki Timo Lavikaisen Pieru (kyllä), Christoffer Strandbergin Barbi de Voro ja sketsihahmokilpailun voittanut Mikko Penttilän Taika-Pasi olivatkin Putous-fanien keskuudessa varsin suosittuja.

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut siitä, miten kauas Putouksen sketsihahmokilpailu on tullut sen alkuperäisen luojan, käsikirjoittaja Jani Volasen, metavitsiksi tarkoittamasta ideasta, joten jätetään se tällä kertaa huomioimatta. Keskitytään sen sijaan siihen, että kahdella viime kaudella yksikään sketsihahmo ei ole noussut samanlaiseksi koko kansan puheenaiheeksi kuin Putouksen historiassa on totuttu.

Nyt meneillään oleva 11. kausi on vasta vajaassa puolivälissä, mutta näyttää vahvasti siltä, että tälläkään kaudella ohjelman suosituimmasta osuudesta ei ole nousemassa yhtään sketsihahmoa, josta puhuttaisiin iltapäivälehdissä, naistenlehdissä, sosiaalisessa mediassa tai Helsingin Sanomissa. Putous-jutut eivät nouse samalla tavalla pinnalle kuin aiemmin.

Putouksen kiinnostavuudessa on menossa negatiivinen kierre, ja tätä näkemystä tukevat myös katsojaluvut.

Yksi asia on kuitenkin helppo todeta: kahdella viime kaudella Putous ei ole onnistunut säilyttämään suosiotaan edellisten kausien tavoin kauden aikana.

Kun puhutaan ohjelman tv-lähetyksen keskikatsojamäärästä, pudotus tällä kaudella on ollut karu. Aloitusjaksoa katsoi vielä 818 000 ihmistä (sekin selvästi vähemmän kuin monella aiemmalla kaudella), neljättä jaksoa enää 566 000. Se on historiallisen vähän: viimeksi yhtä vähän ohjelman tv-lähetyksellä oli katsojia vuonna 2010.

Vastaavanlainen pudotus nähtiin myös viime kaudella. Aluksi keskikatsojamäärä oli 814 000, mutta luku tippui huonoimmillaan 632 000:een. Kauden päätösjaksoon ohjelman katsojat heräsivät, ja katsojaluku kasvoi 778 000:een.

Vielä yhdeksännellä kaudella vastaavaa laskua ei nähty, vaan kauden kaikkien jaksojen tv-lähetykset pysyivät yhtä lukuun ottamatta miljoonan keskikatsojan tuntumassa. Ainut poikkeus oli toiseksi viimeinen lähetys. Sitä tosin esitettiin samaan aikaan kuin Uuden musiikin kilpailu, joten se ei ole täysin vertailukelpoinen.

Aiemmillakaan kausilla vastaavan hurjaa katsojakatoa ei ole nähty kesken kauden.

Vaikuttaa siis siltä, että Putous jaksaa yhä kiinnostaa uuden kauden alussa, mutta ihmiset kyllästyvät eikä ohjelma enää onnistu pitämään katsojistaan kiinni kauden edetessä.


Mistä tämä johtuu?

Putouksen 11. kausi on ollut ohjelman historiassa ensimmäinen, josta minunkin – pitkäaikaisen Putous-fanin – on ollut vaikea innostua. Syy on juuri siinä, että ohjelma tuntuu tällä hetkellä tulevan MTV3:lta koko ajan.

Katsoin viime lauantaina esitetyn uuden jakson huolella ymmärtääkseni, onko nykyisessä Putouksessa jokin eri tavalla kuin aiemmin.

Ohjelman ohjaajat ja pääkäsikirjoittajat ovat vaihtuneet ohjelmassa varsin tiiviiseen tahtiin. Kymmenennen kauden ohjasi Samuli Valkama ja käsikirjoitti Anna Brotkin. Kumpikaan ei jatkanut uudelle kaudelle, vaan nyt ohjaajaksi tuotiin suomalaisen komedian pitkän linjan tekijä Niina Lahtinen. Pääkäsikirjoittajana aloitti puolestaan Robasta ja Salatuista elämistä tuttu Juha Karvanen.

Lahtinen on ohjelman historian ensimmäinen naisohjaaja. Ennen kauden alkua Lahtinen kertoi HS:n haastattelussa, että aikoo tehdä ohjelmasta ”entistä nopeamman”. Suuria muutoksia hän ei ollut suunnitellut, mutta yksi idea oli selvästi mielessä.

”Alamme tehdä musiikkinumeroita ja artistiparodioita. Olen musiikkiviihdeihminen ja odotan innolla, mitä saamme aikaan ystäväni Katja Lapin kanssa”, Lahtinen sanoi.

Kommentti oli kaltaiselleni Putous-fanille hämmentävä.

Jos jotakin Putouksessa on viime kausina ollut liikaa, se on ollut nimenomaan musiikki.

Parin viime kauden aikana oli tuntunut, että aikaisemmin hauskoihin vitseihin ja nokkeluuksiin nojautuneet sketsihahmokilpailut olivat muuttuneet laulukilpailuiksi. Monien Putous-näyttelijöiden hahmot tarjosivat viikko toisensa perään lauluesityksiä, jotka olivat usein taidokkaita mutta vain hyvin harvoin oikeasti hauskoja. Välillä tuntui, että koko hahmolla ja sen erityispiirteillä ei ollut mitään väliä, kunhan päästiin laulamaan.

Niinpä uusimman jakson aikana totesin ilahtuneena, että Lahtisen lupaamaa musiikkia ei ollut sketsihahmokilpailussa lainkaan. Sketsihahmot pääsivät hauskuuttamaan (tai yrittämään hauskuuttamista) erityispiirteillään ja hokemillaan.

Musiikkia nähtiin koko ohjelmassa erityisenä ohjelmanumerona vain kahdessa kohtaa: lyhyissä satiireissa Kaija Koon ja Nylon Beatin kappaleista. Niitä vaivasi juuri sama kuin aiemmin sketsihahmokilpailuiden lauluosuuksia: ne olivat ihan taidokkaita, mutta huumoria niissä oli lähinnä nimellisesti.

Muuten ohjelma nojasi samaan runkoon ja ideoihin kuin ohjelma on nojannut koko olemassaolonsa ajan. Kiusallisia hetkiä vanhemmissa katsojissa viime kausina aiheuttanut Putous Junior -osuus oli nyt leikattu sentään pois.

Tilalla oli hieman enemmän sketsejä, jotka olivat ihan hyviä mutteivät millään tavalla mieleenpainuvia.

Ohjelman aloitti tuttuun tapaan improvisaatiotehtävällä. Sitä hehkutettiin uudenlaiseksi mutta koostui lopulta lähinnä siitä, että näyttelijät pääsivät näyttelemään eläimiä. Samaa vakiosisältöä edusti perinteinen ”uutiskatsaus”. Mainostauolle siirryttäessä juontaja Roope Salminen heitteli ohjelmaa sponsoroivan karkkiyrityksen makeisia katsomoon.

Jakso päättyi, mutta siitä oli vaikea sanoa mitään.

Oliko se huono? Ei. Oliko se erityisen hyvä? Ei. Oliko se yhdentekevä? Ikävä kyllä oli. Kaikki oli varmaa ja tuttua, ja siksi myös yllätyksetöntä. Mikään hahmoista ei yllättänyt: päinvastoin tuntui, että niistäkin suurin osa oli yhdistelmä vanhojen kausien parhaiden hahmojen piirteitä.

Ydinongelma tuntui olevan se, että ohjelmasta puuttui oivaltavuus, joka on parhaimmillaan leimannut Putousta tai esimerkiksi Niina Lahtisen käsikirjoittamaa Siskonpetiä.

Putouksen katsojaluvut ovat olleet jo pitkään toimittajien poikkeuksellisen tarkassa syynissä.

Niinpä oli odotettavissa, että iltapäivälehdet julkaisevat uutisen Putouksen katsojalukujen notkahdettua myös tällä kaudella. Niin myös kävi: ”Putouksen katsojaluvut romahtivat – minne katosi 200 000 katsojaa?” kysyi Iltalehti otsikossaan viime viikolla.

Samasta syystä minäkin kirjoitan tätä juttua. Putous on ollut suomalaisen tv-viihteen suurimpia menestystarinoita 2010-luvulla, joten sen kysymykset suosion kestävyydestä ja laadun pysyvyydestä ovat oleellisia.

Putouksesta tulee myös helposti kirjoitettua paljon kriittisemmin kuin muista ohjelmista. Kriittisyys on toki perusteltua, koska Putous lähetetään tämän hetken katsotuimman kaupallisen kanavan parhaaseen lähetysaikaan lauantai-iltaisin.

Samalla kuitenkin unohtuu helposti, että huonontuvista luvuistaan huolimatta Putouksen perinteiset tv-lähetykset ovat edelleen katsotuinta suomalaista tv-viihdettä. Viime viikolla Putous oli kymmenenneksi katsotuin tv-ohjelma, ja edelle menivät vain uutislähetykset, sää, vaalilähetys ja naisten jääkiekon MM-kisojen finaali.

Perässä tulivat viihdeohjelmista Nelosen The Voice of Finland, MTV3:n Salatut elämät, Nelosen Haluatko miljonääriksi? (joka lähetetään samaan aikaan kuin Putous), Nelosen The Wall, MTV3:n Posse, Ylen Sohvaperunat ja Nelosen Selviytyjät.


Näitä kaikkia ohjelmia yhdistää kuitenkin pari piirrettä.

Ensinnäkin niitä on tehty Suomessa jo monta kautta. Uusimpia ovat The Wall ja Selviytyjät, joista on nykymuodossaan menossa vasta toinen kausi.

Toinen yhdistävä tekijä on, että niistä kaikista on puhuttu pitkään kanavansa hittiohjelmina. Esimerkiksi The Voice of Finland on ollut Nelosen kestohitti, ja Salatut elämät puolestaan MTV3:n takuuvarma suosikki jo 20 vuoden ajan. Haluatko miljonääriksi? aloitti Jaajo Linnonmaan luotsaamana yli miljoonan ihmisen keskikatsojaluvuilla ja oli ennätyksellinen suosikki. Kun Posse alkoi MTV3:lla vuonna 2014, se oli syksyn puhutuin ohjelma. Uudistetun Selviytyjien ensimmäinen kausi oli viime keväänä yksi Nelosen suosituimmista ohjelmista.

Kolmanneksi: lähes kaikkien ohjelmien suosiohuippu on jäänyt taakse, kun tarkastellaan perinteisten tv-lähetysten katsojalukuja. Esimerkiksi ennen miljoonayleisön kerännyt Haluatko miljonääriksi? on jo pitkään tyytynyt noin puoleen miljoonaan keskikatsojaan tv-lähetyksissään. Samoin Posse jää nykyisin kauas alkuaikojen luvuista. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun MTV3 lähettää myös Possesta uuden kauden jo keväällä sen sijaan, että olisi perinteisesti odottanut syksyyn.

Onko siis niin, että suomalaiset ovat vain alkaneet kyllästyä samoihin vanhoihin ohjelmiin?

Alkuvuoden tilastoissa mikään tv-lähetys MM-hiihtoja, uutisia, urheiluruutua ja eduskuntavaaleja lukuun ottamatta ei ole ylittänyt miljoonan katsojan keskikatsojamäärää.

Viime syksynä yli miljoonan pääsi vielä MTV3:n Tanssii tähtien kanssa, mutta muuten oli hiljaista.

Uusia hittiohjelmia on sen sijaan syntynyt viime vuosina hälyttävän vähän, kun katsellaan tv-lähetysten katsojalukuja. Esimerkiksi Nelonen yritti viime syksynä luoda uuden viihdeohjelman Gaalan, mutta se oli armoton floppi. Muutama vuosi sitten MTV3 yritti tuoda Suomeen Saturday Night Liven, mutta lopputulos epäonnistui täysin.

Ei siis ole ihme, että kanavat takertuvat entistä vahvemmin tuttuihin hittiohjelmiin ja toivovat, että ne toimivat edelleen. Vaikka luvut eivät olisi entisenlaisia, ne ovat silti todennäköisemmin parempia kuin uusilla yrityksillä. Luultavasti juuri tämän takia MTV3 on kiristänyt Putouksenkin esitystahtia.

Vaikka ohjelmasta puuttuisikin se aikaisemmin loistanut kirkkain oivallus, on se silti parempi kuin uutuus, jossa toivottua oivallusta ei ole ollut alussakaan.


Kun yrittää miettiä viime aikoina hehkutettuja uusia kotimaisia tv-ilmiöitä, mieleen tulee lähinnä yksi.

Se on Ylen neliosainen komediasarja M/S Romantic, jonka luoja on Jani Volanen. Siis sama Volanen, joka toimi alun perin Putouksen käsikirjoittajana.

Upean hauskasta M/S Romanticista ei oivallusta puutu, ja siksi se nousi niin lyhyessä ajassa niin puhutuksi.

Sen suosiota ei voi kuitenkaan mitata perinteisten tv-lähetysten katsojamäärillä, koska suuri osa M/S Romanticin katsojista ei ole tapittanut ohjelmaa sekuntiakaan perinteisenä tv-lähetyksenä. Ohjelma on ollut ilmiömäinen hitti Ylen netti-tv:ssä Areenassa. Siellä esimerkiksi avausjaksoa on käynnistetty jo yli 900 000 kertaa.

Juuri tästä uudesta katselutavasta pääsemmekin syyhyn, joka tekee esimerkiksi Putouksen – ja kaikkien muiden perinteisten tv-viihdeohjelmien – nykysuosion käsittelystä niin vaikeaa.

Suomalaismediat, ja median opettamana myös suomalaiskatsojat, ovat tottuneet perinteisesti arvioimaan ohjelmien menestystä, onnistumista ja suosiota sen perusteella, kuinka paljon ohjelmat keräävät katsojia silloin, kun ohjelma esitetään televisiossa.

Tuota lukua mittaa Finnpanel. Joka viikon alussa se ilmoittaa edellisen viikon katsotuimmat tv-lähetykset. Se kertoo, kuinka paljon kunkin ohjelman koko lähetystä on keskimäärin katsottu (ohjelman keskikatsojamäärä) ja kuinka moni ihminen on katsonut ohjelman lähetystä yhtäjaksoisesti vähintään kolme minuuttia (ohjelman tavoittavuus).

Mediassa puhutaan yleensä keskikatsojamäärästä, koska se kertoo enemmän ohjelman kokonaissuosiosta, eli siitä, kuinka hyvin se on onnistunut pitämään katsojansa. Kanavat ovat halunneet puhua ennemmin tavoittavuudesta, koska nuo luvut ovat tietenkin suurempia. Tämän jutun luvut ovat tv-lähetysten keskikatsojamääriä.

Kun jonkin ohjelman tv-lähetys saavuttaa poikkeuksellisen kovan keskikatsojamäärän, siitä uutisoidaan menestyksenä. Kun jonkin ohjelman tv-lähetyksen keskikatsojamäärät romahtavat, siitä uutisoidaan pettymyksenä.

Systeemi on ollut helppo ja toiminut pitkään.

Aivan viime aikoina on kuitenkin alkanut kiihtyvä muutos, mikä johtuu nettikatselusta.

Siinä ei ole tietenkään mitään uutta, että ihmiset eivät katso tv-ohjelmia enää vain perinteisestä ”televisioksi” kutsutusta laitteesta. Monilla 1990-luvulla syntyneillä ei ole koskaan sellaista ollutkaan omassa kodissaan. Netflix, HBO ja muut suoratoistopalvelut ovat olleet tv-katselussa arkipäivää jo monta vuotta. Puhumattakaan Youtubesta ja sen videoista.

Ylen Areena on toki ollut hyvin suosittu jo pitkään, ja sen toiminta alkoi vuonna 2007. MTV3:lla on ollut netti-tv (vuosina 2009–2018 nimeltään Katsomo, nykyisin MTV-suoratoistopalvelu) jo vuodesta 2004. Nelosen netti-tv, nykyiseltä nimeltään Ruutu, aloitti toimintansa vuonna 2006.

Meni kuitenkin hyvin kauan ennen kuin merkittävä osa suomalaisten tv-kanavien sisällön katselusta siirtyi nettitelevisioihin, vaikka sitä on ennakoitu jo vuosien ajan.

Siksi suomalaisten ohjelmien katsojalukujen uutisoinnissa edelleen puhutaan lähinnä Finnpanelin luvuista, jotka mittaavat vain perinteisten tv-lähetysten keräämiä katseluita. Niissä ei ole siis ollenkaan mukana katsojia, jotka ovat katsoneet ohjelman esimerkiksi netti-tv:stä omalla puhelimellaan.


Mutta onko se enää reilua? Kuinka totuudenmukaisen kuvan esimerkiksi Putouksen suosiosta antaa se, että puhutaan vain sen lauantai-iltana keskimäärin keräämästä 550 000 katsojasta?

Vastaus on, että kuva on koko ajan vähemmän totuudenmukainen. Nykyisin Finnpanel nimittäin mittaa perinteisten tv-lähetysten keräämien katsojalukujen lisäksi niin sanottuja total-tv-katselulukuja, joita ei kuitenkaan julkaista vielä yhtä laajasti kuin perinteisiä tv-lähetysten katselulukuja.

Total-tv-luvuissa mitataan perinteisten tv-lähetysten lisäksi katselu myös kanavien nettipalveluista ja kaikilta päätelaitteilta. Näiden avulla lasketaan muun muassa ohjelmille kaikista katseluista kertyvä keskikatsojamäärä.

Tämä lukema onkin nykyisin paljon oleellisempi kuin pelkkä tv-lähetysten keskikatsojaluku.

MTV3:lta kerrotaan, että esimerkiksi Putouksen uuden kauden keskikatsojamäärä on total-tv-luvulla ollut heikoimmillaan 844 000, parhaimmillaan 1,1 miljoonaa. Kauden keskikatsojamäärä on total-tv-luvuilla noin miljoona.

Keskikatsojamäärä on siis satoja tuhansia suurempi, kun mukaan laskee kaikki laitteet. Määrä ei enää kuulostakaan yhtä dramaattiselta kuin noin 550 000 katsojaa.

Sama trendi vahvistetaan Neloselta. Esimerkiksi Selviytyjien total-tv-katsojaluvut ovat tällä kaudella olleet keskimäärin 859 000, Haluatko miljonääriksi? -ohjelman puolestaan 909 000.

On ohjelmakohtaista, kuinka iso osa katselusta tulee muualta kuin perinteisestä televisiosta. Molemmilla kaupallisilla pääkanavilla on jo nykyisin ohjelmia, jotka herättävät suuren kiinnostuksen nuorissa katsojissa ja keräävät paljon somekeskustelua mutta joiden tv-lähetysten katsojaluvut eivät edes yllä Finnpanelin listoille. Tämä johtuu juuri siitä, että niiden katselusta jo suurin osa on siirtynyt nettipalveluihin.

Nelosella malliesimerkki tällaisesta ohjelmasta on Temptation Island, MTV3:lla vastaavasti Love Island.


Nelonen Median Head of Insight Kati Alijoki ja MTV3:n kanavajohtaja Jaana Pasonen molemmat sanovat, että suomalaisten siirtyminen kotimaisten kanavien nettipalveluiden pariin on tapahtunut merkittävissä määrin aivan viime aikoina.

”Aivan viimeisen vuoden aikana on tapahtunut todella iso muutos”, Alijoki sanoo.

”Katselun muutos kasvaa kiihtyvällä tahdilla”, Pasonen kertoo.

Ohjelmien suosion arvioimisessa molemmat korostavat kokonaislukujen tarkastelua: ei pitäisi puhua vain tv-lähetyksen katsojista.

”Olemme tehneet Ylen ja MTV3:n kanssa yhteistyötä sen osalta, että haluamme näitä kokonaislukuja tarkasteltavaksi Finnpaneliin. Tämä toki samalla aiheuttaa murroksen myös siinä, miten ohjelmien suosiosta voi uutisoida. Aikaisemmin ohjelma on voitu julistaa flopiksi tai menestykseksi heti sen mukaan, miten jaksoa on katsottu ensiesityksenä televisiosta. Nyt tuo ei kerro enää kaikkea, koska katselua kerääntyy paljon pidemmällä aikavälillä”, Alijoki sanoo.

Ongelmallisinta onkin vertailu aiempaan. Total-tv-mittaus on ollut käytössä vasta viime syksystä lähtien, joten on mahdotonta tarkalleen sanoa, miten esimerkiksi yhdennentoista Putous-kauden noin miljoonan katsojan kokonaiskatsojaluku vertautuu yhdeksännen kauden lukuihin, jossa ohjelmaa katsottiin pelkästään tv-lähetyksinä yli miljoona kertaa.

Kanavilla on toki lukuja aikaisempien kausien katselukerroista nettipalveluissaan, mutta niitä ei automaattisesti ole julkaistu missään. Niinpä vertailu ontuu. Tämä ilmiö vaivaa toki koko suomalaisen tv-viihteen suosion tarkastelua.

Siksi pitää tyytyä entistä enemmän nykytilanteen tarkasteluun. Ja hyvistä kokonaisluvuista huolimatta on todettava, että jonkinlaisesta ongelmasta muun muassa Putous – ja tietyllä tavalla koko suomalainen tv-viihde – kärsii.

Myös kokonaisluvuissa Putouksen uusimman kauden katsojamäärä on pienentynyt merkittävästi jo muutaman jakson aikana. Sitä ei mikään katselun tavan muutos selitä.

Eikä myöskään sitä, että tällä hetkellä kanavat luottavat entistä vahvemmin tuttujen reseptien toistamiseen entistä tiukemmalla aikataululla.

Jos jotain uutta ja oivaltavaa keksitään, se kyllä menestyy, oli katsojien mittaustapa mikä tahansa.

Helsingin Sanomat, Nyt.fi ja Nelonen kuuluvat samaan Sanoma-konserniin. Oikaisu 23.4. kello 10.30: Jutussa väitettiin aiemmin, että MTV3:n Katsomo-palvelu ja Nelosen Ruutu olisivat aloittaneet toimintansa vuonna 2009. Todellisuudessa ne vaihtoivat nimensä Katsomoksi ja Ruuduksi vuonna 2009. MTV3:n netti-tv aloitettiin vuonna 2004, Nelosen netti-tv vuonna 2006.
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

  2. 2

    Nettikansa tyrmistyi Sonic-elokuvan hampaista, ja nyt elokuvan julkaisua on lykätty ennakkovalittajien takia

  3. 3

    Kenellä pitää olla huume­ongelma, että suostumme puhumaan huumeista?

  4. 4

    HBO:n juuri alkanutta Chernobyl-sarjaa ylistetään kaikkialla, ja syystä – se on hyytävän ajankohtainen, myös suomalaisille

  5. 5

    Aste on ehkä Suomen suosituin tuntematon räppäri: striimaa miljoonia mutta olisi valmis esiintymään festareilla vaikka ilmaiseksi

    Tilaajille
  6. 6

    Vegaanikahvila Roots vaihtoi Vaasankadun Vallilaan: Pisteitä ruusuvesipuurosta, aukioloajoista ja pikkuväen huomioimisesta

  7. 7

    Yli 730 000 ihmistä vaatii Game of Thronesin viimeisen kauden filmaamista uusiksi ”pätevämmillä kirjoittajilla”, mutta tekijät eivät ole faneille mitään velkaa

  8. 8

    GoTin viimeinen viikko – oliko sarjan loppu psykologinen vai yhteiskunnallinen?

  9. 9

    Näin syntyi Jankon betoni, kansainvälinen supermeemi: Heikki Silvennoinen kertoo nyt kaiken Yhdysvaltoihin levinneestä hittisketsistä

  10. 10

    Suomalaiset kävivät keskellä mannerjäätikköä, löysivät 30 vuotta sitten hylätyn tutka-aseman – ja joivat siellä jaloviinaa

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

  2. 2

    Aste on ehkä Suomen suosituin tuntematon räppäri: striimaa miljoonia mutta olisi valmis esiintymään festareilla vaikka ilmaiseksi

    Tilaajille
  3. 3

    GoTin viimeinen viikko – oliko sarjan loppu psykologinen vai yhteiskunnallinen?

  4. 4

    Nettikansa tyrmistyi Sonic-elokuvan hampaista, ja nyt elokuvan julkaisua on lykätty ennakkovalittajien takia

  5. 5

    Kenellä pitää olla huume­ongelma, että suostumme puhumaan huumeista?

  6. 6

    Vegaanikahvila Roots vaihtoi Vaasankadun Vallilaan: Pisteitä ruusuvesipuurosta, aukioloajoista ja pikkuväen huomioimisesta

  7. 7

    Suomalaiset kävivät keskellä mannerjäätikköä, löysivät 30 vuotta sitten hylätyn tutka-aseman – ja joivat siellä jaloviinaa

  8. 8

    Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

  9. 9

    Tähän kuvaan kiteytyy kaikki olennainen suomalaisuudesta – Soitimme ja kysyimme, miksi kiekkokultaa on hyväksyttävää juhlia ilman housuja

  10. 10

    HBO:n juuri alkanutta Chernobyl-sarjaa ylistetään kaikkialla, ja syystä – se on hyytävän ajankohtainen, myös suomalaisille

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Jaksoarvio: Game of Thrones sai arvoisensa päätöksen

  2. 2

    Game of Thronesin viimeisessä jaksossa on jälleen samantapainen möhläys kuin kaksi viikkoa sitten

  3. 3

    ”Tämä kohtaus pitäisi näyttää jokaisessa elokuvakoulussa” – Game of Thrones -fanin innostuneesta heitosta tuli netti-ilmiö

  4. 4

    GoTin viimeinen viikko – oliko sarjan loppu psykologinen vai yhteiskunnallinen?

  5. 5

    Game of Thrones teki heistä maailmantähtiä ja ystäviä – Sophie Turner ja Maisie Williams haastattelussa, jossa ei ole spoilereita!

    Tilaajille
  6. 6

    Kenellä pitää olla huume­ongelma, että suostumme puhumaan huumeista?

  7. 7

    Lauluja muutettu vähemmän rasistisiksi, ei Allah-mainintoja eikä luonnottoman kapeita vyötäröitä – Disneyn uusi ja vanha Aladdin poikkeavat toisistaan vähän mutta merkittävästi

  8. 8

    Suomalaiset kävivät keskellä mannerjäätikköä, löysivät 30 vuotta sitten hylätyn tutka-aseman – ja joivat siellä jaloviinaa

  9. 9

    Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

  10. 10

    Burger Kingin twiitti, jossa se kertoo myyvänsä pirtelöitä, lähti viraaliksi – tapaus kuulostaa käsittämättömältä, mutta taustalla on brexit

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

  2. 2

    Eero oli tavallisen perheen teinipoika, joka päätti kadota – Nyt hän kertoo, mitä karkumatkojen aikana tapahtui

    Tilaajille
  3. 3

    Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

  4. 4

    Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

  5. 5

    Kuka oikeastaan on satuhahmo Mörkö? Kylmyyden levittäjän voi nähdä naisten välisen seksin vastustajana

  6. 6

    Kuka pyöritti valtavaa nostokurkea kansanjoukon yläpuolella kesken kultajuhlien? ”En jaksa uskoa, että siellä on kukaan työntekijä ollut”

  7. 7

    ”Suomi suojelee johtoasemaansa kuin valtakunnanrajaa” – venäläisviestimet kuvailivat Suomen kiekkokultaa sensaatioksi

  8. 8

    Mikä selittää Eero Heinäluoman valtaisan äänivyöryn? Professori löytää kolme syytä

  9. 9

    ”Shariapoliiseille” sakkotuomiot Saksassa, perusteena uusnatseja varten kehitetty univormukielto

  10. 10

    Eivätkö suomalaiset osaa juhlia sivistyneesti?

  11. Näytä lisää
  1. 1

    10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

  2. 2

    Sensaatio on valmis – Suomi on jääkiekon maailmanmestari!

  3. 3

    Leijonat laskeutuivat Suomeen – kulta­juhlat jatkuvat HS:n hetki hetkeltä -seurannassa, suora lähetys lento­kentältä käynnissä

  4. 4

    Ruotsalaiset rakastuivat Leijoniin: ”Kiitos tästä MM-ihmeestä, isoveli”

  5. 5

    Kulta-Leijonilla takana uneton yö, illan kansan­juhlassa Kaisa­niemessä esiintyjinä muun muassa Paula Vesala ja JVG

  6. 6

    Heitä Suomi äänesti – HS:n erikoisartikkeli näyttää jokaisen äänestysalueen suosituimmat ehdokkaat

  7. 7

    Suomen vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, koko EU:n tasolla keskustaoikeisto suurin puolue – Katso täältä tulokset ja analyysit eri EU-maista

  8. 8

    Kiekkotappio ei juuri näkynyt Kanadan mediassa, sillä maa keskittyi juhlimaan toista urheilu­saavutusta

  9. 9

    Eero Heinäluoma nousi vaalien ääniharavaksi – tässä ovat Suomen uudet euroedustajat

  10. 10

    Junan kylkeen ilmestyi Mörkö-graffiti ja kirkko ohjasi kansaa torille Matteusta siteeraten – Näin Helsinki sekosi jääkiekon maailman­mestaruudesta

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Emmi-Liia Sjöholm tiesi sen olevan virhe, mutta silti hän asettui laverille, raotti paitaansa ja antoi tatuoijan upottaa neulan kylkeensä – nyt hän on maksanut virheestään tuhansia euroja

    Tilaajille
  2. 2

    Tiia Forsström myy seksiä espoolaisessa omakotitalossa ja tietää, mikä monessa suomalaisessa makuuhuoneessa on pielessä

    Tilaajille
  3. 3

    Suomalaiset ovat syöneet tuhansia vuosia ruokaa, jota suolistobakteerit rakastavat yli kaiken – Tutkija löysi ruista syöneiden ulosteesta merkittävän yhdisteen

    Tilaajille
  4. 4

    Hometalo­sairautta ei olekaan, sanoo lääke­tiede nyt – Mitä oikein tapahtui?

    Tilaajille
  5. 5

    Ihon ikääntymistä voi hidastaa itse, mutta kalliiden voiteiden sijaan kannattaa keskittyä tekoihin – lääkärit kertovat kolme perussääntöä, jotka ehkäisevät ryppyjä

  6. 6

    Legendaarisen laulajatähden huvila lahoaa niille sijoilleen Helsingissä – Vesivahinko turmeli taloa 2011 eikä korjauksia ole vieläkään aloitettu

  7. 7

    Pitkästä matematiikasta tehtiin pääsylippu korkeakouluun ja tulevaisuuden ammatteihin – Se oli virhe, sanoo kokenut matematiikan opettaja

    Tilaajille
  8. 8

    ”En usein kerro tarinaani, se tuntuu liian raskaalta” – HS:n erikoisartikkeli vie EU:n etelärajalle, missä koveneva maahanmuuttopolitiikka ajaa ihmisiä kadulle ja kateisiin

    Tilaajille
  9. 9

    10 000 ihmistä juhli Helsingin Kauppatorilla – Videot ja kuvat näyttävät, miten riemu repesi voiton hetkellä

  10. 10

    Tässä ovat suosituimmat eurovaaliehdokkaat

  11. Näytä lisää