EU, mitä se edes tekee ja miten? Pyysin Instagram-seuraajiani kysymään mitä vain – tässä kymmenen vastausta heille, jotka saivat kerrankin kysyä häpeilemättä

Uutisotsikoissa puhutaan kärkiehdokasmenettelystä ja EU-budjetista. Niiden sijaan selvitin, mitkä kysymykset askarruttavat omaa piiriäni. Keräsin kahden päivän ajan EU-aiheisia kysymyksiä Instagram-seuraajiltani.

Kun otsikoissa arvaillaan Euroopan keskuspankin ja komission tulevia nimityksiä, puhutaan kärkiehdokasmenettelystä, EU-budjetista ja äärioikeiston menestyksestä, olisi monella kysyttävänään vielä niitä perustavanlaatuisia kysymyksiä.

Kuten, ööö, mikä oikeastaan on EU ja miksi?

Yksinkertaisimpienkin asioiden ymmärtämisestä tulee vaikeaa, jos täytyy aloittaa sanojen merkityksen selvittämisellä.

Euroopan unioni on jäänyt ihmisille etäiseksi, eikä äänestysaktiivisuudesta EU-vaaleissa ole povattu paljon viimekertaista korkeampaa. Viisi vuotta sitten suomalaisista äänesti eurovaaleissa vain 39,1 prosenttia.

Pyysin toukokuun 8. ja 9. päivä Instagram-seuraajiani esittämään kysymyksiä, joihin lupauduin etsimään vastaukset.

Seuraa­jistani suurin osa on taval­lisia nuoria aikuisia, korkea­kouluja käyviä tai työ­elämässä aloit­televia ihmisiä. Kenel­läkään heistä ei ole tarvit­tavia super­voimia EU-asioiden ymmär­tämiseen, mutta jokai­sella on ääni­oikeus. Siksi kehotin heitä kysy­mään vaikka hävettäisi.

EU-tieto tarttuu kuulijaan kuin tuliterään teflon-pannuun, joten pyrin sekä ottamaan vastaan mahdollisimman yksinkertaisia kysymyksiä että etsimään niihin yksinkertaiset vastaukset. EU:n kohdalla asia on kuitenkin niin, että juuri mikään ei ole yksinkertaista.

Tässä kuitenkin kymmenen keskeisintä.

1. Mistä asioista EU on toimielimenä viimeisimpänä tehnyt päätöksiä?

Euroopan unioni ei itsessään ole toimi­elin, vaan siihen sisäl­tyy useita toimi­elimiä, kuten parla­mentti, neuvosto, komissio ja Euroopan keskus­pankki.

Tämän vuoden puolella lainsäädäntöä on tehty muun muassa henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, kertakäyttömuovin kieltämisestä vuoteen 2021 mennessä, digitaalisen sisällön ostamisesta sekä digitaalisista tekijänoikeussäännöistä.


2. Miten päätöksenteko EU:ssa toimii? Tyyliin aloite–keskustelut–byrokratiaa–päätös.

EU-päätöksenteko on mutkikas prosessi, ja pelkästään valiokuntatyöskentelystä voisi kirjoittaa kokonaisen kirjasarjan. Päätöksiä voidaan tehdä EU:ssa myös useampaa eri kautta. Tärkein niistä on ”yhteispäätösmenettely”, jossa syntyvät direktiivit ja asetukset.

Euroo­pan unionin komis­sio tekee ensin vuosit­taisen työ­ohjelman, hieman samaan tapaan kuin Suomessa hallitus laatii hallitus­ohjelman. Työ­ohjelmaa tehtäessä komissio kuulee jäsen­valtioita ja muita mahdollisia asianosaisia, kuten tietyn tuotantoalan tai kansalais­järjestön edustajia.

Valmis työohjelma sisältää ne lakialoitteet, joita vuoden aikana työstetään. Komissio on siis ainoa, joka voi tehdä lainsäädäntöaloitteita, mutta parlamentti voi jättää komissiolle lainsäädäntöehdotuksia.

Seuraavaksi komissio astuu taka-alalle ja antaa parlamentin sekä neuvoston tehdä työnsä. Lakialoite käy tarvittaessa läpi kolme käsittelyä, mutta se on harvinaista. 85 prosenttia lainsäädäntöehdotuksista hyväksytään ensimmäisessä käsittelyssä.

Lainsäädännön suurin työ tehdään parlamentin valiokunnissa, joita on 20. Valiokunnat muodostuvat mepeistä eli EU-parlamentin jäsenistä, joita avustaa virkamiehistä koostuva sihteeristö (mep = Member of the European Parliament).

TÄRKEÄÄ! EU-parlamenttivaaleissa valitaan nimenomaan uudet mepit!

Jokaisen päätöksen tulee saada sekä parlamentin että neuvoston hyväksyntä mennäkseen läpi.

Suomen lakien säätämistapaan verrattaessa komissio on ikään kuin hallitus ja parlamentti on eduskunta. Erona on kuitenkin se, että parlamentti päättää lait aina yhdessä neuvoston kanssa. Neuvoston kokoonpano vaihtelee: se koostuu jäsenmaiden niistä ministereistä, jotka vastaavat käsiteltävänä olevasta asiasta.

”Tämä on ikään kuin kaksikamarinen järjestelmä, jossa mepit ovat yhdellä puolella ja ministerit toisella. Nämä elimet neuvottelevat keskenään ja joko tulee sopu sisällöstä ja laki, tai ei sopua ja ei lakia”, sanoo Euroopan parlamentin Suomen-toimiston päällikkö Jarmo Oikarinen.

3. Kuinka paljon maiden eri tavat ja kulttuurit vaikuttavat EU-lainsäädäntöön?

Euroopan unionin päätöksenteko on 28 jäsenmaan yhteistä päätöksentekoa, jolloin kielet, tavat ja kulttuurit vaikuttavat neuvotteluihin. Kansalliset intressit ja poliittiset tavat kuuluvat keskusteluissa ja vaikuttavat maiden kantoihin. Kompromisseja vaaditaan siis miltei jokaisessa päätöksessä.

”Erikoistahan se olisi jos jäsenvaltiolla olisi aivan sama intressi. Suomen kannalta metsät ovat tärkeitä, Saksan kannalta taas autoteollisuus. Jos ajatellaan ilmastopolitiikan tekemistä, näillä asioilla on eri merkitys eri maille”, Oikarinen sanoo.

Lisäksi kaikki EU-lait toimeenpannaan kansallisella tasolla. Direktiivit ovat niin sanottuja puitelakeja, joiden pohjalta jäsenvaltion parlamentti säätää kansallisen lain. Asetukset sen sijaan toimeenpannaan sellaisenaan.

4. Vaikeuttaako EU:n ajama ilmastopolitiikka Suomen itsenäisen ilmastopolitiikan harjoittamista jollain tavalla?

Suomi on sitoutunut EU:n ilmastopolitiikkaan, mutta Suomi saa rauhassa tavoitella kunnianhimoisempia päästövähennyksiä kuin mitä EU:n ilmastopolitiikka pitää sisällään. EU:n ilmastopolitiikka asettaa minimitavoitteet, joihin Suomi sitoutuu kansallisessa ilmastopolitiikassaan.

”Tässä on nyt vähän keinotekoinen vastakkainasettelu siinä mielessä, että Suomi on mukana päättämässä EU:n ilmastopolitiikasta. Se on siten Suomen politiikkaa”, Oikarinen sanoo.

5. Mitkä ovat tärkeimmät teemat näissä vaaleissa?

Keväällä julkaistun eurobarometrin mukaan vaalien tärkeimmäksi teemaksi Suomessa koettiin ilmastonmuutoksen torjuminen ja ympäristönsuojelu. Sen laittoi ykkössijalle 65 prosenttia vastaajista. Järjestyksessä seuraavaksi tärkeimmät teemat olivat turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ihmisoikeuksien ja demokratian edistäminen sekä maahanmuutto.

Myös Helsingin yli­opiston väitöskirja­tutkijan Antti Ronkaisen mielestä ilmasto ja maahan­muutto ovat Euroopan unionin kohtalon­kysymyksiä, sillä ilmasto on tärkeä teema erityisesti nuorille, maahanmuutto taas radikaalille oikeistolle.

”EU:n tulisi kyetä vastaamaan molempien esittämiin huoliin.”

Vaikka ilmasto on myös Helsingin yliopiston dosentin Hanna Ojasen mielestä tärkein teema ja monessa maassa keskeinen, ei vaaleissa hänen mukaansa ole yhteistä teemaa. Eri maissa voi nousta hyvinkin erilaisia teemoja esille, eikä niitä ulkopuolelta osata välttämättä arvailla. Jossain maassa saatetaan olla tyytymättömiä senhetkiseen hallitukseen, ja eurovaaleissa äänestetään ensisijaisesti hallituksen politiikkaa vastaan.

6. Mitkä ovat EU:n suurimmat saavutukset Suomen tai koko Euroopan kannalta?

Sisämarkkinoiden kehitystä pidetään usein EU:n suurimpana saavutuksena. Sisämarkkinoilla tarkoitetaan tavaroiden, palveluiden, pääomien ja työvoiman vapaata liikkuvuutta EU-alueella.

Myös Ojanen painottaa sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden olevan nimenomaan saavutus eikä lähtökohta. Lisäksi hän muistuttaa, että missään muualla maailmassa ei ole onnistuttu luomaan vastaavaa unionia, jossa näin monella maalla olisi näin paljon yhteistä.

Työnhaku, valtioiden rajojen ylittäminen ja esimerkiksi maksaminen ovat helpottuneet valtavasti.

”Aikaisemmin interreilatessa joka asemalla sämpylät piti ostaa eri rahalla.”

”Taloudellisen yhteistyön voidaan katsoa olleen hyvin onnistunutta koko Euroopan sisämarkkinoiden syventämisen kannalta, mutta pakolaiskriisi, eurokriisi ja brexit ovat osoittaneet, että EU on epäonnistunut tulemaan toimivaksi poliittiseksi yhteisöksi”, Ronkainen lisää.

7. Mitä tarkoittaa olla meppi?

Meppi on Euroopan parlamentin jäsen. Parlamentin jäsenet ovat ainoita kansanvaaleilla suoraan valittavia EU-päätöksentekijöitä. Meppejä on yhteensä 751 kaikista tämänhetkisistä 28 jäsenmaasta. Suomella on nyt 13 paikkaa parlamentissa, mutta jos brexit toteutuu ja Britannia irtoaa EU:sta, luku nousee 14:ään.

Mepit valitaan yleensä jäsen­valtioiden poliit­tisten puolueiden listoilta, ja he järjes­täytyvät parla­mentissa poliit­tisiin ryhmiin. Poliit­tisia ryhmiä on tällä hetkellä kahdeksan. Jotta meppi voi nousta merkit­täviin vastuu­asemiin, tulee hänen saavuttaa luot­tamusta omassa poliit­tisessa ryhmässään.

S&D-ryhmän meppi ja SDP:n entinen kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri vertaa mepin työtä kansanedustajan työhön. Eduskunta ja EU-parlamentti ovat molemmat parlamentteja, joissa säädetään lakeja. Ero on siinä, että meppinä säädettävät lait koskettavat koko Euroopan unionia.

”Koska jokaisesta EU-jäsenmaasta valitaan meppejä, arki vaatii kielitaitoa, neuvottelutaitoja ja poliittista yhteistyökykyä. Jos haluan viedä jotain asiaa eteenpäin, pitää saada tukea muilta. Tämä on siis hyvin ihmisläheistä työtä.”

8. Kuka voi lähteä eurovaaleihin ehdolle ja millä perusteella ehdokkaat valitaan puolueen listoille?

Europarlamenttivaaleihin voi lähteä ehdolle kuka tahansa vaalikelpoinen henkilö. Suomessa vaalikelpoinen henkilö on äänioikeutettu Suomen kansalainen, joka ei ole vajaavaltainen eli alaikäinen tai muusta syystä edunvalvonnan piirissä. Myös muiden EU-jäsenmaiden äänioikeutetut kansalaiset voivat asettua ehdolle, jos he ovat ilmoittautuneet Suomen äänioikeusrekisteriin.

Puolueet ja valitsijayhdistykset taas voivat nimittää ehdolle ketä tahansa vaalikelpoisia henkilöitä.

Ehdokkaan läpipääsy vaatii kuitenkin valtakunnallista tunnettuutta, sillä Suomi muodostaa yhden suuren vaalipiirin, Antti Ronkainen huomauttaa. Eurovaalit ovat ehdokkaalle erittäin kalliit vaalit, sillä mainostaa pitäisi koko Suomen alueella.

Suomen EU-vaaleissa on käytössä d’Hontin ääntenlaskentamenetelmä, joten puolueiden kannattaa asettaa ehdolle mahdollisimman monta ihmistä. Suomessa puolueiden maksimiehdokasmäärä on 20, ja näissäkin vaaleissa kaikilla suurilla puolueilla on sen verran ehdokkaita. Maksimimäärä määrittyy jäsenvaltion meppipaikkojen perusteella.

Kokoomuksen puoluetoimiston hallintopäällikön Timo Elon mukaan ehdokkaiden valinnassa pyritään katsomaan kokonaisuutta. Ehdokkaalta vaaditaan tunnettuutta, uskottavaa osaamista sekä kokemusta politiikan lisäksi mielellään muiltakin aloilta. Myös ikä-, sukupuoli- ja aluejakaumaan kiinnitetään huomiota.

9. Miksi jotkut eurovaaliehdokkaat sanovat jo hyvissä ajoin, että eivät tiedä, ottavatko paikkaa vastaan, jos sellainen aukeaa? Vähän tulee fiilis, että ehdokkaat eivät ole tosissaan.

Ronkaisen mukaan vaalien haasteellisuuden takia eurovaaleissa on usein ehdolla istuvia kansanedustajia, jotka keräävät puolueelle ääniä.

”On silti hieman outoa, että ehdolla on eduskuntaan jo päässeitä henkilöitä, jotka ovat sanoneet, etteivät aio ottaa EU-parlamenttipaikkaa vastaan. He olisivat nimittäin voineet vetää eurovaaliehdokkuutensa pois vielä eduskuntavaalien jälkeen. Ilmeisesti eduskuntavaalien ja eurovaalien läheisyys on johtanut tilanteeseen, jossa puolueiden on ollut vaikea saada valovoimaisia ehdokkaita molempiin vaaleihin”, sanoo Ronkainen.

Ojanen arvelee toiminnan olevan osittain puolueen strategiasta kiinni.

”Se on kyllä vähän hämmentävää, sillä ihmisethän äänestävät jotakuta juuri siltä kannalta, että haluaisivat hänet edustajakseen. Olisi hyvä, että puolueet avaisivat enemmän tällaista ajattelua.”

Vihreillä on eniten niin sanottuja tuplaehdokkaita eli heitä, jotka ovat ehdolla EU-vaaleissa, vaikka saivat juuri kansanedustajan paikan. Vihreiden puoluesihteerin Lasse Miettisen mukaan puolueelle oli tärkeää, että kaikki eurovaaliehdokkaat olivat julkista tietoa jo ennen eduskuntavaaleja. Tällöin äänestäjä sai itse punnita, vaikuttaako tuplaehdokkuus äänestyspäätökseen.

”Puolue ei lähetä ehdokkaitaan Arkadianmäelle tai Brysseliin, äänestäjä tekee sen.”

10. Kiinnostaisi tietää valtasuhteista jotain, että tietäisi, mille puolueelle taktikoida äänensä. Suomessa on helppo hahmottaa eri skenaariot, mutta EU on paljon hämärämpi. Ei tee mieli antaa ääntä pelkästään kivalle ehdokkaalle.

Euroopan parlamentissa ei ole hallitus–oppositio-asetelmaa, joten lainsäädännöstä äänestäessä enemmistöt luodaan tapauskohtaisesti poliittisten ryhmien välillä.

”Vaikka kaikki 96 saksalaista meppiä olisivat jostakin asiasta samaa mieltä, he tarvitsevat yli 270 muuta meppiä tuekseen enemmistön saamiseksi. Siksi neuvottelutaito ja kyky esittää hyviä ratkaisuja ongelmiin on keskeistä”, Oikarinen sanoo.

Ronkaisen mukaan EU-päätöksenteossa keskeistä on EU-parlamentin ja EU-neuvoston suhde.

Siis minkä?

EU-neuvosto on eräänlainen EU-parlamentin ylähuone, joka edustaa EU:n jäsenmaiden hallituksia EU:n ytimessä. Neuvosto koostuu EU-maiden ministereistä, jotka vaihtuvat sen mukaan, mitä aihetta ja alaa neuvostossa käsitellään.

EU-neuvoston lisäksi on vielä Eurooppa-neuvosto, jossa tapaavat EU-maiden johtajat tavallisesti neljä kertaa vuodessa. Mediassa näistä tapaamisista puhutaan huippukokouksina. Esimerkiksi brexitin takia on täytynyt järjestää ylimääräisiä huippu(hätä)kokouksia.

Suomea Eurooppa-neuvostossa edustaa pääministeri.

Monimutkaista! Siis vielä kerran:

EU-neuvoston kokoonpano vaihtelee sen mukaan, mitä asioita siellä käsitellään. Maataloutta? Selvä, jäsenmaiden hallitukset lähettävät kokoukseen maataloudesta vastaavat ministerinsä.

Eurooppa-neuvosto on valtionjohtajien keskustelukerho, joka päättää Euroopan unionin suurista linjoista.

Ei hätää, vaikka menisi sekaisin. Tärkeintä on ymmärtää seuraava:

EU-asioista kiinnostuneiden kannalta on aivan keskeistä, minkälaista EU-politiikkaa Suomen kulloinenkin hallitus ja pääministeri ajavat.

”On valitettavaa, että EU-asioista ei keskusteltu juuri lainkaan eduskuntavaaleissa ja kaikki keskustelu säästeltiin eurovaaleihin, vaikka yksittäisillä mepeillä ei ole EU:n kehittämisen kannalta niin suurta merkitystä”, Ronkainen sanoo.

Vain vähän kärjistäen: EU-asioista olisi pitänyt olla hereillä eduskuntavaaleissa vähintään yhtä paljon kuin nyt europarlamenttivaaleissa.

Miten tämä innostaa ihmisiä äänestämään EU-vaaleissa? Ronkaisen mielestä ei mitenkään.

”Ehdokaskikkailu ja epäselkeä vaalikeskustelu tuskin ainakaan lisäävät äänestysintoa.”

Juttua varten on haastateltu lisäksi ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen henkilökuntaa sekä käytetty apuna Satu Helinin ja Pekka Nurmisen Euroopan parlamentti -kirjaa. Oikaisu 27.5. kello 11: Jutussa kerrottiin virheellisesti, että juttua varten oli haastateltu eduskunnan Eurooppatiedotuksen henkilökuntaa. Todellisuudessa kyse on ulkoministeriön Eurooppatiedotuksesta.
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

  2. 2

    Tänään on internetin kullannupun piristyspäivä – Keanu Reeves on liian hyvä tälle maailmalle, kuten koostamistamme esimerkeistä kiistattomasti voi nähdä

  3. 3

    Valkoisuus on pelkkä valhe, vaikka ”etnonationalistit” kuinka muuta väittäisivät – Eurooppa ei ollut lähimainkaan sitä mitä kuvitellaan, sanoo historiantutkija

  4. 4

    Kaikki puhuvat Netflixin uudesta hittielokuvasta The Perfectionista, mutta siihen tiivistyvät Netflix-elokuvien suurimmat ongelmat

  5. 5

    Tänään alkaa uudenlainen burgerifestivaali, paikalla 12 hampurilaisiin erikoistunutta ravintolaa kaikkialta Suomesta

  6. 6

    Perus­suomalaisten kansan­edustaja yhdisti vieras­lajien torjunnan turvapaikan­hakijoihin – soitimme

  7. 7

    Onko Pori Jazzissa riittävästi jazzia? Mikkomatti Aro vastaa ja antaa parhaat tärpit

  8. 8

    Hopeanuoli-lastensarja traumatisoi väkivallalla, jota piti sensuroida – ja opetti tekemään aina oikein

  9. 9

    Tämä nainen vei verohallinnon Snapchatiin – ja kertoo nyt, miten yritysten kannattaisi sitä käyttää

    Tilaajille
  10. 10

    Viikonloppuna alkanut jääprinsessa-kohu huipentui toimittajan ja kansanedustajan väittelyyn aamu-tv:ssä – tässä keskustelun parhaat palat giffeinä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Tänään on internetin kullannupun piristyspäivä – Keanu Reeves on liian hyvä tälle maailmalle, kuten koostamistamme esimerkeistä kiistattomasti voi nähdä

  2. 2

    Kaikki puhuvat Netflixin uudesta hittielokuvasta The Perfectionista, mutta siihen tiivistyvät Netflix-elokuvien suurimmat ongelmat

  3. 3

    Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

  4. 4

    Perus­suomalaisten kansan­edustaja yhdisti vieras­lajien torjunnan turvapaikan­hakijoihin – soitimme

  5. 5

    Miestenlehti teki jutun yritysjohtajista: julkaisi ryhmäkuvan 15 miehestä ja 2 naisesta, mutta naiset oli photoshopattu mukaan

  6. 6

    Tänään alkaa uudenlainen burgerifestivaali, paikalla 12 hampurilaisiin erikoistunutta ravintolaa kaikkialta Suomesta

  7. 7

    Viikonloppuna alkanut jääprinsessa-kohu huipentui toimittajan ja kansanedustajan väittelyyn aamu-tv:ssä – tässä keskustelun parhaat palat giffeinä

  8. 8

    Valkoisuus on pelkkä valhe, vaikka ”etnonationalistit” kuinka muuta väittäisivät – Eurooppa ei ollut lähimainkaan sitä mitä kuvitellaan, sanoo historiantutkija

  9. 9

    Tämä kuva Kim Kardashianista ja Donald Trumpista poseeraamassa Trumpin työhuoneessa täytti internetin, koska se tarjoaa materiaalia loputtomille vitseille

  10. 10

    HBO:n hehkutetun Tšernobyl-sarjan käsikirjoittaja turhautui ydin­katastrofi­alueella poseeraaviin Instagram-turisteihin

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

  2. 2

    Viikonloppuna alkanut jääprinsessa-kohu huipentui toimittajan ja kansanedustajan väittelyyn aamu-tv:ssä – tässä keskustelun parhaat palat giffeinä

  3. 3

    Kaikki puhuvat Netflixin uudesta hittielokuvasta The Perfectionista, mutta siihen tiivistyvät Netflix-elokuvien suurimmat ongelmat

  4. 4

    Donald Trump ilmoitti, että Kuu on osa Marsia, ja internet tyrmistyi mutta ymmärsi twiitin väärin

  5. 5

    Perus­suomalaisten kansan­edustaja yhdisti vieras­lajien torjunnan turvapaikan­hakijoihin – soitimme

  6. 6

    HBO:n hehkutetun Tšernobyl-sarjan käsikirjoittaja turhautui ydin­katastrofi­alueella poseeraaviin Instagram-turisteihin

  7. 7

    Donald Trump päivitteli maajusseille kuinka heidän traktoreissaan ei ole edes nettiä – Fox News katkaisi puheen äkillisesti, ja internet alkoi pilkata Trumpia, vaikka huoli on oikea

  8. 8

    Netflixin hittisarjan uusi kausi on armoton pettymys, josta puuttuvat uudet ideat – näin kulttisuosikki Black Mirror menetti otteensa

  9. 9

    Valkoisuus on pelkkä valhe, vaikka ”etnonationalistit” kuinka muuta väittäisivät – Eurooppa ei ollut lähimainkaan sitä mitä kuvitellaan, sanoo historiantutkija

  10. 10

    Maria Ohisaloa kutsuttiin ”jääprinsessaksi”, somessa hermostuttiin ja Alexander Stubb kertoi turtuneensa nimittelyyn – Mitä poliitikoista voi sanoa?

  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Onko toivo jo mennyt? HS:n erikoisartikkeli vie Amazoniaan, missä maailman keuhkot yskivät uhkaavasti

    Tilaajille
  2. 2

    ”Tässä ovat hommat loppumassa”, sanoi Jari Lindström te-toimiston virkailijalle ja ilmoittautui työttömäksi – HS seurasi, kun työ­ministeri luopui vallastaan

    Tilaajille
  3. 3

    Tyhjenevä saksalais­kaupunki houkuttelee uusia asukkaita ilmaisella asumisella: Suomalainen pariskunta tarttui Itä-Saksan Hollywoodin tarjoukseen

    Tilaajille
  4. 4

    Jutta Urpilaisen perheeseen tulee toinen lapsi – Suomen seuraava EU-komissaari hyppää pestiinsä vanhempainvapaalta

    Tilaajille
  5. 5

    Helsingissä myynnissä poikkeuksellinen miniasunto: 13,5 neliön suihkuttomasta yksiöstä pyydetään lähes 100 000 euroa

  6. 6

    Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

    Tilaajille
  7. 7

    Riittääkö oma äly? Kaksi testiä sen kertoo

  8. 8

    Hallitus haluaa leikata liikenne­päästöjä ruuhka­maksuilla, pääkaupunki­seudulla odotetaan sähkö­autoja

  9. 9

    Arvostelimme 22 uutuus­dekkaria kesä­lukemiseksi: yksi sai viisi tähteä, kaksi vain yhden tähden

  10. 10

    Yhdysvaltojen oikeus­järjestelmän ytimessä vaikuttaa nyt some­ajan super­julkkis Kim Kardashian

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

    Tilaajille
  2. 2

    Helsingissä myynnissä poikkeuksellinen miniasunto: 13,5 neliön suihkuttomasta yksiöstä pyydetään lähes 100 000 euroa

  3. 3

    Yhdysvaltojen oikeus­järjestelmän ytimessä vaikuttaa nyt some­ajan super­julkkis Kim Kardashian

    Tilaajille
  4. 4

    Homehtunut Kätilöopisto seisoo tyhjillään Helsingin Kumpulassa, mutta nyt ikoniseen rakennukseen suunnitellaan uutta elämää

  5. 5

    Viranomaiset: Iran yritti ampua ohjuksella Yhdysvaltojen lennokkia ennen Omaninlahden laivaiskuja, toisen aluksen miehistö päässyt Dubaihin

  6. 6

    Tyttövauvan kasvaminen baletti­tanssijaksi oli liikaa: Seksistiset mainokset eivät ole enää sallittuja Britanniassa

  7. 7

    Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasan kauppakorkea­koulussa, nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan

  8. 8

    Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

    Tilaajille
  9. 9

    JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

    Tilaajille
  10. 10

    Uusi puheen­johtaja Maria Ohisalo on poikkeuksellinen vihreä: Hänen puheestaan puuttuu ylen­palttinen hehkutus

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Omakotitalo rakennettiin keskelle jalkakäytävää Oulunkylässä

  2. 2

    Mummotunnelissa pariudutaan perinteisellä tyylillä

    Tilaajille
  3. 3

    Iso osa lenkkeilijöistä sortuu kahteen perusvirheeseen, joiden vuoksi kehitys tyssää parissa kuukaudessa, sanoo asiantuntija

  4. 4

    Nike sijoitti urheilumuoti­kauppaansa realistisen näköisen nais­malli­nuken, ja vihan, ilkeilyn ja kommentoinnin määrä kasvoi käsittämättömäksi

  5. 5

    1950-luvulla keksittiin poltto­moottori, joka olisi voinut leikata suuren osan autojen päästöistä, mutta sitä ei koskaan otettu laajasti käyttöön

    Tilaajille
  6. 6

    Ennennäkemätön romahdus yhdessä Suomen parhaista lukioista: 35 opiskelupaikkaa täyttämättä, sisään jopa 7,0:n keskiarvolla

  7. 7

    JVG:n jättihitti näkyy yhä somepäivityksissä, vaikka sen sanoitus on vuosien ajan ymmärretty väärin – VilleGalle paljastaa salaisuuden Häissä-kappaleen menestyksen taustalta

    Tilaajille
  8. 8

    MTV:n entinen päällikkö joutuu käräjille epäiltynä seksikumppaneiden salakuvaamisesta

  9. 9

    Suomi laittaa tupakoitsijat ahtaalle: Kymmenen euron aski ja interventioita lääkäri­käynnillä

    Tilaajille
  10. 10

    Psykologi Pertti Hakkarainen on kohdannut satoja raiskaajia ja sanoo, että monilla on heistä väärä käsitys – Siksi uhri ei voi tunnistaa tekijää etukäteen

    Tilaajille
  11. Näytä lisää