Säästöpankinrannassa kelluu kelpo kesäterassi, jossa puitteet ovat kohdallaan mutta ruuassa riittää vielä petrattavaa

Meripaviljongin terassi

Pikatesti

Missä? Säästöpankinranta 3, p. 020 7425 320, ravintolameripaviljonki.fi.

Koska? Ma–su 12–23 (säävaraus).

Paljonko? Hanaolut 6,50 e. Alkuruuat 12,50–21,50 e, pääruuat 14,50–28,50 e ja jälkiruuat 5,50–10,90 e. Lounasmenu 23,90–28,90 e.

Esteetön? Kyllä.

Tässäpä mainio uutuuspaikka kesäisen iltapäivän tai illan viettämiseen itäisen kantakaupungin suunnalla.

Sellainen on ensivaikutelma, kun astun Paasitornin edustalla sijaitsevan Meripaviljongin kelluvalle terassille, joka avattiin toukokuun puolivälin tienoilla. Teräsponttonirakenne uitettiin Säästöpankinrantaan Rauman telakalta ja viimeisteltiin paikan päällä.

Kukan terälehteä muodoltaan muistuttavan terassin arkkitehti on Simo Freesehttps://www.hs.fi/haku/?query=simo+freese, joka suunnitteli myös varsinaisen Meripaviljongin. Se valmistui vuonna 2015.

Terassiprojektin historia on varsin pitkä. Alun perin Juttutupa-ravintolan terassiksi kaavaillun kohteen suunnittelu juontaa kuulemma vuosituhannen vaihteeseen asti.

Pääasiassa teräksestä, kuparista ja lasista rakennettu terassi näyttää arvokkaalta – paikka on tehty selvästi kestämään aikaa. Asiakaspaikkoja on 150.

Jos tummasävyinen Meripaviljonki on vaikuttanut turhan raskaalta Tokoinrannan ja Siltasaaren vehreän historialliseen maisemaan, uudessa terassissa on raikkaampaa keveyttä.

Leppoisa soul soi taustalla, ja vaalea terassi sohvatasoineen, markiiseineen ja kaasulämmittimineen näyttää tyylikkäältä. Suihkulähde liplattaa vieressä.

Paikka on juomapainotteinen itsepalveluterassi, jonka keittiö on sama kuin Meripaviljongissa. Tosin pöytävarauksia terassille ei oteta toisin kuin Meripaviljongin sisäpuolelle, jossa on myös pöytiintarjoilu.

Lounasdiili kuulostaa hyvältä, sillä alle kolmella kympillä näyttäisi saavan kolmen ruokalajin menun. Kahden jälkeen tarjolla on mittava à la carte -lista, joka vaikuttaa sekin lupaavalta. Painotus on merenelävissä. Löytyy rapu-smörrebröd, bouillabaisse ja päivän kalansaalis.

Oman hummerinkin voi kuulemma valita syötäväksi ravintolan hummerialtaasta – kuulostaa brutaalilta.

Lounas ei yllä testikäynnillä toivotulle tasolle. Paistettu punakampela lepää rapukastikkeessa, ja mukana on parsaa, porkkanaa ja tuorejuustolla maustettua ohraa.

Ulkonäön puolesta annos onkin pätevä, mutta maku jää valjuksi, eikä annos vastaa ruokalistan ja hintojen herättämiin odotuksiin. Kuohuviini sentään on kylmää.

Lievästi sanottuna tylsä on myös vaahdolla jatkettu hedelmälautanen eli marinoidut hedelmät tonkapavulla maustetun sabayon-vaahdon kanssa. Loistava ympäristö, aurinkoinen keli ja espresso tosin lievittävät myös jälkiruokaharmitusta.

Meripaviljongin terassi edustaa alueellaan hieman fiinimpää meininkiä. Paikka erottuu esimerkiksi Sörnäisten rantatien ja Hakaniemenrannan terasseja hienostuneempana. Mieleen tuleekin hieman Kaivopuiston suosittu Mattolaituri.

Lisäksi on ilahduttavaa, että Hakaniemen alueen palvelut kehittyvät. Eläintarhanlahden rannoilla on puistomaista tilaa ja rauhaa lenkkeillä ja loikoilla.

Hyvällä tyylillä ja konseptilla toteutettu terassi tuskin pilaa olennaista, päinvastoin.