Lauluyhtye Signe korvasi basson sellolla – ja tätä mieltä siitä oli säveltäjä Mikko Sarvanne, joka kuuli biisinsä ensi kertaa live-esityksenä

Miltä kuulostaa neljän laulajan ja yhden kontrabasson Signe-yhtye, kun basson sijasta yhtyeessä onkin sello?

Siitä olen tullut ottamaan selvää Rytmihäiriöklubille. On keskiviikkoilta ja ravintola Juttutuvan klubilla Hakaniemessä on mukavasti kuulijoita. Joukossa näyttää olevan myös säveltäjä ja kitaristi Mikko Sarvannehttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+sarvanne.

Käy ilmi, että hetki on hänelle ainutlaatuinen: Hän pääsee ensimmäistä kertaa kuulemaan live-esityksenä oman sävellyksensä Oodi Afroditelle.

Sarvanne kertoo, että Signelle säveltäminen oli mieluinen tehtävä: ”Signe on yhtye, jonka musiikki kattaa ääripäät groovaavan popikkaasta taidemusiikkiin, mutta kuulostaa kuitenkin aina omalta itseltään”, hän luonnehtii.

Signeen kuuluvat laulajat Riikka Keränenhttps://www.hs.fi/haku/?query=riikka+keranen, Selma Savolainen https://www.hs.fi/haku/?query=selma+savolainenja Josefiina Vannesluoma https://www.hs.fi/haku/?query=josefiina+vannesluomasekä laulava basisti Kaisa Mäensivuhttps://www.hs.fi/haku/?query=kaisa+maensivu.

Sarvanne kiittää heidän taitavuuttaan ja avointa suhtautumista musiikkiin. ”Uskallan antaa heidän kokeiltavakseen asioita, joista en itse ole vielä täysin varma. Tätä kautta on suurempi mahdollisuus, että löydämme yhdessä sävellyksiini jotain uutta”, Sarvanne sanoo.

Vuodesta 2015 toiminut Signe julkaisi ensimmäisen täyspitkän albuminsa huhtikuussa ja on saanut mainetta jo ulkomaita myöten.

Tältäkin keikalta yhtye lähtee melkein saman tien esiinty­mään Frank­furtiin. Mutta tällä keikalla ei ole mukana Mäensivua, hänen tilallaan on sellisti Mila Laine.https://www.hs.fi/haku/?query=mila+laine.

Signen ohjelmisto koostuu suureksi osaksi antiikin runoilijan Sapfonhttps://www.hs.fi/haku/?query=sapfon teksteistä.

Siihen aikaan, kun Sapfo lauloi värssyjään Lesboksen saarella, niitä säestettiin lyyralla. Signen neljän naisäänen ja kontrabasson soundi on nerokas tapa päivittää aistillisuutta, intohimoa ja eron tuskaa tihkuvat tekstit tuoreiksi biiseiksi ja tulkinnoiksi.

Mutta miten toimii sello?

Signen aloittaessa keikkansa tuntuu heti, että yhtye on rennompi, rouheampi ja rohkeampi kuin koskaan. Aiemmilla keikoilla aistimani etäisyys https://www.hs.fi/nyt/art-2000005856862.htmlon poissa: laulajat eivät ujostele, he ovat nyt täysin läsnä.

Ensibiisistä Signe todistaa Sarvanteen luonnehdinnan oikeaksi: musiikki leijuu jossakin taiteen, popin ja jazzin yläpilvessä.

Hyvä esimerkki taidepäästä on Puhun totta, jossa neljän solistin melodiat kietoutuvat yhteen kuin köynnöskasvit. Joissakin biiseissä hienostunut groove saa varmaan laulujazzin 1920-luvun pioneerit, Boswellin https://www.hs.fi/haku/?query=boswellinsisaretkin napsuttelemaan sormiaan jossakin pilven reunalla.

Josefiina Vannes­luoman ylärekisteri on ihanan kimmeltävä ja notkea. Riikka Keräsen alaäänissä on valtavaa voimaa, kuten Kreetalaiset tytöt -kappaleen soolossa – kuulostaa melkein siltä kuin Kate Bush https://www.hs.fi/haku/?query=kate+bushkohtaisi Aretha Franklininhttps://www.hs.fi/haku/?query=aretha+franklinin.

Savolaisen luonnollinen tapa käyttää ääntään on aivan omaa lajiaan.

Entä sello?

Toimii! Laulava ja soittava Laine täydentää kokonaisuutta saumattomasti. Sello vie ehkä Signen askeleen kohti kamarimusiikkia, sitä taidepäätä.

Laine käyttää instrumenttiaan monipuolisesti, hän komppaa sitä kuin kitaraa, hän näppäilee sitä kuin lyyraa ja hinkuttaa kuin viulua. Eniten pidän kappaleesta Oodi Afroditelle, jossa sellon tumma soundi soi täyteläisimmin.

Entä mitä mieltä on biisin säveltäjä?

Miltä Oodi Afroditelle kuulosti, kysyn Sarvanteelta.

”Hienolta”, hän vastaa silmin nähden vaikuttuneena.

Esitys välitti hänen mukaansa runon ”hieman pelottavan mutta myös kiihkeän tunnelman”.

Biisin teksti kertoo Sapfon intohimoisesta rakkaudesta Afroditeen, joka on kauneuden ja rakkauden jumalatar ja siten ihmisen yläpuolella.

”Jotain heidän välillään kuitenkin tapahtuu, jotakin mystistä ja kaunista”, Sarvanne sanoo.

Kapple on läpisävelletty, mutta siinä on Sarvanteen mukaan jaksoja, joiden kestoa ja intensiteettiä voi varioida.

”Signe löysi hyvin oman rytminsä ja tapansa esittää tämän kappaleen. Se tuntui heidän omaltaan, mikä on mielestäni erityisen hienoa”, Sarvanne sanoo.

Entä mitä Sarvanne itse on puuhaillut, kun hänen oma mainio orkesterinsa Mikko Sarvanne Hip Company on tauolla?

”Olen tehnyt musiikkia uudelle kokoon­panolle, jonka nimi on Garden. Ensim­mäinen keikka on ensi vuoden alussa Taide­yliopiston Sibafestissä”, Sarvanne kertoo.

Joka toinen vuosi järjestettävä festari pidetään silloin kahdeksatta kertaa.

Signe keikalla:

Su 20.10. klo 20.30 Tenhon Sunjazzissa (Helsinginkatu 15). Vapaa pääsy.

Pe 2.11. klo 20 Voodoo Music Club (Roihuvuorentie 1) Liput 15/12,50 euroa.

Ti 28.1. Mikko Sarvanteen Garden Sibelius-Akatemian Sibafestissä Musiikkitalossa.

Tykkää Jazzkeittiöstä Facebookissahttps://www.facebook.com/jazzkeittio/.

Lue kaikki blogitekstit täältähttps://www.hs.fi/nyt/art-2000006276077.html.

Korjaus 19.10. klo 22: Signen keikka Tenhossa on 20.10, ei 20.1., kuten jutussa luki aikaisemmin.