AI on vaikeatajuista ja äärettömän tärkeää – nämä hämmästyttävät top 5 -esimerkkiä näyttävät, missä tekoäly menee nyt

Tekoäly Pythia tulkitsee ihmistä nopeammin muinaisten kielten tekstien aukkoja.

Tekoäly tunnistaa virheelliset kytkennät polttoaineen lastauksessa.

Tekoäly kuuntelee asiakaspalautetta.

Tämä tekoälyauto ei opi vääriä ajotapoja.

Toimittaja testasi suihinottorobottia: ”Kyllä, se tuntui upealta!”

Etsitkö edullisia lentoja tai hotellia? Tekoälyä hyödyntävä sovellus kertoo, koska kannattaa iskeä kiinni.

Siinä on muutamia suomalaisviestimien tekoälyaiheisia uutisotsikoita kuluvalta viikolta.

Tekoälyä kohkataan paljon, eikä syyttä: houkutus sysätä ihmiskunnan ongelmat koneiden ratkottavaksi on suuri, ja ihmehärveleille on paljon odotuksia.

Sanaa tekoäly käytetään hyvin erilaisissa yhteyksissä, eikä se välttämättä tarkoita sanana yhtään mitään tavalliselle ihmiselle. Hänelle tärkeintä on, mitä tämä tekoäly voi hänen hyväkseen tehdä.

Poimimme maailmalla käytävästä tekoälykeskustelusta viisi esimerkkiä, joissa tekoäly ehkä muuttaa elämämme täysin.

 

Ajatukset muuttuvat puheeksi

Voisiko vammautunut ihminen saada puhekykynsä takaisin? Ja entäpä, jos aivojen signaaleja syötetään suoraan tietokoneelle – voisi tekstejä kirjoittaa tai pelejä pelata pelkällä ajatuksen voimalla?

Jälkimmäinen visio on ehkä ensimmäistä mutkikkaampi ratkottava, mutta kuviteltavissa olevat mahdollisuudet ovat suunnattomat.

Yllä olevassa twiitissä esitellään Columbian yliopiston tutkijoiden ottama edistysaskel. Alkuvuodesta tutkijat kertoivathttps://zuckermaninstitute.columbia.edu/columbia-engineers-translate-brain-signals-directly-speech onnistuneensa luomaan ajatuksista ymmärrettävää puhetta keinoin, jossa yhdisteltiin esimerkiksi Applen Siristä tuttua teknologiaa aivoja matkivaan neuroverkkoteknologiaan.

Yksinkertaistaen tapahtui seuraavaa: Tutkijat laittoivat ihmiset kuuntelemaan puhetta ja mittasivat kuulijoiden aivokäyriä. Tiedot syötettiin tietokoneeseen, joka muutti ne ääneksi. Näitä ääniä analysoimalla ja siivoamalla syntyi lopulta ymmärrettävää ääntä.

Tutkijat pitävät mahdollisenahttps://www.statnews.com/2018/11/15/brain-computer-interface-translate-thoughts-speech/, että olemassa olevalla teknologialla voisi luoda jonkinlaisen puhesyntetisaattorin, jolla puhekykynsä menettäneet voisivat ilmaista itseään – edes vähän. Jo sanat kyllä ja ei sekä kipu ja nälkä olisivat hyödyllisiä.

Teknologiayritykset, kuten Facebook, katsovat kuitenkin jo paljon pidemmälle. Ennen pitkään kuluttajat voisivat kirjoittaa sähköposteja ja tekstiviestejä ajatusten voimalla.

 

Kielimuuri katoaa

Yllä olevalta The Vergen videolta voi havaita, ettei mahtava Googlekaan ole saanut aivan kohdilleen versiotaan Star Trekistä tutusta yleiskääntäjästä. Silti todellisuus kuroo kohti kuviteltua.

Käännöspalvelut Googlen johdolla ovat mullistaneet ihmisten pääsyn käsiksi vieraskieliseen materiaaliin. Palveluissa voi jo nyt kääntää paitsi kirjoitettua tekstiä, myös ääntä ja kuvia (esimerkiksi infotaulusta tai ruokalistasta).

Viimeisen kahden vuoden aikana Google on yrittänyt yhdistää käännöstyökaluaan assistenttiinsa niin, että sitä voisi käyttää yhteensopivilla kuulokkeilla ja puhelimilla lähes reaaliaikaiseen tulkkaukseen.

Puhekäännösten laatu on kuitenkin ollut sen verran huono, että Googlea on moitittuhttps://www.wired.co.uk/article/live-translation-pixel-buds jopa sumuttamisesta. Ensi keväänä yritys kuitenkin tuo markkinoille Pixel Bud -kuulokkeittensa uuden mallin. Tuoreen mainosvideon keskivaiheilla näkyy, kuinka kuulokkeet tulkkaavat turistille, mitä poliisi sanoo.



Lukuisat muutkin yritykset kehittelevät ohjelmistoja, jotka kääntävät puhuttua kieltä. Esimerkiksi kiinalaisen teknologiajätin Baidun Stacl-käännöstyökalu arvailee sanoja https://spectrum.ieee.org/tech-talk/robotics/artificial-intelligence/baidu-ai-can-do-simultaneous-translation-between-any-languageskontekstin perusteella.

Sujuvien käännöstyökalujen kehityksessä jujuna on, että niiden pitää kääntää yksittäisten sanojen sijasta merkityksiä. Lisäksi niiden pitäisi osata ennakoida: kielten sanajärjestykset poikkeavat toisistaan, jolloin tulkkaukseen jää ikäviä katkoja.

 

Virtuaalinen sihteeri hoitaa kaiken

Tavallisten ihmisten elämää suoraan helpottavan tekoälykehittelyn ytimessä ovat erilaiset avustimet, jotka tekevät asioita ihmisten puolesta.

Yllä oleva demovideo esittelee, kuinka Googlen kehittelemä kapistus neuvottelee ajanvarauksesta ravintolan kanssa. Vuosi sitten yritys alkoi kokeilla https://ai.googleblog.com/2018/05/duplex-ai-system-for-natural-conversation.html?fbclid=IwAR1M2hGnmI4Qmu0kRZ71Kliht09uYituEGU3S9pDG6R-dITCnMupCPM2144rajalliseen keskusteluun kykenevää ohjelmaansa Google Assistantissa.

Tänä vuonna avustin on opetettu esimerkiksi vuokraamaan autoja.

Muutkin teknologiayritykset ovat tuoneet markkinoille ”virtuaalisia assistentteja” eli ohjelmistoja, jotka tekevät yhtä ja toista käyttäjän puolesta.

Applen Siri, Amazonin Alexa, Microsoftin Cortana sekä Google Assistant ovat niistä tunnetuimmat. Samalla niin sanotut robottipuhelut ovat alkaneet yleistyä telemarkkinoinnissa.

Jokainen Siriä tai Alexaa käyttänyt tietää, että puheohjaus on rajallista ja köykäistä. Teknologia kuitenkin kehittyy, ja brittiläisen markkinatutkimusyrityksen Technavion mukaan https://blog.technavio.com/blog/top-10-artificial-intelligence-companies-worldwidetällaisten avustimien käyttö lisääntyy ympäri maailman ”ennennäkemättömällä vauhdilla”.

Mitä siitä seuraa?

Ainakin avustimista tulee keskustelevampia. Ylipäänsä ihmiset esittävät teknologialle entistä enemmän kysymyksiä. Suomessakin ovat yleistyneet kysymysmuotoiset Google-haut, kuten ”onko Turkkiin matkustaminen turvallista”.

Syyskuussa Amazon ilmoittihttps://www.digitaltrends.com/home/amazon-alexa-event-privacy-tell-me-what-you-heard/, että pian käyttäjät voivat haastaa Alexan esimerkiksi ilmaisemalla: ”Alexa, miksi teit noin” tai ”Alexa, kerro, mitä kuulit [minun sanovan]”.

Kysymysten ohella yleistyvät käskyt. Alexakin kykenee valojen sammuttelun ja musiikin soittamisen ohella vaativampiinkin tehtäviin, kuten ostamaan elokuvalippuja.

Kesällä alan konferenssissa puhunuthttps://venturebeat.com/2019/07/26/ai-giants-in-conversation-discuss-the-tech-behind-nlp-and-more/ Alexan käyttöliittymän suunnittelija Lisa Falkson https://www.hs.fi/haku/?query=lisa+falksonkertoi, että Amazon sijoittaa merkittäviä summia juuri tekoälyn ja puheen yhdistelemiseen.

”[Voit] säästää 20 painallusta – – ja saada yhdellä ilmaisulla, mitä haluat. Tästä näkee, millainen uskomaton arvo äänen käytöllä on”, Falkson sanoi.

Keskustelevia virtuaaliavustajia kehittelee suuri määrä yrityksiä. Teknologia kehittyy, halventuu ja skaalautuu, ja ennen pitkään jutustelevia virtuaalisihteereitä voi olla joka esineessä, joka käy sähköllä.

 

Videomanipulaatiot yleistyvät

Parin vuoden aikaan internetissä on ihmetelty realistisia videomanipulaatioita eli niin kutsuttuja deep fakejä. Tällaisilla deep fake -videoilla luodaan illuusio, jossa kuka tahansa ihminen saadaan sanomaan tai tekemään mitä tahansa.

Kolme viikkoa sitten deep fake -taituri Sham00k ja imitaattori Jim Meskimen https://www.hs.fi/haku/?query=jim+meskimenjulkaisivat pariminuuttisen videon, jossa Meskimen imitoi kahtakymmentä julkkista.

Videon varsinainen juju ovat imitaattorin kasvojen päälle synkronoidut videomanipulaatiot. Niissä George Bush https://www.hs.fi/haku/?query=george+bushnuoremman lammasmaisuus ja Arnold Schwarzeneggerinhttps://www.hs.fi/haku/?query=arnold+schwarzeneggerin puolihulluus tuntuvat melkein aidonveroisilta.

Esimerkkejä on paljon. Viime vuonna koomikko Jordan Peele https://www.hs.fi/haku/?query=jordan+peelejulkaisi videon, jossa Barack Obama https://www.hs.fi/haku/?query=barack+obamanäyttää haukkuvan Donald Trumpia https://www.hs.fi/haku/?query=donald+trumpiaja kannattavan fiktiivistä imperialistipahista.

Lue lisää: Presidentti Obama sanoo Youtube-videolla Trumpia paskapääksihttps://www.hs.fi/nyt/art-2000005646327.html

Tekoälyn sijasta kyse on ennemminkin koneoppimisesta, jossa ohjelmalle syötetään aineistoksi jopa satojatuhansia kuvia imitoitavasta ihmisestä.

Meskimenin imitaatioissa kyse on tietysti parodiasta: video on viihdettä. Vakavampia seurauksia on kuitenkin helppo kuvitella.

”[Teknologiaa] voi käyttää poliittiseen tehtävään ehdolla olevan ihmisen maineen horjuttamiseen saamalla tämä näyttämään tai tekemään asioita, mitä ei oikeasti koskaan tapahtunut”, sanoi esimerkiksi kyberturvallisuusasiantuntija Peter Singer https://www.hs.fi/haku/?query=peter+singertelevisioasema CNBC:llä vastikäänhttps://www.cnbc.com/2019/10/14/what-is-deepfake-and-how-it-might-be-dangerous.html.

Kuluttajien saataville alkaa tulla sovelluksia, joissa voi askarrella juuri sellaisia deep fake -videoita, kuin haluaa.

Tutkijatohtori Tanja Aitomurto https://www.hs.fi/haku/?query=tanja+aitomurtoStanfordin yliopistosta huomioihttps://www.hs.fi/mielipide/art-2000005897195.html vuosi sitten HS:ssä, että ajan mittaan videoista tulee entistä uskottavampia ja harhaanjohtavampia. Tämä on hyvä tiedostaa Suomessakin.

 

Tekoäly korvaa ihmisen työssä ja taiteessa

Jokainen lienee pelotellut itseään ajatuksella, voisiko kone korvata hänet omassa työssään. Onhan niin käynyt kutomakoneista lähtien lukuisilla aloilla, ja kokonaisia ammattikuntia on kadonnut.

Koulutetut ja luovaa työtä tekevätkään eivät näytä olevan turvassa –toisin kuin jonkin aikaa sitten ajateltiin.

Viime vuonna tekoäly voitti https://mashable.com/2018/02/26/ai-beats-humans-at-contracts/?europe=true&fbclid=IwAR29t38zFA3RZghs2vN4qiEc8FC51VGMy9afcW4liMSZiJtkQYepho7VCYU#mBrdDgiQdkqHjoukon amerikkalaisia huippujuristeja kilpailussa, jossa piti analysoida salassapitosopimusten koukeroita.

Terveydenhuollossa IBM:n Watson-tekoäly kirii ihmislääkäreitä diagnoosien tekemisessä, ja se saattaa ennen pitkään olla jopa ”maailman paras lääkärihttps://www.businessinsider.com/ibms-watson-may-soon-be-the-best-doctor-in-the-world-2014-4?r=US&IR=T”.

Koneet kykenevät myös luovana pidettyyn työhön, kuten musiikin säveltämiseen sekä kuvataiteen tekemiseen. Esimerkiksi yllä olevalla videolla on Aiva-yrityksen kehittämän ohjelmiston luoma musiikkikappale.

Alla on puolestaan tekoälyn luoma maalaus Edmond de Belamy, from La Famille de Belamy. Se huutokaupattiin https://www.theguardian.com/artanddesign/shortcuts/2018/oct/26/call-that-art-can-a-computer-be-a-paintervuosi sitten lähes 400 00 eurolla.
Voi kuitenkin hyvällä syyllä kysyä, onko kaavamaisesti ykkösiä ja nollia järjestelevä tekoäly älykäs tai luova – riippumatta siitä, kuinka vaikuttavaa jälkeä se tekee.

Suunta on selvä: Tekoälyjä tai ”tekoälyjä” tulee lisää, ja ne ovat entistä etevämpiä.

Luvassa on myös kompurointia. Maailma kyllä muuttuu, muttei kertarysäyksellä.