Nyt.fi
Peteliuksen anteeksipyynnöstä syntyi rönsyilevä somevääntö, kun ihmiset olivat täysin eri mieltä kaikesta ja k
”Haluan esittää julkisen anteeksipyyntöni kaikille saamelaisille. Pyydän anteeksi sitä haitallista vaikutusta, joka sketseillä on ollut. Ymmärrän vastuuni kansanedustajana ja kulttuurin tekijänä.”
Näin sanoi viihdetaiteilija, kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius https://www.hs.fi/haku/?query=pirkka-pekka+petelius(vihr) puolueensa tiedotteessa torstainahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006315885.html.
Anteeksipyyntö keräsi suunnattomasti huomiota yleisviestimissä sekä sosiaalisessa mediassa, kun yhdet riensivät kiittämään, toiset moittimaan ja kolmannet ihmettelemään.
Kiittäjiin lukeutui esimerkiksi puoluekumppaneita, saamelaisia sekä kulttuuriväkeä, moittijoihin muiden muassa Petelius-faneja, sananvapauden puolustajia ja perussuomalaisia. Mielipiteitä ja sanojia oli kuitenkin paljon, kun Peteliuksen oikeamielinen teko pääsi somesuurennuslasin alle.
Sananvapauskysymykset ovat poliittisesti jakava kysymys, sillä tässä kuussa julkaistun mielipidekyselyn mukaan vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat olivat sananvapauskysymyksissä ääripäitähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006301856.html.
Kiittäjät olivat samaa mieltä Peteliuksen kanssa:
Hänen 1980- ja 1990-lukujen sketsihuumorinsa, josta ihmiset muistavat ensimmäisenä juuri saamelaisia pilkkaavat nunnuka-jutut, on oli sopimatonta, joten anteeksipyyntö on paikallaan.
Tämänsuuntaista mieltä on esimerkiksi saamelaisvaikuttaja Pirita Näkkäläjärvihttps://www.hs.fi/haku/?query=pirita+nakkalajarvi, joka kirjoitti Twitterissä näin:
”Median ja viihteen kautta levitettävät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ’paikan näyttämistä’ suomalaisessa yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia valtarakenteita.”
Jotkut ajattelivat, että mikäli anteeksipyytelyyn ryhtyy, pelkkä saamelaisten huomioiminen ei riitä: Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi muiltakin huumorinsa kohteilta, kuten romaneilta.
Asiasta huomauttihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006316061.html muiden muassa Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberghttps://www.hs.fi/haku/?query=allan+lindberg.
”Jos kansanedustaja pyytää anteeksi yhdeltä vähemmistöryhmältä – mikä on hieno asia –, olisi korrektia pyytää anteeksi myös muilta.”
Romanimuusikko Rainer Friman https://www.hs.fi/haku/?query=rainer+frimanpuolestaan kertoi Iltalehdessä https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/0dc162ac-0704-4a77-a990-73027ce62db4ja Twitterissä pyytäneensä jo 1980-luvulla Peteliusta ja Aake Kallialaa https://www.hs.fi/haku/?query=aake+kallialaakeskustelemaan romanisketseistä.
”Pirkka Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisvitsejä, joita heitti Aake Kallialan kanssa viihdeohjelmissa. Miksi hän ei pyytänyt anteeksi myös meiltä romaneilta?”
Petelius huomasi kritiikin ja kertoikin torstaina Twitterissä olevansa valmis keskustelemaan muidenkin vähemmistöjen kanssa.
”Lähetin romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön”, Petelius kirjoitti.
Somessa keskustelu alkoi tietysti eri suuntiin.
Näsäviisaat lisäisivät pahoiteltavien joukkoon myös Markot, potkukelkat ja ylioppilaat, sillä takavuosien Hymyhuulissa, Pulttiboisissa ja Manitboisissa huumoria veistettiin kaikista.
Toiset muistuttivat, että Peteliuksen ohella muutkin ovat ovat tehneet sketsiviihdettä. Mainituksi tuli esimerkiksi Studio Julmahuvi, jonka sketseissä seikkailivat muun muassa eskimot.
”Sitten kun saataisiin vielä Studio Julmahuvin tekijät julkisiin katumusharjoituksiin, sillä heillä sitä kaduttavaa vasta onkin”, kirjoitti esimerkiksi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpäähttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+vuorenpaa.
Anteeksipyynnöstä piirrettiin kuvaa myös esimerkkinä Suomen keskustelukulttuurin tilasta.
Perussuomalaisten nuorten Jessica Vahteran https://www.hs.fi/haku/?query=jessica+vahteranmukaan tapaus on osoitus siitä, että loukkaantumisen kulttuuri elää ja voi hyvin.
”Harmi, että keskustelukulttuuri mennyt siihen, että pitää pyydellä anteeksi vanhoja asioita. Etenkin, kun kyse ollut taiteesta.”
Keskustelussa näkyi myös lisäkierre, kun Peteliusta haukuttiin rumasti.
Häntä kutsuttiin esimerkiksi ruskeakieliseksi ja huomiohuoraksi, ja anteeksipyyntöä verrattiin nöyristelyyn ja paskanpuhumiseen.
Kärkevät reaktiot synnyttivät myös jonkinlaisia vastareaktioita.
Muiden muassa toimittaja Emmi Nuorgamhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmi+nuorgam ihmetteli sitä, että suomalaiset näyttivät raivostuvan anteeksipyynnöstä.
Jotkut näkivät anteeksipyynnön poliittisena tekona.
Petelius istuu kansanedustajana Arkadianmäellä ja sketsiviihdyttäjän vuodet ovat kaukana takana. Olisihan Petelius voinut pyytää anteeksi vaikkapa eduskuntavaalien alla tai aktiivisemman näyttelijänuransa aikana.
Tohtorikoulutettava Helga West https://www.hs.fi/haku/?query=helga+westpohti Peteliusta huomiota herättäneessä blogissaanhttps://helgawest.com/2019/11/21/pirkka-pekka-petelius-pyysi-saamelaisilta-anteeksi-poliittisten-irtopisteiden-keruuta-vai-aito-sovinnon-ele/, jonka otsikossa luki: Poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele?
West kuvailee anteeksipyyntöä symboliseksi ja performatiiviseksi eleeksi, joka etenkin poliitikon suussa saattaa epäonnistua. Westin mukaan Peteliuksen anteeksipyyntö asettui osaksi ”pohjoismaisia saamelaisanteeksipyyntöjä”.
”[H]enkilökohtaisen väärässä olemisen tunnustaminen julkisesti vaatii harkittua peliliikettä ja poliittista suoraselkäisyyttä”, West kirjoitti johtopäätöksissään.
Joka tapauksessa Peteliuksen ulostulo osoitti, etteivät suomalaiset ole yhtä mieltä siitä, mitä nykypäivän anteeksi pyytämisen kulttuurista pitäisi ajatella.
Tai mitä ajatella takavuosien kulttuurituotteista, joita ei nykypäivänä ehkä tehtäisi. Käsittelimme aihetta myös Nyti.fissä lokakuussa.
Lue lisää: Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi?https://www.hs.fi/nyt/art-2000006265492.html
Näin sanoi viihdetaiteilija, kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius https://www.hs.fi/haku/?query=pirkka-pekka+petelius(vihr) puolueensa tiedotteessa torstainahttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006315885.html.
Anteeksipyyntö keräsi suunnattomasti huomiota yleisviestimissä sekä sosiaalisessa mediassa, kun yhdet riensivät kiittämään, toiset moittimaan ja kolmannet ihmettelemään.
Kiittäjiin lukeutui esimerkiksi puoluekumppaneita, saamelaisia sekä kulttuuriväkeä, moittijoihin muiden muassa Petelius-faneja, sananvapauden puolustajia ja perussuomalaisia. Mielipiteitä ja sanojia oli kuitenkin paljon, kun Peteliuksen oikeamielinen teko pääsi somesuurennuslasin alle.
Sananvapauskysymykset ovat poliittisesti jakava kysymys, sillä tässä kuussa julkaistun mielipidekyselyn mukaan vihreiden ja perussuomalaisten kannattajat olivat sananvapauskysymyksissä ääripäitähttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006301856.html.
Kiittäjät olivat samaa mieltä Peteliuksen kanssa:
Hänen 1980- ja 1990-lukujen sketsihuumorinsa, josta ihmiset muistavat ensimmäisenä juuri saamelaisia pilkkaavat nunnuka-jutut, on oli sopimatonta, joten anteeksipyyntö on paikallaan.
Tämänsuuntaista mieltä on esimerkiksi saamelaisvaikuttaja Pirita Näkkäläjärvihttps://www.hs.fi/haku/?query=pirita+nakkalajarvi, joka kirjoitti Twitterissä näin:
”Median ja viihteen kautta levitettävät stereotypiat eivät ole harmitonta leikkiä. Ne ovat ’paikan näyttämistä’ suomalaisessa yhteiskunnassa ja sementoivat vallitsevia valtarakenteita.”
Jotkut ajattelivat, että mikäli anteeksipyytelyyn ryhtyy, pelkkä saamelaisten huomioiminen ei riitä: Peteliuksen pitäisi pyytää anteeksi muiltakin huumorinsa kohteilta, kuten romaneilta.
Asiasta huomauttihttps://www.hs.fi/politiikka/art-2000006316061.html muiden muassa Suomen Romanifoorumin toiminnanjohtaja Allan Lindberghttps://www.hs.fi/haku/?query=allan+lindberg.
”Jos kansanedustaja pyytää anteeksi yhdeltä vähemmistöryhmältä – mikä on hieno asia –, olisi korrektia pyytää anteeksi myös muilta.”
Romanimuusikko Rainer Friman https://www.hs.fi/haku/?query=rainer+frimanpuolestaan kertoi Iltalehdessä https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/0dc162ac-0704-4a77-a990-73027ce62db4ja Twitterissä pyytäneensä jo 1980-luvulla Peteliusta ja Aake Kallialaa https://www.hs.fi/haku/?query=aake+kallialaakeskustelemaan romanisketseistä.
”Pirkka Pekka Petelius pyytää anteeksi saamelaisvitsejä, joita heitti Aake Kallialan kanssa viihdeohjelmissa. Miksi hän ei pyytänyt anteeksi myös meiltä romaneilta?”
Petelius huomasi kritiikin ja kertoikin torstaina Twitterissä olevansa valmis keskustelemaan muidenkin vähemmistöjen kanssa.
”Lähetin romaniasiain neuvottelukunnalle tapaamispyynnön”, Petelius kirjoitti.
Somessa keskustelu alkoi tietysti eri suuntiin.
Näsäviisaat lisäisivät pahoiteltavien joukkoon myös Markot, potkukelkat ja ylioppilaat, sillä takavuosien Hymyhuulissa, Pulttiboisissa ja Manitboisissa huumoria veistettiin kaikista.
Toiset muistuttivat, että Peteliuksen ohella muutkin ovat ovat tehneet sketsiviihdettä. Mainituksi tuli esimerkiksi Studio Julmahuvi, jonka sketseissä seikkailivat muun muassa eskimot.
”Sitten kun saataisiin vielä Studio Julmahuvin tekijät julkisiin katumusharjoituksiin, sillä heillä sitä kaduttavaa vasta onkin”, kirjoitti esimerkiksi Lapin yliopiston prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpäähttps://www.hs.fi/haku/?query=mikko+vuorenpaa.
Anteeksipyynnöstä piirrettiin kuvaa myös esimerkkinä Suomen keskustelukulttuurin tilasta.
Perussuomalaisten nuorten Jessica Vahteran https://www.hs.fi/haku/?query=jessica+vahteranmukaan tapaus on osoitus siitä, että loukkaantumisen kulttuuri elää ja voi hyvin.
”Harmi, että keskustelukulttuuri mennyt siihen, että pitää pyydellä anteeksi vanhoja asioita. Etenkin, kun kyse ollut taiteesta.”
Keskustelussa näkyi myös lisäkierre, kun Peteliusta haukuttiin rumasti.
Häntä kutsuttiin esimerkiksi ruskeakieliseksi ja huomiohuoraksi, ja anteeksipyyntöä verrattiin nöyristelyyn ja paskanpuhumiseen.
Kärkevät reaktiot synnyttivät myös jonkinlaisia vastareaktioita.
Muiden muassa toimittaja Emmi Nuorgamhttps://www.hs.fi/haku/?query=emmi+nuorgam ihmetteli sitä, että suomalaiset näyttivät raivostuvan anteeksipyynnöstä.
Jotkut näkivät anteeksipyynnön poliittisena tekona.
Petelius istuu kansanedustajana Arkadianmäellä ja sketsiviihdyttäjän vuodet ovat kaukana takana. Olisihan Petelius voinut pyytää anteeksi vaikkapa eduskuntavaalien alla tai aktiivisemman näyttelijänuransa aikana.
Tohtorikoulutettava Helga West https://www.hs.fi/haku/?query=helga+westpohti Peteliusta huomiota herättäneessä blogissaanhttps://helgawest.com/2019/11/21/pirkka-pekka-petelius-pyysi-saamelaisilta-anteeksi-poliittisten-irtopisteiden-keruuta-vai-aito-sovinnon-ele/, jonka otsikossa luki: Poliittisten irtopisteiden keruuta vai aito sovinnon ele?
West kuvailee anteeksipyyntöä symboliseksi ja performatiiviseksi eleeksi, joka etenkin poliitikon suussa saattaa epäonnistua. Westin mukaan Peteliuksen anteeksipyyntö asettui osaksi ”pohjoismaisia saamelaisanteeksipyyntöjä”.
”[H]enkilökohtaisen väärässä olemisen tunnustaminen julkisesti vaatii harkittua peliliikettä ja poliittista suoraselkäisyyttä”, West kirjoitti johtopäätöksissään.
Joka tapauksessa Peteliuksen ulostulo osoitti, etteivät suomalaiset ole yhtä mieltä siitä, mitä nykypäivän anteeksi pyytämisen kulttuurista pitäisi ajatella.
Tai mitä ajatella takavuosien kulttuurituotteista, joita ei nykypäivänä ehkä tehtäisi. Käsittelimme aihetta myös Nyti.fissä lokakuussa.
Lue lisää: Nämä 9 videopätkää osoittavat, miten takavuosien suomalainen tv muuttui tunkkaiseksi ja vanhentuneeksi – menisikö mikään näistä enää läpi?https://www.hs.fi/nyt/art-2000006265492.html
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Sosiaalinen media Seuraa
- Internet Seuraa
- Nyt Seuraa
- Pirkka-Pekka Petelius Seuraa
- Televisio Seuraa
- Twitter Seuraa
- Ulkomaat Seuraa
- Ossi Mansikka Seuraa
