Kun aikaa ei enää ole

Jokainen uusi sukupolvi lähtee muovaamaan tulevaisuutta omakseen. Nyt ollaan ensimmäistä kertaa sen edessä, että tulevilta sukupolvilta loppuu aika. Ilmastoahdistuksen vaikutukset nyt kasvavaan sukupolveen ovat siksi huomattavia, pohtii esseessään toimittaja Arda Yildirim.

Julkaistu: , Päivitetty:

Hankkiako auto, koti, lapsia? Ja millä polttoaineella kulkeva auto, montako lasta, kerros- vai omakotitalo?

Tällaisiin kysymyksiin me hyvinvoivassa länsimaassa kasvaneet ihmiset olemme tottuneet törmäämään.

Meille nuorille aikuisille tulevaisuus pysyvässä työpaikassa, osana ydinperhettä ei ole kuitenkaan enää vähään aikaan ollut se, mitä tavoittelemme. Nuorisobarometrin (2016) keskeisimpiä havaintoja on myös, että nuorison kyynisyys ja epäluottamus ovat nopeasti lisääntyneet.

Läntisen elämäntavan on tunnustettu olevan maapallon kannalta tuhon tie.

Nuorisotutkimusverkoston vastaava tutkija ja sosiaalihistorioitsija Mikko Salasuo näkee nuorison suhtautumisessa vanhaan jonkinlaisen luupin: samaan tapaan kuin nälkävuosien jälkeinen sukupolvi, ja myöhemmin 1960-luvun nuoriso kokivat vanhat arvot ja ideaalit ummehtuneiksi, ja sen vuoksi lähtivät rakentamaan itselleen uutta tulevaisuutta, omien ihanteidensa mukaisesti, nyt on tunnistettavissa samanlaisia viitteitä nuoren sukupolven vastarinnasta ja esiinmarssista.

Mutta tällä sukupolvella, omallani, toiminnan motiivi perustuu tietoon – ei vain tunteeseen – lopun alusta.

Syyskuussa tuhannet lapset, nuoret ja aikuiset kokoontuivat eduskuntatalon portaille osoittamaan mieltään hallituksen toimia, tai pikemminkin toimimattomuutta kohtaan. Greta Thunbergin aloittamat jokaperjantaiset Fridays for future -ilmastolakot keräsivät Suomessakin joka viikko eksponentiaalisesti kasvavan joukon ihmisiä.

 

Mitä tapahtuu mielelle, kun elämä tuhoaakin itsensä?

Otin osaa elämäni ensimmäiseen lakkoon. Tuona syyskuisena päivänä eduskuntatalon edessä seistessäni koin ennenkokemattomia tunteita. Palefacen johdattama ”peace, unity, power”-yhteisrallatus oli koskettava ja yhteisöllinen hetki.

Sisälläni woodstockilaista rakkautta ja rauhaa ylistävä yhteislaulu muuttui kuitenkin minuuteissa pakokauhuksi, dystooppiseksi mielikuvaksi siitä, että täällä me nuoret laulamme ja heiluttelemme kylttejä, kun merenpinnat nousevat ennennäkemätöntä tahtia. Se kehossani kasvanut voima toivoineen valahti yhtäkkiä Arkadianmäen mukulakivien väliin.

Suomalaisen nuoren elinikä on jatkuvasti kasvanut, eli elämämme lanka ulottuu pidemmälle tulevaisuuteen kuin yhdelläkään sukupolvella ennen meitä. Silti mieltäni ennen niin vahvasti värittänyt lineaarinen käsitys ajasta tuntuu katkenneen.

Jatkuvuus ei tunnu enää samalla tavalla mutkattomalta kuin ennen. Ajalla on loppu. Podemme ilmastoahdistusta, ja se vaikuttaa arkiseen jaksamiseemme ja lopulta päätöksentekokykyymme.

Miten suunnitella tulevaisuuttaan, kun sitä värittää ihmiskunnan tuho? Koomikko, yhteiskunnallinen keskustelija, luontoaktivisti ja kolumnisti Ilkka Kivi kertoo Facebook-sivuillaan aloittavansa työskentelyn projektissa, jossa autetaan ekokriisin herättämästä ahdistuksesta kärsiviä ihmisiä, erityisesti nuoria. Kirjoituksen alle on kertynyt lukuisia pysäyttäviä vastauksia.

“Arki tuntuu vaikealta, koska näitä asioita joutuu miettimään jatkuvasti. Luonnossa kulkiessa jättää toisinaan ikäänkuin hyvästejä mielessään.”

“Ahdistaa se, että ei tiedä onko itsellä ja omilla mahdollisilla lapsilla tulevaisuutta. Arjessa vaikeaa on juurikin tulevaisuuden suunnittelu.”
“Se, etten pääse mun unelmiani toteuttamaan tai elää kun mun vanhemmat eli nuorina; perustaa perhe, lentää lomille, hommata kiva auto, ilman riipiviä omatunnon tuskia.”


“Ahdistaa se, että tunnen syyllisyyttä ylipäätään olemassaolosta.”

“Minut saa ahdistumaan se kun luottamus ihmisyyteen on kadoksissa, se että en näe pääosassa ihmisen toiminnassa mitään hyvää. [--] Tällaiselle depressioalttiille aika haastavaa aikaa.”

“Erakoituminen olisi ekologisempaa, mut en ole erakko.”

Aika on kortilla. Aika on rahaa. Aika paljastaa kaiken. Aika parantaa haavat. Lista on loputon. Sanonnat ja kuolemattomat lausahdukset ajasta eivät ole vieraita arkipuheessakaan. Puhumme muille ja itsellemme ajan rajallisuudesta ja sen arvokkuudesta, mutta toimimme kuin se olisi ehtymätön luonnonvara, kuin tuuli- tai aurinkovoima.

Kenties tähän hetkeen olennaisin aika-sanonta on yhdysvaltalaisen kirjailijan ja runoilijan Phyllis McGinleyn ”aika on varas, jota ei voi rangaista”. Menneet sukupolvet ovat kokeneet omat kamppailunsa ja tulevaisuudenkuvansa, oman dystopiansa. Milloin uusi media on uhannut rapauttaa mielen, ruoka terveyden ja ihmisoikeudet luokkayhteiskunnan. Näiden tulevaisuuskuvien toteutuminen on ollut kuitenkin suurimmaksi osaksi ihmismieltä vapauttavaa ja avartavaa – täynnä mahdollisuuksia.

Mitä tapahtuu mielelle, kun elämä sellaisena kuin me sen tunnemme, tuhoaakin itsensä?

Mikko Salasuo viittaa 1970-luvulla sosiologi Erik Allardtin käsitykseen länsimaisesta hyvinvoinnista. Allardtin mukaan se perustuu elintasoon, ihmissuhteisiin ja itsen toteuttamiseen. Ne istuivatkin hyvin sotien jälkeiseen ja moderniin talouskasvua ihailevaan elämäntapaan:

“Suomessa hyvinvointivaltiokehitys oli pitkällä ja usko tulevaisuuteen naiivin optimistista.”

“Kun [yhdysvaltalainen filosofi] Francis Fukuyama vielä julisti länsimaisen liberaalin demokratian ja kapitalismin olevan poliittisen ja taloudellisen järjestelmän täydellinen ja lopullinen muoto, näytti tulevaisuus kirkkaalta”, Salasuo lisää.

Niin. Tulevaisuus vaikutti tuon ajan nuorille toiveikkaalta ja mahdollisuuksia vilisi silmien edessä. Vapauduttiin vähitellen kahlitsevista sukupuolirooleista, kaupunki tarjosi monia tapoja toteuttaa itseään, luokkanousu oli mahdollista.

Ja vaikka kuinka puhutaan siitä, että internet demokratisoi ja vapauttaa yksilön, ovat akateemiset ammatit ja työttömyys taas alkaneet periytyä sekä luokkanousut harvinaistua. Lapsiköyhyys on THL:n mukaan noussut 22 prosenttia viidessä vuodessa. Erityisen huolestuttavaa tämä on peilattuna siihen, kuinka “16 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista ei uskonut koskaan saavuttavansa unelmiaan”, kun taas “hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla vastaava luku oli 7 prosenttia.”

Tiedetoimittaja Marcus Rosenlund kirjoittaa teoksessaan Sää joka muutti maailmaa, kuinka meiltä 2010-luvun nuorilta aikuisilta tai lapsiltamme odotetaan jonkinlaista ratkaisua edellisten sukupolvien ja ajan hengen aiheuttamaan ilmastokriisiin. Y-sukupolvelle pedattu tulevaisuus vaikuttaa suhteettoman epäreilulta ja vaativalta.

“[2010-luvulla nuorten] tulevaisuushorisontti on täyttynyt synkistä pilvistä, jotka uhkaavat yhtä lailla omaa mielenterveyttä kuin nuorten tärkeinä pitämien ilmaisen koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaisia perusoikeuksia. Yhä synkemmäksi tulevaisuushorisontin on tehnyt nopeasti kasvanut huoli ilmaston lämpenemisestä ja maapallon kestokyvystä”, kertoo Salasuo.

Psykiatrisen vankisairaalan erikoislääkäri Hannu Lauerma on perehtynyt erityisesti ihmisen synkempiin puoliin, addiktioon, mutta myös uskoon ja toivoon. Hän näkee ahdistuksen yhtenä osasyynä median, joka maalailee “katastrofipelkoja”. Ja koska ihminen reagoi luontaisesti vaaraan, asioita yksinkertaistavat otsikot herättävät huomiota, “ja siksi moderni kaupallinen tiedonvälitys suosii niitä”:

“Mikään vakavasti otettava taho ei tietääkseni ole ennustanut seuraavaan sataan vuoteen maailmanloppua. Kun osa yleisöstä kokonaan kiistää joko lämpenemisen tai ainakin ihmisen vaikutuksen siihen, syntyy ”keskustelematonta keskustelua”, jossa osapuolet esittävät iskulauseita toistensa ohi. Toisen osapuolen mustamaalaaminen ja salaliittoteoriat on otettu avuksi puolin ja toisin.”

“[Ahdistaa] se että osa suomalaisista luulee että tämä on taloudellisesti todella ikävä asia ja talouskasvu kuolisi, eikä näe sitä että tämä tuo jopa suuria mahdollisuuksia. Suomessa on paljon yrityksiä jotka suunnittelevat ja valmistavat energiaa säästäviä ja lähes hiilivapaita energiaratkaisuja.

“Osa toimittajistakin on hukannut etiikkansa ja vaihtanut sen raflaaviin otsikoihin, välittämättä tuon taivaallista meidän kaikkien tulevaisuudesta, tai siitä, että sitä ei kohtapuoliin ole.”

Kerrataan siis vielä kerran tieteen meille kertoma tulevaisuudenkuva: IPCC:n raportin mukaan ilmaston yli 1,5 asteen lämpeneminen kiihdyttää lajien sukupuuttoa merkittävästi. Monet alueet muuttuvat elinkelvottomiksi, vettä ei välttämättä enää saa, eikä ruokaakaan. Satojen miljoonien ihmisten elämän peruspilarit voivat järkkyä, mikä johtaa todennäköisesti konflikteihin ja pakolaisuuteen. Ja tämän kaiken korjaamiseen meille annetaan aikaa vain muutamia vuosia.

“Monta lasta sä haluat?” Muistan käyneeni keskusteluja tämän kysymyksen tiimoilta aina ala-asteelta ylä-asteelle ja viimeisimpään gynegologin vastaanottoon asti. Jälkimmäinen vavisutti, koska se oli tuulahdus vanhasta, ydinperheeseen keskittyneestä mielenmaisemasta, johon harvoin oman ikäisten seurassa törmää.
Olen itse 1990- ja 2010-luvulla kasvanut nuori aikuinen. Kun leikittiin kotia, ei siihen huusholliin kuulunut vielä kriittinen suhde lasten hankintaan, autoiluun ja matkustamiseen. Ne olivat kaikki niitä arkea pyörittäviä termejä, joiden avulla larpattiin elämää ja tehtiin tulevaisuudesta konkreettista.

Tänäänkin hallitus puolustaa synnytystalkoita ja levittää eteemme kuihtuvaa Suomea kuvaavan, keskivartaloltaan pulskistuvan väestöpyramidin, mutta samaan aikaan saamme eteemme raportteja, jotka kertovat että lastenhankinnalla on kaikkein suurin ilmastovaikutus. Yksilö voi voimaantua annettujen valintojen edessä, tai lamaantua, sillä niitä moralisoidaan ja arvotetaan enemmän kuin jaksaisi arjessaan päivittäin käsitellä.

 

“Ahdistaa se, että tunnen syyllisyyttä ylipäätään olemassaolosta.”

Hallitus toivoo näiden yksilöiden, eli meidän tavallisten ihmisten puolittavan hiilijalanjälkemme samalla kun se on itse sitoutunut vain 39% laskuun vuoteen 2030 mennessä. Siis yli kymmenen vuoden päähän. Tuntuu siltä, että juuri nimenomaisesti ratkaisukeinoja esitellään ylhäältä alas, mutta ylätasolla ei toimita, ei ainakaan tarpeeksi nopeasti.

Elämme ajassa, jossa harva voi enää väittää, etteikö ymmärtäisi tekojensa seurauksia. Erinäisiä tapoja vähentää omaa hiilijalanjälkeään esitellään lähes joka mediassa ja kanavalla. Tiedämme, että kuuluisi lajitella, vähentää matkustamista ja lihankulutusta, suosia lähellä tuotettuja asioita ja kenties olla hankkimatta niitä lapsia.

Mutta kukaan ei voi olla “täydellinen” ilmastonmuutoksen edessä, sillä tuntemamme ekosysteemin ja elämän suojeleminen vaatisi linkolalaisia toimia. Siitä ollaan kaukana. Hedonismi määrittää vahvasti aikamme päätöksiä. Fast wins -ajattelumalli näkyy sekä äkkilähtöilyissä, että myös hifistelyssä ja asioihin paneutumisessa. Kotoilun jalo taito on nyt viimeistään trendikästä, kun hygge ja kalsarikännit ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota.

Humanistiseen ympäristötutkimukseen perehtynyt Bios-tutkimusyksikön dosentti Karoliina Lummaa kirjoittaa, kuinka yhtäältä ilmastolakkoilijoista on kirjoitettu positiiviseen sävyyn ja toisaalta elämäntapojaan ilmastoystävälliseksi muuttavia on paneteltu “hyvesignaloinnista”. Yksilötason toiminnassa kyse on kuitenkin pohjimmiltaan symboliikasta:

“Yksittäiset kieltäytymiset, pidättäytymiset, huomionosoitukset, vaivannäöt ja lahjoitukset rakentavat oman käsityksen mukaista kestävämpää elämää ja tekevät arjesta merkityksellisempää ja rikkaampaa. Nämä teot, joista yksikään ei yksittäin tietenkään pelasta maailmaa, ovat merkkejä, jotka halutaan myös nähtävän ja ymmärrettävän juuri tässä tietyssä merkityksessä: ne ovat yksilön ja planeetan elämää kannattelevia tekoja.”

Voimme kysyä, liittyykö hifistely ja yksityiskohtiin sukeltaminen siihen samaan silmien sulkemisen kaanoniin, kuin päätös jatkaa ylenmääräistä lihansyöntiä lukuisista sitä vastustavista uutisoiduista tutkimuksista välittämättä? Pohjautuuko päätös lapsettomuudesta puhtaasti hedonismiin vai ilmastonsuojeluun?

Onko sillä toisaalta mitään väliä, jos tekee ekopäätöksen huomaamattaan, ilman että tekee sen hiilipäästöistä vertailevat laskelmat ja kaaviot?

Toimittaja Ilkka Malmberg kirjoitti 1890- ja 2010-luvun nuorison maailmoja vertailevan jutun, jota varten hän haastatteli sosiaalihistorian dosenttia Antti Häkkistä. Vuoteen 1896 asti nuori oli vielä tiennyt millainen tulevaisuus häntä odottaisi:

“Maanviljelijän poika, ainakin vanhin poika, jatkaisi kotitilalla. Nuorempi veli ehkä toivoi saavansa torpan.” Kuitenkin teollistumisen ja kaupungistumisen myötä nuorelle avautui uusia mahdollisuuksia, joita hänen vanhempansa eivät olleet saaneet vielä nauttia. “Oli tehtaalaisia, rautatieläisiä, kaupanmyyjiä. Metsätöistäkin saattoi ottaa itselleen ammatin - talvella savotassa ja kesällä uitolla. Oli myös käsityöläisammatteja, joissa piti kierrellä ja kaupata, työllistää itsensä – siis eräänlaisia start-upeja.”

Nyt, 2010-luvulla, voi nuorella alle 15-vuotiaalla toki olla haaveita ammatistaan. Hän ei voi kuitenkaan olla varma siitä, “onko niitä ammatteja olemassa, onko työpaikkoja, tai millaisia muita ammatteja on muotoutumassa. Pitäisi perustaa yritys ja osata myydä. Ammatillinen horisontti on sumuinen.”

Unelmoinnin merkityksellisyys nousee pintaan ajatellessamme tulevaisuutta ja haluja. Utilitaristisesti unelmoivan, siis mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle haluavan, voidaan nähdä toimivan epäitsekkäästi. Samaa voi joku toteuttaa myös ilman tätä suurta ajatusta.

Yksinkertainen, kaikkea elävää kunnioittava ja paikallinen elämä näyttää – sikäli mikäli tutkimustuloksia kuunnellaan – värittävän seuraavia ekokriisin aikaisia vuosia. Tuota yksinkertaisuutta havitellessa on kuitenkin käytävä läpi runsas valintojen viidakko, jossa saamme sysäyksiä eri suuntiin eri tahoilta. Aikamme lukemattomat mahdollisuudet eivät kuitenkaan avaudu ilman seurauksia. Päätöksiä seuraa aina jatkokysymys: entä planeettamme maa?

Kirjoittaja on toimittaja, joka kuuluu Y-sukupolveen.
Ota kaikki irti Hesarista
HS Digillä saat kaikki Hesarin digisisällöt käyttöösi
Nyt.fi luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

  2. 2

    Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

  3. 3

    Somevaikuttaja Miisa Nuorgam väittää poliisin suosittaneen uhkailun tutkimatta jättämistä, koska se ”saattaisi provosoida tekijää” – soitimme poliisille

  4. 4

    ”Mähän asun paratiisissa” – Somessa innostuttiin luettelemaan asioita, jotka suomalaisessa arjessa toimivat: yksi nuppi hanassa, ilmainen wifi, katujen siivous...

  1. 1

    844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

  2. 2

    Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

  3. 3

    ”Mähän asun paratiisissa” – Somessa innostuttiin luettelemaan asioita, jotka suomalaisessa arjessa toimivat: yksi nuppi hanassa, ilmainen wifi, katujen siivous...

  4. 4

    Pikatestissä Jätkäsaaren uusi olut- ja viskibaari, jossa nälkä taittuu höyrytetyllä sämpylällä

  5. 5

    Somevaikuttaja Miisa Nuorgam väittää poliisin suosittaneen uhkailun tutkimatta jättämistä, koska se ”saattaisi provosoida tekijää” – soitimme poliisille

  6. 6

    Teemun Auran leivoksia saa nyt Hakaniemestä, trendikkään vaaleanpunaisessa kahvilassa vetosi myös mukava palvelu

  7. 7

    Amanda Pilke, 28, romahti näyteltyään Aku Louhimiehen elokuvassa ja jätti alan kokonaan – Nyt hän on valmis puhumaan kokemuksistaan ja palaamaan elokuviin

  8. 8

    Erikoinen voi teki karjalanpiirakasta parasta ikinä – Albertinkadun uusi We Got This -kahvila vakuutti antimillaan

  9. 9

    Brooklyniläissyntyinen laulaja Nicole Willis jakaa rakkaimmat Itä-Helsingin vinkkinsä

    Tilaajille
  10. 10

    Biitti oli räjähtävä ja raivoisa kuin raekuuro, kun Makaya McCraven näytti Ääniwallissa, miksi hän on jazzin edelläkävijä

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Suomi mainittu! Pääministeri Sanna Marin haastateltiin Time-lehteen, jossa halusi poseerata kuin miehet – kiinnitti huomiota tapaan kuvata naisia

  2. 2

    844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

  3. 3

    Trump piti absurdeimman puheensa aikoihin: lupasi pesukoneita, jotka pesevät kerralla – ”ilman, että sinun täytyy tehdä sitä kymmentä kertaa”

  4. 4

    Nettietsivät alkoivat selvitellä kuka tappoi videolla kissan, päätyivät pahamaineisen paloittelu­murhaajan jäljille – Netflix-dokkari näyttää miksi nojatuoli­poliisit ovat ongelmallisia

  5. 5

    Somevaikuttaja Miisa Nuorgam väittää poliisin suosittaneen uhkailun tutkimatta jättämistä, koska se ”saattaisi provosoida tekijää” – soitimme poliisille

  6. 6

    Vanha video George Bushista lähti viraaliksi, sillä hän vaikuttaa muistikuvaa terävämmältä – moni vertasi Trumpiin

  7. 7

    ”Mähän asun paratiisissa” – Somessa innostuttiin luettelemaan asioita, jotka suomalaisessa arjessa toimivat: yksi nuppi hanassa, ilmainen wifi, katujen siivous...

  8. 8

    Teemun Auran leivoksia saa nyt Hakaniemestä, trendikkään vaaleanpunaisessa kahvilassa vetosi myös mukava palvelu

  9. 9

    Heidän kuolemansa sai suomalaiset Wikipediaan 2019

  10. 10

    Brooklyniläissyntyinen laulaja Nicole Willis jakaa rakkaimmat Itä-Helsingin vinkkinsä

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
Luetuimmat
  • Juuri nyt
  • Päivä
  • Viikko
  1. 1

    Idyllisessä peltomaisemassa seisoo surkea näky: Upea mökkialue rapistui Espoossa rötiskökyläksi, jota asukkaatkin välttelevät

  2. 2

    Puolueiden kannatus on vakiintunut: Perussuomalaiset selvästi suurin, Marin-ilmiö ei ole nostanut Sdp:tä

  3. 3

    Puistonpenkin käsinojalla on salakavala tarkoitus: Kuvat näyttävät, kuinka maailman metropolit on suunniteltu kodittomille mahdottomiksi paikoiksi elää

  4. 4

    Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

  5. 5

    Kuvat kertovat hävityksestä: Puisto muuttui kaatopaikaksi Helsingissä

  6. 6

    Ravintolakompleksi konkurssiin Helsingissä, toiminta loppuu välittömästi Kasarmitorilla

  7. 7

    Miten vaarallinen Kiinasta leviävä koronavirus on? HS kokosi vastaukset neljään keskeiseen kysymykseen

  8. 8

    ”Ajattelin, etteivät hyytymiset koske minua” – Lehti kasvoi ja uudistui, mutta sitten päätoimittaja Ville Pernaalle iski raju työuupumus

    Tilaajille
  9. 9

    Nuortensarja Sex Education näyttää loputtomasti seksiä ja pääsee äärimmäisen häpeän tasolle – Miksi seksuaalikasvattaja hehkuttaa sitä?

    Tilaajille
  10. 10

    Moni hinkkaa elämän pieniä yksityiskohtia täydellisiksi – Heiltä jää huomaamatta, missä aito hyvinvointi piilee

  11. Näytä lisää
  1. 1

    ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

    Tilaajille
  2. 2

    Hyllytetty luisteluvalmentaja Mirjami Penttinen pyysi vanhempia allekirjoittamaan tukiadressin itselleen – HS:n haastattelussa hän kiistää lähes kaiken

  3. 3

    844 000 suomalaista harkitsee ”vakavasti” maalle muuttamista. Älkää muuttako

  4. 4

    Helsinkiläinen Toffe tarjoutuu siivoamaan alasti ”rouvien ja neitien” koteja: ”Mä haluan rahaa”

  5. 5

    Suomen myydyin punaviini vaihtui vuosien jälkeen – Sen hyvä hinta-laatusuhde yllätti asiantuntijankin

  6. 6

    Kymmenettuhannet suomalaiset kuuluvat joukkoon, jonka lihakset eivät kasva kuntosalilla: ”On vain yksi keino selvittää, mihin ryhmään itse kuuluu”, sanoo asiantuntija

    Tilaajille
  7. 7

    Ravintolakompleksi konkurssiin Helsingissä, toiminta loppuu välittömästi Kasarmitorilla

  8. 8

    Isisin uuden johtajan oikea henkilöllisyys selvisi: ”Professorilla” on yliopisto­tutkinto ja järjestön johto­hahmoksi harvinainen tausta, kertoo The Guardian

  9. 9

    Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

  10. 10

    Suosituimpien lihankorvikkeiden terveellisyydessä on isoja eroja – Ravitsemusterapeutti kertoo, mihin kannattaa kiinnittää huomiota

    Tilaajille
  11. Näytä lisää
  1. 1

    Lentokapteeni Aleksi Aho kertoo ammattinsa glamour­vuosista ja niiden katoamisesta – HS seurasi, mitä lento­koneen ohjaamossa todella tapahtuu

    Tilaajille
  2. 2

    HS:n erikoisartikkeli vie Intian kaasu­kammioon: ”Hiljainen tappaja” uhkaa koko ihmis­kuntaa, ja Delhissä ongelma on äärimmäinen

    Tilaajille
  3. 3

    Perinteinen kaurapuuro on kehno aamupala – ravitsemusterapeutti kehitti ravintoarvoiltaan ”täydellisen puuron”

    Tilaajille
  4. 4

    Italialaisen neurokirurgin näkemys F1-legenda Michael Schumacherin tilasta: ”Hän on täysin eri henkilö”

  5. 5

    Lapsisotilas Rajkumar Sabanadesan sai Suomesta turva­paikan, perusti perheen ja eteni urallaan – ja nyt hänellä on teräviä havaintoja suomalaisista

    Tilaajille
  6. 6

    Katin mies ei tiedä, mitä kouluja heidän lapsensa käyvät – Tyhjän liiton ainoa liima on raha

    Tilaajille
  7. 7

    Donald Trumpin hallinto laittoi Michelle Obaman laatimat kouluruoka­suositukset uusiksi

  8. 8

    Lentoemännän peukkumerkki bussinkuljettajalle johti yli kolmen metrin pudotukseen – näin Helsinki-Vantaan onnettomuus tapahtui

  9. 9

    Poikkeuksellinen tarjous Helsingissä: Tuhannella eurolla kuussa pääsee asumaan kartanoon, ja vuokraisäntä ei välitä edes luottotiedoista – ”Ihan yks hailee”

  10. 10

    ”He ovat hyvin ovelia” – Tässä on Isisin viimeinen tukikohta

    Tilaajille
  11. Näytä lisää