Somevaikuttaja Miisa Nuorgam väittää poliisin suosittaneen uhkailun tutkimatta jättämistä, koska se ”saattaisi provosoida tekijää” – soitimme poliisille

Sosiaalisen median vaikuttaja, feministi ja e-urheiluaktiivi Miisa Nuorgamhttps://www.hs.fi/haku/?query=miisa+nuorgam kirjoitti Twitter-sivullaan tehneensä rikosilmoituksen netissä kokemastaan häirinnästä.

Poliisin ehdotus asian selvittämiseksi yllätti Nuorgamin ja Twitter-keskustelijat.
”Lannistuttaa! Tein rikosilmoituksen tyypistä, joka kuukausikaupalla uhkaili erinäisin graafisin tavoin miten ja mihin hakkaa mun pään tohjoksi ja kuinka heittää lastit mun murskautuneen naaman päälle. Nyt poliisi otti yhteyttä suosituksenaan: Jätetään asia tähän”, Nuorgam kirjoittaa.

Nuorgamin väitteen mukaan poliisi oli sitä mieltä että tutkintaa ei kannata aloittaa, koska se voisi ”provosoida” viestien lähettäjän toimintaa, eivätkä ”sakot tai lähestymiskielto pystyisi sitä estämään”https://twitter.com/miisanuorgam/status/1217097758978584578.

Lisäksi poliisi ei Nuorgamin mukaan tulkinnut tapahtunutta ”oikeaksi vaaraksi”https://twitter.com/miisanuorgam/status/1217339165286785024, koska uhkailu tapahtui netissä.

Omalla nimellään ja kuvillaan kommentoiva henkilö on toistuvasti lähettänyt Nuorgamille viestejä, joissa hän kuvailee millaista fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa hän tekisi, jos kohtaisi Nuorgamin kasvotusten. Uhkailu on tapahtunut Instagramissa. Nuorgamin mukaan henkilö on sekä lähettänyt hänelle yksityisviestejä että kommentoinut kuvia julkisesti.

Nuorgamin mukaan kirjoittelu alkoi syyskuussa, kun Iltalehden julkaisemassa jutussa kerrottiin Nuorgamin sometilistä.

”Mä en yleensä tee rikosilmoituksia. Tiedän, et pitäisi, mutta sitä lannistuu kun tietää, miten yleistä on ettei asioihin puututa”, Nuorgam kirjoittaa.

Nuorgam vastasi Nytin yhteydenottoon sähköpostitse. Hän sanoi, että asiaa ei toistaiseksi ole, hänen tulkintansa mukaan nihkeästä vastaanotosta huolimatta, poliisin toimesta täysin kuopattu.
Nuorgam sanoo, voivansa vielä yrittää viedä asiaa eteenpäin, mutta kertoo että poliisin puhelimessa hänelle tekemän arvion mukaan tapaus ei todennäköisesti johda tutkintaan.

Nuorgam kertoo kohdanneensa uhkailua netissä myös aikaisemmin. Koskaan häiriköitsijät eivät kuitenkaan ole kirjoittaneet omalla nimellään tai näin paljon. Nuorgamin mukaan tapaus turhauttaa erityisesti siksi, ettei mitään tunnu olevan tehtävissä.

Vuonna 2016 Nuorgam kertoi Nytin haastattelussahttps://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006374814.html kohtaavansa seksismiä ja naisvihaa e-urheilupiireissä. Viime kesänä Nuorgam kertoi HS:n haastattelussahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006172145.html, että Nytin kolmen vuoden takainen juttu poiki valtavasti kommentteja. Monet hermostuivat e-urheilun arvostelemisesta.

Viime vuonna poliisin tietoon tuli yli 11 tuhatta rikosilmoitusta, joiden tekopaikaksi oli tietojärjestelmässä merkattu internet. Ehdottomasti eniten rikosilmoituksista tehtiin kunnianloukkauksista (4797) ja laittomista uhkauksista (5717). Muita internetissä tapahtuvia rikosnimikkeitä oli törkeä kunnianloukkaus, vainoaminen, viestintärauhan loukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.

Poliisitarkastaja Kimmo Ulkuniemihttps://www.hs.fi/haku/?query=kimmo+ulkuniemi poliisihallituksesta sanoo, että tekijän reaktiolla, kuten mahdollisella ”provosoitumisella” ei pitäisi olla vaikutusta poliisin päätökseen toteuttaa esitutkintaa.

Ulkuniemi korostaa, ettei tunne Nuorgamin tapauksen yksityiskohtia, eikä täten voi kommentoida rikosilmoitukseen liittyvää poliisin ehdotusta jättää esitutkinta sikseen. Joissain tapauksissa esitutkintaa ennen suoritetaan esiselvitys, jonka mukaan määritellään onko rikosta tapahtunut, ja jatketaanko selvitystä esitutkintaan.

Rikosilmoitus kannattaa tehdä, jos kokee tulleensa rikoksen uhriksi, Ulkuniemi korostaa. Rikoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos esimerkiksi vainoaminen on aiheuttanut pelkoa ja ahdistusta. Poliisilla on velvollisuus suorittaa rikosilmoituksesta esitutkinta, jos rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, Ulkuniemi sanoo.

Nettihäirintään liittyviä rikosnimikkeitä on monia. Usein käyttäjät somessa ja netin foorumeilla eivät välttämättä edes ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen.

Tutkinnan eteneminen riippuu monesta seikasta.

Sosiaalisen median palveluiden yleistyminen on tehnyt laittoman uhkailun kaltaisten rikosnimikkeiden tutkimisesta entistä vaikeampaa. Ennen somen yleistymistä laittomat uhkaukset liittyivät usein esimerkiksi lähisuhdeväkivaltaan, jolloin tekijä oli nykyistä helpompi jäljittää ja saada kiinni. Nyt uhkailijat voivat esiintyä anonyymisti ja asua vaikkapa toisella puolella maapalloa. Se tekee poliisin työstä vaikeampaa.

Rikosilmoitukset ja rikosoikeudelliset seuraukset voivat Ulkuniemen mukaan lisätä keskustelua ja ymmärrystä siitä, milloin teko täyttää rikoksen määritelmän. Ulkuniemen mukaan poliisi pyrkii kiinnittämään huomiota ja tuomaan esille netissä tapahtuvaa häirintää entistä enemmän.

Oikaisu 20.1. kello 11.44: Oikaistu otsikkoa, jonka aiemmasta versiosta sai käsityksen että poliisi on jo tehnyt tutkimattajättämispäätöksen, kun poliisi vain suositti asian jättämistä sikseen. Oikaisu 20.1. kello 13.27: Jutussa kirjoitettiin alun perin yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Oikea rikosnimike on yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.