Historioitsija Teemu Keskisarja heitteli n-sanaa luennollaan – ”Ei kiinnosta pätkääkään somen mielensäpahoittajat”

Yrittäjä-historioitsija Teemu Keskisarjan https://www.hs.fi/haku/?query=teemu+keskisarjanpuheet Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikana orjuutetuista suomalaisista närkästyttävät muita historiantutkijoita.

Keskisarjan mukaan Suomesta vietiin mainitun sodan aikana enemmän orjia Venäjälle kuin mitä Afrikasta Amerikoihin. Keskisarjan mukaan ainakin osin siksi ”siinäkin mielessä on aika naurettavaa nyyhkiä, että Suomella olisi jotain kiitollisuudenvelkaa afrikkalaisille neekereille Ranskan ja Englannin ja Saksan kolonialismista”.

Keskisarja viittasi vastauksessaan historiantutkija Kustaa Vilkunaanhttps://www.hs.fi/haku/?query=kustaa+vilkunaan ja sanoi, että sodan aikana Suomesta vietiin 20 000–30 000 ihmistä orjiksi Venäjälle.

Keskisarja vastasi yleisökysymykseen, joka esitettiin tammikuun puolivälissä Kuusankoskella järjestetyssä tilaisuudessa. Hän oli siellä esitelmöimässä viimevuotisesta teoksestaan Murhanenkeli – Suuren Pohjan sodan ihmisten historia.

Kuusankoskella Keskisarjalle esitetyn yleisökysymyksen ja vastauksen näet oheiselta videolta kohdasta 53.25:



Nyt tömäkästä vastauksesta kiertää historiantutkija Jussi Jalosen https://www.hs.fi/haku/?query=jussi+jalosentekemä, Twitterissä julkaistu litterointi, josta ilmenee yleisökysymys ja Keskisarjan vastaus. Litteroinnin on jakanut esimerkiksi toinen historiantutkija Katja-Maria Miettunenhttps://www.hs.fi/haku/?query=katja-maria+miettunen.
Jalonen kirjoitti omassa Twitter-ketjussaan, että hänestä Keskisarja tekee kummallisia ja jopa virheellisiä tulkintoja:

”Afrikasta kuljetettiin 1700-luvun puolivälistä alkaen vuoteen 1860 asti keskimäärin 70 000 orjaa Atlantin yli vuosittain, siis 10 prosenttia koko maanosan väestöstä, vuoden 1700 arvion mukaan”, Jalonen twiittaa.

”Keskisarjan siteeraamien Vilkunan lukemien mukaan Suomesta siepattiin isonvihan aikana 5 prosentin osuus väestöstä orjiksi. Hän siis antaa yleisölleen erheellistä tietoa.”

Jalosen mukaan vertailu ei ole kuitenkaan yhteismitallista eikä mielekästä.

Suuren Pohjan sodan aikainen ihmisryöstöjen vaihe kesti kahdeksan vuotta ja Afrikan orjakauppa 350 vuotta eli paljon pidempään. Suomesta ryöstettyjen orjien määrää verrataan puolestaan Suomen alueen väkilukuun mutta enimmäkseen Länsi-Afrikasta ryöstettyjä orjia koko maanosan väkilukuun.
 ”Keskisarjalla on ollut erikoiset hetkensä, ja kierrokset tuntuvat lisääntyvän vuosi vuodelta, mutta milloinkaan hän ei ole onnistunut kuulostamaan niin perusteellisesti historian halvalle populismille uhranneelta kuin tällä luennollaan”, Jalonen twiittaa.

Kollegan julkinen kritiikki on huomionarvoista muun muassa siksi, että Keskisarja että Jalonen ovat palkittuja historiantutkijoita. Keskisarja palkittiin Tietokirjapalkinnolla vuonna 2016 ja Jalonen Vuoden tieteentekijä -palkinnolla vuonna 2018.

Tavoitimme Teemu Keskisarjan, joka vaikuttaa närkästyneeltä hänen orjamäärien vertailua koskevan kommenttinsa saamasta huomiosta.

Keskisarja vastaa, ettei esiintymisiä voi suunnitella tavu tavulta ja että hänen tarkoituksenaan oli vain osoittaa, kuinka Suomi kärsi orjuudesta hetkellisesti 1700-luvulla.

”Suomalaisista orjista olen eläissäni sanonut ja kirjoittanut vain muutaman lauseen. Jostain syystä ne pomppaavat usein esiin, tarkoituksella väärinkäsitettyinä. En ole laskenut orjuuden suhdelukua väkilukuun vuosisatojen ja -tuhansien ajalta”, Keskisarja vastaa.

”Murhanenkeli-kirjassa mainitsen orjakaupan lyhyestä huippusuhdanteesta 1710-luvun Suomessa. Aiheesta avarammin kiinnostuneille suositan nettikommenttien ja omien sivuhuomautusteni sijaan Jukka Korpelan https://www.hs.fi/haku/?query=jukka+korpelanja Kustaa Vilkunan tutkimuksia.”
Helsingin Sanomien haastattelussahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005314756.html, jossa historiantutkijoilta kysyttiin Suomen historian vaietuista julmuuksista, Keskisarja sanoi lisäksi, että hän itse keräisi mieluummin kumia Kongossa kuin polttaisi tervaa Kainuussa.

Afrikkalaisten kohtalo Kongossa belgialaisten kuningas Leopoldinhttps://www.hs.fi/haku/?query=leopoldin käsissä tunnetaan yleisesti yhtenä raaimmista ajanjaksoista maanosan historiassa.

Keskisarja tunnetusti puhuu tömäkästi, toisinaan provosoivasti.

Kuusankoskelle hän puhui ”kiitollisuudenvelasta afrikkalaisille neekereille”.

Miksi käytät tässä yhteydessä nykykontekstissa halventavaa sanaa ja mitä tarkoitit kiitollisuudenvelalla?

”En käytä neekeri-sanaa aikalaisistani, lähimmäisistäni. Historiayhteyksissä sana ei ole halventava, kuten esimerkiksi Matti Klinge https://www.hs.fi/haku/?query=matti+klingemuistelmissaan huomauttaa.”

”Ja aion käyttää vastaisuudessakin menneistä vuosisadoista neekeri-sanaa, vaikka häkki heilahtaisi. Ei kiinnosta pätkääkään somessa mielensäpahoittelut.”

Keskisarja myöntää, että kiitollisuudenvelkaa parempi sana olisi pelkkä velka. Ajatus velasta liittyy siihen, että Afrikkaa sotkeneiden siirtomaavaltojen pitää hyvittää pahat tekonsa entisille alusmailleen.

Suomea ei voi Keskisarjan mukaan rinnastaa siirtomaita hallinneeseen Englantiin tai Ranskaan. Ruotsiin kuuluva Suomi oli kärsijä, sillä maasta virtasi pois materiaa, luonnonvaroja ja asekuntoisia miehiä.

”Mitään velkaa ei ole”, Keskisarja sanoo.

”Ei Suomi voi sillä perusteella olla velkaa, että Finlaysonin tehtaalla käytettiin neekereiden poimimaa puuvillaa 1800-luvun puolivälissä. En minäkään ole ulosmittaamassa mitään Ruotsista tännepäin.”

Keskisarja on saanut urallaan runsaasti julkisuutta.

Hän on tuottelias ja palkittu historiantutkija, jota on kiitelty tämän kyvystä popularisoida mennyttä. Hän on myös toistuvasti kommentoinut historiaa ja yhteiskuntaa huomiota herättävillä tavoilla.

Täsmennys 29.1. kello 15.26: Täsmennetty tieto siitä, että litterointia Keskisarjan luennolta jakanut oli myös historiantutkija.