Li Andersson syytti Jussi Halla-ahoa ”paskapuheesta” – tässä olennainen kohta giffinä ja analyysi termin oikeaoppisesta käytöstä - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Li Andersson syytti Jussi Halla-ahoa ”paskapuheesta” – tässä olennainen kohta giffinä ja analyysi termin oikeaoppisesta käytöstä

Julkaistu: 7.2. 9:59, Päivitetty 7.2. 16:43

Koko internet näyttää syttyneen tuleen eilisen A-Studion – yhtä kohtaa lukuun ottamatta – varsin tavanomaisen päivänpoliittisen keskustelun seurauksena. Keskustelun tuoksinassa opetusministeri Li Andersson (vas) ja oppositiojohtaja Jussi Halla-aho (ps) ajautuivat väittelemään hallituksen toimien vaikutuksista maaseudun ihmisten elämään.

Katso tästä keskustelu kokonaisuudessaan.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) hallituksessa ovat yhtäaikaa sekä maanviljelyä elinkeinona suojeleva keskusta että ympäristön suojelua painottavat vasemmistoliitto, vihreät ja sdp.

Halla-ahon mielestä tästä ”seuraa suoraan” se, että hallituspuolueiden välillä on ristivetoa, ja tämä ristiriitaisuus johtaa politiikkaan jossa ”alueet Suomessa muuttuvat vähitellen asuinkelvottomaksi, ja ihmisten on pakko keskittyä” esimerkiksi kasvukeskuksiin tai kaupunkeihin.

Andersson oli kipakasti eri mieltä.

”Toi on siis aivan suoraan sanoen paskapuhetta.”

A-Studion keskustelua vetäneen toimittaja Sakari Sirkkasen katse suorastaan napsahtaa kiroilevaan opetusministeriin päin:

”Oho, oho!”

Andersson jatkaa: ”Onko sulla yhtään esimerkkiä siitä, millä tavalla me oltaisiin tehty politiikkaa tämän vaalikauden aikana, joka olisi tarkoittanut sitä että alueet muuttuvat asuinkelvottomiksi?”

Tässä olennainen osa Ylen lähetyksestä tiivistettynä gif-muotoon:

Sirkkasen lisäksi myös perussuomalaisten kannattajat vaikuttivat suorastaan järkyttyneiltä Anderssonin sanomisista, muistuttivat ettei tämä ole (vasemmistopunkkarijengin) Varisverkoston mielenosoituksessa, vaan ministeri.

Kokoomusnuorten Iina Palonen arvioi, että käytös ei muutenkaan ollut ministerin arvolle sopivaa.

Vasemmistolaisten mielestä ”paskapuhe” ei tässä yhteydessä ollut niinkään kirosana kuin fakta. Esimerkiksi vasemmistoliiton entinen laukaalaisvaltuutettu Tiia Lehtonen puolusti termin käyttöä.

Oliko kyseessä siis fakta? Toisin sanoen, oliko Jussi Halla-ahon väite siitä, että hallituksen sisäiset ristiriidat johtavat Suomen maaseutua surkeuttavaan politiikkaan, paskapuhetta?

Asiaa voisi lähestyä poliittisen faktantarkistuksen keinoin, mutta se olisi kamalan puisevaa, ja vastaus on jo ennalta tiedossa (vastaus: tavallaan kyllä, tavallaan ei).

Paskapuheen olemusta on siksi jännittävämpää lähestyä filosofisesti.

Eräs kuuluisimpia ”paskapuhetta” käsitteleviä teoksia on filosofi Harry G. Frankfurtin essee On bullshit, jonka esseisti Antti Nylén on suomentanut nimellä Paskapuheesta. Esseessään Frankfurt kehitteli paskapuheen määritelmää ja yritti hahmotella sen käyttöä ihmisten välisessä kommunikaatiossa.

Karkeasti yksinkertaistettuna esseessä esitelty paskapuheen määritelmä kuuluu, että paskapuhe on puhetta, jonka tarkoitus on vakuuttaa toinen, vaikka asia josta toinen pyritään vakuuttamaan ei välttämättä pidä paikkaansa.

Suomessa paskapuheen tuntee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan akatemiantutkija Aku Visala, joka on kirjoittanut Retoriikan kesäkoululle blogipostauksen nimeltä Paskapuheen ABC.

Visalan mukaan paskanpuhuminen ja valehtelu ovat eri asioita.

”Paskanpuhuja ei ole kiinnostunut totuudesta eikä epätotuudesta. Hän on kiinnostunut vain ja ainoastaan puheensa synnyttämästä tunnereaktiosta”, Visala kirjoittaa.

Kysymys siis on oikeastaan Halla-ahon tarkoitusperistä.

Oliko hänen tarkoituksenaan vakuuttaa A-Studion katsojat siitä, että Marinin hallituksen sisäiset ristiriidat johtavat maaseudun kannalta katastrofiin? Oli varmasti.

Oliko hänelle samantekevää onko asia todella näin? Mahdollisesti. Ainakin voisi kuvitella, että sarkastisena ja piikikkäänä poliitikkona tunnettu Halla-aho saattaisi sanoa jotain terävää vain sen vuoksi että sen sanominen olisi vakuuttavaa, vaikka faktat olisivat vähän sinne päin.

Näin määritellen kyseessä todella olisi paskapuhe, ja opetusministeri olisi siten pitäytynyt faktoissa.

Toisaalta on mahdollista, että Halla-ahon vilpitön analyysi hallituksen tilanteesta ja sisäisten ristiriitojen vaikutuksesta aluepolitiikkaan johtaa alueiden muuttumiseen asuinkelvottomaksi. Näin hän siis paitsi halusi vakuuttaa äänestäjiään, teki sen omasta näkökulmastaan faktoihin vedoten. Mikäli asia on näin, kyse ei olisi paskapuheesta, Frankfurtin määritelmän mukaan.

Lopullinen vastaus riippuu siis siitä, miten lujasti Halla-aho uskoo itse siihen mitä väitti.

Oikaisu 7.2. kello 10.57: Jutussa kirjoitettuun alun perin Tiia Lehtosen olevan valtuutettu Helsingissä. Hän oli aiemmin Laukaan kunnanvaltuuston jäsen.