#Tradwifet kutsuvat itseään feministeiksi ja hemmottelevat miehiään kuin vuosi olisi 1959 - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

#Tradwifet kutsuvat itseään feministeiksi ja hemmottelevat miehiään kuin vuosi olisi 1959

Perinteisiin arvoihin perustuvasta #tradwife-elämäntyylistä on viitteitä myös pohjoismaissa.

Kuvituskuva
Julkaistu: 11.2. 8:44

Alistu aviomiehellesi kuin vuosi olisi 1959.

Somessa leviää nyt uusi trendi, joka keskittyy vanhentuneiden sukupuoliroolien mukaisen elämäntavan toteuttamiseen.

Hiukset ovat laineilla ja hameenhelmat yli polven. Vastaleivotun teeleivän voi melkein haistaa vain kuvia katsomalla. On teeaika, ja kukat on aseteltu vaasiin kannun viereen, pyykit silitetty, hiukset kiharrettu ja silmien rajaukset sopivan huomaamattomat.

Instagramissa aihetunniste #tradfwife on kerännyt liki kymmenentuhatta kuvaa kuivakakuista, teeleivistä, liharuoka-annoksista, lapsista ja naisista lapsinensa.

Käsite tulee sanoista traditional, perinteinen ja wife, vaimo. Sillä tarkoitetaan elämäntapaa, jonka arvomaailma kurottaa kuvitteelliselle 1950-luvulle. Vaimot huolehtivat kodista ja lapsista, aviomiehet rahasta ja vaimoistaan. Miehet käyvät töissä ja vaimot tekevät kotitöitä. BBC:n mukaan kyse on sosiaalisessa mediassa kasvavasta trendistä.

”Miehelleen alistumista ja miehensä hemmottelua, kuin vuosi olisi 1959”, kuvailee entinen markkinointijohtaja Alena Kate Pettitt, joka vuoden alussa nousi liikkeen keulakuvaksi Englannissa. Hän kertoo BBC:n videolla luopuneensa urastaan kauneusalan markkinointijohtajana voidakseen ”elää miehelleen”.

BBC:n videon näet tästä.

Videolla Pettitt kertoo tradwife-elämäntyylistä. Kotityöt eivät ole ”vain kotitöitä”, Pettitt sanoo.

Kotityö on Pettittin ensisijainen työ. Hän saa palkkaa mieheltään. Rahat menevät lähtökohtaisesti ruokaostoksiin ja kodintarvikkeisiin. Muista hankinnoista, esimerkiksi henkilökohtaisista tai ruokatarvikkeita suuremmista hankinnoista, Pettitt sanoo sopivansa miehensä kanssa.

Kotitöiden lisäksi Pettitt kirjoittaa blogia ja tekee videoita The Darling Academy -nimiselle Youtube-kanavalleen. Videot keskittyvät ”brittiläisen etiketin juhlistamiseen”.

Blogissaan hän kirjoittaa esimerkiksi ”naisellisista tavoista aivastaa ja niistää” ja jakaa vinkkejä, joiden avulla selviää ”epämiellyttävistä poliittisista polemiikeista illalliskutsuilla”.

The Guardianin mukaan englannin kielen käsitteellä tradwife on kytköksiä valkoisten ylivaltaa ajaviin ryhmittymiin. Iso-Britannian ulkopuolella käsitteellä viitataan aviomiehilleen alisteisessa asemassa eläviin valkoisiin vaimoihin, joiden toivotaan synnyttävän valkoisille miehilleen mahdollisimman paljon valkoisia lapsia, lehti kirjoittaa.

Valkoisten ylivaltaa kannattava alt-right liikkeiden riveissä on tyypillisesti nähty vain miehiä. Viime vuoden aikan valkoisten ylivaltaa kannattavat perinteisten vaimojen liike otti sosiaalisessa mediassa kantaa #whitebabychallenge-kampanjalla. Mukana oli myös suomalaisia twiittaajia.

Etnonationalistisen kampanjan tarkoitus on ”säilyttää valkoinen sivilisaatio” synnyttämällä mahdollisimman paljon valkoisia vauvoja. Päivityksiin oli usein lisätty myös #tradwife tai #tradlife -aihetunniste.

Pettitt kertoo BBC:n videolla olevansa kytköksistä tietämätön.

Sitten haastattelu siirtyy eteenpäin ja Pettitt kuvailee ihailevin silmin perinteisiä englantilaisia arvoja ja muistelee vanhaa aikaa, kun kotioven saattoi vielä jättää lukitsematta ja naapurit tunsivat toisensa. Ikkunankarmia koristaa englanninlippuviiri.

Pettitt teki elämänmuutoksen tavattuaan aviomiehensä. Hän kertoo eläneensä ”tyypillistä lontoolaisen nuoren uranaisen elämää”. Nykyaika ja tytöille asetetut vaatimukset – taistelu poikia vastaan, lasikattojen rikkominen ja itsenäisyys – tuntuivat vierailta. Synnyin vaimoksi ja äidiksi, Pettitt sanoo.

Yksinhuoltajaäidin perheessä kasvanut Pettitt ei halunnut äitinsä elämän kaltaista arkea. Kodista tuli äidille taakka palkkatöiden ohessa, Pettitt kertoo.

This Morning -ohjelman haastattelussa Pettitt sanoo kutsuu itseään feministiksi. Kyse on valinnanvapaudesta. Kotiäitiys on on hänen mukaansa valinta ja tarvittava vastalause aikamme urakeskeisyydelle.

Pettittin edustama kotiäitiys on hänen puheidensa perusteella siis jonkinlainen emansipoitunut versio 50-luvun naisen elämästä. Kotiäidin roolin voi pukea ylleen, kun siltä tuntuu, ja riisua, kun essu alkaa puristaa.

Feministisestä näkökulmasta liike on kuitenkin ristiriitainen ellei jopa mahdoton.

Vaikka Pettitt vakuuttaakin vallinneensa elämäntapansa, kirjoittaa hän silti blogissaan esimerkiksi siitä, että onnellisen avioliiton salaisuus on tyytyväinen aviomies. ”Aviomiehen tulee aina olla etusijalla.”

Kaikkien feminististen liikkeiden perimmäinen tarkoitus on kautta aikain ollut toisen sukupuolen eli naisen vapauttaminen patriarkaatin eli miehisen ylivallan ikeestä. Tästä näkökulmasta tradwife-elämäntyyliä on vaikeaa tulkita feministiseksi valinnaksi.

Lisäksi ilmiö nojaa vahvaan heteronormatiiviseen asetelmaan miehen ja naisen liitosta, joka sulkee sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ulkopuolelle ja on feministisestä näkökulmasta niin ikään tasa-arvon vastainen.

BBC:n mukaan perinteisiin arvoihin pohjautuva kotiäitiys kasvattaa ilmiönä suosiotaan somessa, mutta todellisuudessa kyse on toistaiseksi melko pienestä liikehdinnästä.

Saman suuntaista keskustelua on käyty kuitenkin myös pohjoismaissa.

Ruotsalainen Dagens Nyheter kirjoitti viime keväänä ”kotiäidin paluusta ja konservatismin kielletystä houkutuksesta”.

Poliittisen korrektiuden, empatian, varovaisuuden, feministisen ajan jälkeen konservatiivisuus tuntuu yhtäkkiä radikaalilta, ”vähän coolilta”, kirjoittaa 24-vuotias Greta Thurfjell artikkelissaan. Thjurfjellin mukaan kyse on jonkinlaisesta vastareaktiosta, #metoo-ajan ja feminismin takaiskusta.

Suomessa samanlaista liikehdintää ei toistaiseksi ole ollut ainakaan valtavirrassa.

Naiset ovat tosin aina tehneet huomattavasti miehiä enemmän kotitöitä.

Tilastokeskuksen mukaan naiset tekivät Suomessa liki kaksinkertaisen määrän kotitöitä miehiin verrattuna vuosina 2009–2010. Vuorokaudessa miehet tekivät kotitöitä 63 minuuttia vähemmän kuin naiset. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli 45 minuuttia.

Suomalaisten äitien työllisyysaste oli tilastokeskuksen mukaan 77 prosenttia vuonna 2018. Aste on noussut 3,3 prosenttia vuodesta 2014. Lasten ikä ja lukumäärä vaikuttavat äitien työllisyysasteeseen. Vähintään kolmen lapsen äideistä työllisiä on 66 prosenttia.

Seuraa uutisia tästä aiheesta