Amerikkalaisteinien viesteissä esiintyy yksi emoji ennen itsensä vahingoittamista – suomalaisteinit osaavat puhua, sanoo asiantuntija - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Amerikkalaisteinien viesteissä esiintyy yksi emoji ennen itsensä vahingoittamista – suomalaisteinit osaavat puhua, sanoo asiantuntija

Akuuteissa itsemurhaan liittyvissä kriisitilanteissa yhdysvaltalaisnuoret käyttivät esimerkiks pilleri-emojia todennäköisemmin kuin sanaa itsemurha.

Kuvituskuva
Julkaistu: 17.2. 8:36

Vapaaehtoistyöhön perustuva yhdysvaltalainen mielenterveyspalvelu selvitti keinoälyalgoritminsa avulla, mitä sanoja ja emoji-symboleita itsetuhoiset nuoret käyttävät kriisitilanteissa.

Järjestön selvityksessä ilmeni, että nuoret sanoivat harvoin suoraa harkitsevansa itsemurhaa, vaikka kyseessä olisi ollut akuutti itsemurhan uhka.

Hoitohenkilökunnan ja vanhempien kannalta hälyttävästi, nuorten itsemurha-aikeita ennusti paremmin esimerkiksi pilleri-emojin käyttö kuin sana ”itsemurha”.

Tämä on hälyttävää varsinkin siksi, että hoito- ja tukihenkilökunnan on vaikeaa arvioida apua hakevan nuoren tilanteen kiireellisyyttä.

Mutta hyviä uutisia! Suomalaisasiantuntijan mukaan Suomessa tilanne on käytännössä lähes päinvastainen.

Mistä siis on kyse? Mediassa levisi tällä viikolla selvitys, joka perustuu yhdysvaltalaisen, mutta myös Britaniassa ja Kanadassa toimivan Crisis text linen mielenterveyschattiin vuosien 2013-2019 välillä jätettyihin viesteihin.

Selvitys analysoi 129 miljoonaa viestiä, joista 75 prosenttia tuli alle 25-vuotiailta nuorilta. Kriisineuvontapalvelin päivystää vuorokauden ympäri ja chat-palvelu perustuu kolmiportaiseen järjestelmään.

Chattiin lähetetyn ensimmäisen viestin analysoi algoritmi, joka asettaa viestin lähettäjän jonoon tämän käyttämien sanojen ja ilmaisujen perusteella. Algoritmi siis analysoi viestissä käytettyjen sanojen perusteella, kuinka vakava kriisi on kyseessä. Akuutti itsetuhoisuus on etusijalla.

Kriisitilanteissa käytettyjä sanoja listannut selvitys perustuu algoritmin analysoimiin ensimmäisiin yhteydenottoihin.

Ilmeni, että todennäköisissä hengenvaarallisissa itsemurhakriisitilanteissa viestijä, tässä tapauksessa usein miten nuori yhdysvaltalainen, ei todennäköisesti käytä sanaa itsemurha, suicide.

Selvityksen mukaan hengenvaarallisissa tilanteissa yhteydenottajat käyttivät esimerkiksi itku- tai pilleri-emojia todennäköisemmin kuin sanaa itsemurha.

Suomalaisen Mieli ry:n verkkokriisityön päällikkö Satu Sutelainen ei ole havainnut samanlaista ilmiötä suomalaisnuorten parissa.

”Nuoret, jotka meihin ottavat yhteyttä sanovat usein, että mä haluan kuolla tai mä tapan itteni”, Sutelainen sanoo.

Sutelainen työskentelee nuorille tarkoitettujen Sekasin-chatin, Discord-sovelluksessa toimivan verkkonuoristotilan Sekasin Gaimingin sekä aikuisille suunnatun verkkokriisikeskuksen Tukinetin parissa.

Esimerkiksi Sekasin-chattiin tuli yhteydenottoja 136 000 kertaa vuonna 2019. Sekasin-chat on kolme vuotta sitten perustettu valtakunnallinen keskustelukanava. Chatti on auki maanantaista perjantaihin aamu yhdeksästä ilta kahteentoista ja viikonloppuina kello kolmesta ilta kahteentoista. Yhteydenottoihin vastaavat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset.

HS kirjoitti Sekasin-chatin toiminnasta tammikuussa.

Itsetuhoisuuteen liittyviä yhteydenottoja tulee Sutelaisen mukaan päivittäin noin kahdeksan kertaa.

Suomalaisnuoret puhuvat ajatuksistaan ja tuntemuksistaan usein hyvin suorasukaisesti. Sutelaisen mukaan on ehdottoman hyvä asia, että asioista uskalletaan puhua niiden oikeilla nimillä.

Avoimeen keskustelukulttuuriin ovat Sutelaisen mukaan vaikuttaneet onnistuneet mielenterveyskampanjat ja esimerkiksi sosiaalinen media.

Keskustelu mielenterveysasioista on lisääntynyt sen ansiosta, että sosiaalinen media on tarjonnut nuorille uudenlaisen alustan jakaa ja saada vertaistukea, Sutelainen sanoo. Aikaisemmin ei ollut somen kaltaista alustaa, jossa ajatuksia ja tunteita saattoi yhtä avoimesti jakaa.

Sutelaisen mukaan, nuorten olo saattaa pahentua, jos jopa ongelmiin liittyvät sanat tuntuvat häpeällisiltä.

”Jos kukaan ei edes kestä kuulla tästä tunteesta, niin mun on syytä kuolla”, Sutelainen kuvailee.

Viime vuonna Sekasin-chattiin tuli 35-yhteydenottoa, jotka liittyivät akuuttiin itsemurhan yritykseen.

Jos keskustelijalla on selkeitä viitteitä itsetuhoisuudesta, chatissa pyritään selvittämään, onko nuori tehnyt suunnitelmia itsetuhoisuuden varalle ja aikooko hän toteuttaa niitä. Jos nuori ilmaisee itseään epäselvästi, esimerkiksi vain emoji-symbolilla, keskustelijat kysyvät suoraan, mitä hän tarkoittaa.

Asioista on helpompi puhua, jos sanoihin ei liity häpeää. Puhumalla asiat usein myös selkenevät. Siksi oikeanlainen avoin keskustelu vaikeista mielenterveyden ongelmista on tärkeää.

Sutelainen kiinnittäisi kuitenkin huomiota siihen, miten esimerkiksi itsemurhista puhutaan.

Julkisuuden henkilöiden traagisten kohtaloiden vatvominen saattaa glorifioida mielenterveysongelmia ja asettaa itsemurhan myyttiseen valoon. Sellaista pitää välttää, Sutelainen sanoo.

”Läksyt stressaavat”, nuori kertoi, mutta sitten paljastui todellisuus, joka veti ammattilaisenkin vakavaksi – HS vietti illan suositulla chat-kanavalla, jossa näkyy nuorten ahdistus ja hätä