Nyt-liite julkaisi viikonloppuna televisiotoimittaja Pekka Vahvasen haastattelun. Jutussa kerrotaan, että Vahvanen on tunnettu omien sanojensa mukaan ”vastenmielisten kantojen” edustajana. Nämä kannat ovat konservatiivisuutta, teknologia- ja nykyaikavihaa ja feminismin vastaisuutta.
Vahvanen kertoo jututtavansa usein tuntemattomia. Hän tekee niin myös kesken kollegani Onni Niemen kirjaaman haastattelun. Vahvanen katsahtaa yhtäkkiä kahvilan viereiseen pöytään ja keskeyttää pöydässä omissa oloissaan istuneen kahden nuoren naisen opiskelemisen.
”Naiset mumisevat ookoota ja ovat silminnähden vaivaantuneita”, jutussa kirjoitetaan. Palattuaan takaisin omaan pöytäänsä Vahvanen sanoo huomanneensa, että vieraille puhuminen koetaan nykyään ”ennemmin ahdisteluksi kuin mukavaksi asiaksi”. Hän epäilee sen olevan digitalisaation syytä.
Ei ole. Se on patriarkaatin syytä. Mutta Vahvanen ei ainoastaan edusta patriarkaattia, hän on myös sen uhri.
Patriarkaatissa miehet ovat lähtökohtaisesti hallitsevia, ja kaikkien heikkoina pidettyjen, kuten naisten yläpuolella. Patriarkaattia on se, että Jumala on mies ja se, että pojat ovat poikia ja rakkaudesta se hevonenkin potkii ja se, että naisen tehtävä on vain rakastaa miestä. Tätä kaikkea naiset kahvilan pöydässä mumisivat vaivaantuneesti: miestä, joka lähestyy heitä näin täydellisestä valta-asemasta.
Feministiteoreetikko bell hooks (kyllä, se kirjoitetaan noin; ei, ei siksi, etteivät feministit tietäisi, millä näppäimellä kirjaimen saa isommaksi, vaan siksi että Gloria Jean Watkins halusi nimimerkkinsä edustavan ideaa eikä vain nimeä) kirjoittaa hiljattain suomennetussa teoksessaan Mies tahtoo muuttua. Miehet, maskuliinisuus ja rakkaus, että ”totuus, jota emme kerro on se, että miehet kaipaavat rakkautta”. Mutta rakkaus ja rakastaminen ovat patriarkaatissa mieheltä kiellettyjä.
Ainut julkinen tunne, jonka patriarkaatti miehelle sallii on viha.
Siksi kahvilan pöytää lähestyvä televisiotoimittaja saa osakseen mutinaa ja mulkoilua: naiset olettavat hänen toteuttavan patriarkaatin opettamaa väkivaltaa ja vihaa, joka rupattelussa toteutuu häiritsevänä naljailuna. Patriarkaattia pitävät toiminnallaan yllä kaikki, sekä miehet että naiset.
Ongelman juuret ovat syvällä. hooksin mukaan miehet, jotka tahtoivat muuttua, vaihtaa vihan rakkaudeksi, leimattiin aikoinaan narsisteiksi ja puutteenalaisiksi myös feministipiireissä. Jos miehet sanoivat, että heihin sattuu, tai että heitä ei rakasteta, tulkitsivat feministit sen naisiin kohdistuvana syytöksenä. Patriarkaatti on opettanut, että naisten tehtävä on rakastaa, ystävinä, äiteinä ja rakastajattarina. Siksi miehen tuska on naisen syytä, hooks kirjoittaa.
Patriarkaatti opettaa pojille, että heidän on julkisesti sallitumpaa osoittaa väkivaltaa rakkauden sijaan. Patriarkaatin purkaminen ei tarkoita poikien sosiaalistamista uudelleen feminiinisiksi.
Seksuaalisessa häirinnässä ei ole kyse seksistä vaan vallasta, jota ylläpitää patriarkaatti. Vain purkamalla patriarkaatin voimme vapauttaa myös miehen sen ikeestä, ja kenties vielä joskus ajatella, että vieraille rupatteleva mies voi tavoitella sanoillaan muutakin kuin vallankäyttöä ja iskuyrityksiä.
Oikaisu 21.2. kello 19.30: Tekstissä alun perin kirjoitettiin Vahvasen kävelleen kahvilassa tuntemattomien naisten pöytään. Todellisuudessa hän kääntyi vieressä sijainnutta pöytää kohden.
