Verkon väkivalta uhkaa varsinkin ”naisia, rodullistettuja ja vammaisia” – nyt Vihreät naiset julkaisi oppaan puolueen väelle, jotta netti olisi turvallisempi tila - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Verkon väkivalta uhkaa varsinkin ”naisia, rodullistettuja ja vammaisia” – nyt Vihreät naiset julkaisi oppaan puolueen väelle, jotta netti olisi turvallisempi tila

Oppaalla järjestö pyrkii turvaamaan työntekijöiden toimintamahdollisuudet vihapuheesta huolimatta.

Kuvituskuva
Julkaistu: 28.2. 12:04

Vihreät naiset on tehnyt oppaan verkkoväkivallan urheiksi joutuneille.

Turvassa-niminen opas julkaistiin tänään. Ohjeistus on järjestön mukaan puoluekentällä ensimmäinen laatuaan ja se on tarkoitettu puolueen sisäiseen käyttöön.

Oppaassa kerrotaan, mitä verkkohäirinnällä tarkoitetaan, missä kulkee rikoksen raja, miten häirintää kohtaavan kannattaa toimia ja keneen voi olla yhteydessä. Turvassa-oppaaseen on tiivistetty poliisin, European Women’s Lobbyn ja Naisten linjan tuottamaa tietoa nettihäirinnästä, sen nimeämisestä ja siihen reagoimisesta.

Oppaan kokoamista ovat johtaneet vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra sekä viestinnän ja feministisen politiikan asiantuntija Annika Ojala Vihreistä naisista.

Viime kevään vaalit osoittivat, että verkkoväkivaltaa selittävälle oppaalle on käyttöä, Diarra sanoo.

Viestinnän ja feministisen politiikan asiantuntija Annika Ojala

Viestinnän ja feministisen politiikan asiantuntija Annika Ojala Kuva: Sami Kero / HS

Kampanjoinnin siirryttyä yhä enemmän nettiin, myös väkivalta ja uhkailu tapahtuu enenevässä määrin siellä. Uusi alusta mahdollistaa myös uusia väkivallan muotoja, järjestö perustelee oppaan tarpeellisuutta.

Väkivallalla ei tässä yhteydessä tarkoiteta vain fyysistä väkivaltaa, vaan siihen sisällytetään myös henkinen väkivalta. Diarran mukaan henkinen väkivalta pystyy murtamaan yksilön ydinminän ja sisimmän. Se lamauttaa ja estää yksilöä toimimasta, Diarra sanoo.

Vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra

Vihreiden varapuheenjohtaja Fatim Diarra Kuva: Valtteri Heinonen / HS

Diarran mukaan nettihäirintä ja vihapuhe ovat todellisia ongelmia, joiden kitkeminen on vaikeaa. Siksi tarvitsemme työkaluja, joiden avulla voimme toimia ja toteuttaa työtämme huolimatta, Diarra sanoo ja liikuttuu puhuessaan.

”Haluamme rakentaa ihmisille turvallisia toimintatapoja”.

Järjestön mukaan väkivallan uhkaa kohtaavat erityisesti politiikassa toimivat naiset, rodullistetut ja vammaiset.

”Väkivalta kohdistuu usein niihin, joita ei olla totuttu näkemään vallan kahvassa”, Ojala kuvailee. Oppaan mukaan naiset ovat 27 kertaa miehiä todennäköisemmin verkkohäirinnän kohteina. Luku perustuu European Women’s Lobbyn tekemään #HerNetHerRights-selvitykseen. Ojalan mukaan netissä tapahtuva häirintä tottelee myös usein samoja seksuaalissävytteisiä muotoja kuin naisten kohtaama fyysinen sukupuolittunut väkivalta arjessa.

Diarra kirjoitti viikko sitten Facebook-sivullaan päivityksen, jossa hän uhkasi julkaista kaikki saamansa ei-toivotut peniskuvat. Hän kommentoi HS:lle, että myös ei-toivotuissa peniskuvissa on kyse seksuaalisesta väkivallasta, jolla kuvan saaja halutaan hiljentää. Diarran mukaan kyse on yhdestä nettihäirinnän monista muodoista.

Ojalan mukaan neitissä tapahtunut häirintä ja uhkailu kannustetaan usein vain jättämään ”omaan arvoonsa”. Verkkoväkivallan aiheuttamat mielenterveydelliset vaikutukset eivät kuitenkaan lopu, vaikka tietokoneen sulkisi ja somen laittaisi pois päältä, Ojala sanoo.

Oppaassa eritellään tapoja suhtautua verkkoväkivaltaan. Suhtautumistavat on jaettu kolmeksi luvuksi: ”en halua reagoida”, ”haluan reagoida” ja ”tarvitsen tukea”. Jokaisessa luvussa suositellaan toimintatapoja kuhunkin tilanteeseen.

Lisäksi opas listaa välineitä ilmiön tunnistamiseen ja nimeämiseen. Ilmiön nimeäminen helpottaa avun pyytämistä ja saamista. Siksi on hyvä tietää, onko nettihäirinnässä kyse esimerkiksi vihapuheesta, verkkokiusaamisesta, vainoamisesta vai loukkaavasta sekstaamisesta, oppaassa sanotaan.

Oppaan loppuun on kerätty muistilista yksityisyyden suojaa turvaavista nikseistä liittyen esimerkiksi älypuhelinten turvakoodeihin ja sovellusten sijaintipalveluihin.