Museokortti haastaa suomalaiset lavastamaan tuttuja taideteoksia kotoa löytyvillä välineillä – neljä parasta kuvaa palkittiin keskiviikkona - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Museokortti haastaa suomalaiset lavastamaan tuttuja taideteoksia kotoa löytyvillä välineillä – neljä parasta kuvaa palkittiin keskiviikkona

Haasteen esikuva on alankomaalainen Instagram-tili, joka sai ihmiset luomaan uudelleen taideteoksia kotioloissa maaliskuun puolivälissä.

Julkaistu: 9.4. 11:53

Jos sinun pitäisi lavastaa kotioloissa kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallelan kuuluisimpiin teoksiin lukeutuva Lemminkäisen äiti (1897), miten sen tekisit?

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti (1897)

Kuinka vangitsisit maalauksen synkän tunnelman? Mitkä kodista löytyvät elementit toimittaisivat tuonelan virran punaamien rantakivien virkaa? Kuka olisi yhtä kalvakka kuin kuollut Lemminkäinen? Mistä Tuonelan joutsen?

Museokortti haastoi viime viikolla ihmiset pohtimaan tämänkaltaisia kysymyksiä lanseerattuaan #karanteenitaidetta-haasteen.

Haasteen ideana on luoda omia versioita tutuista taideteoksista kotoa löytyvillä tarvikkeilla ja jakaa lopputulos sosiaalisessa mediassa.

Neljän seinän sisään patistetut suomalaiset ottivat haasteen nopeasti omakseen, ja upeita luomuksia ilmestyi kasapäin haasteen aihetunnisteella Facebookiin, Instagramiin ja Twitteriin.

Uudelleenluotuja taideteoksia voi ihailla myös Museokortin luomalla Instagram-sivulla Karanteenitaidetta, joka kokoaa kuvia yhteen.

Taideteosten versioinnin on lähinnä tarkoitus viihdyttää ihmisiä vaikeana aikana, mutta tempaukseen liittyy myös kilpailu. Keskiviikkona museokorteilla tai niiden voimassaoloajan pidennyksillä palkittiin neljä ansiokkainta kuvaa. Ei kannata lannistua, jos onnetar ei vielä suosinut – joka keskiviikko palkitaan kaksi kuvaa lisää.

Haasteen esikuva on huippusuosittu Instagram-tili tussenkunstenquarantaine. Sen takana on alankomaalainen Anneleos Officier, joka haastoi maaliskuun puolivälissä ihmiset luomaan uudelleen taideteoksia kotoa löytyvillä tarvikkeilla. Nyt-liite haastatteli Officieria sähköpostitse asiasta viime viikolla.

Lue lisää: Instagramissa leviää haaste, jossa tunnetut taideteokset luodaan uusiksi kotoa löytyvillä esineillä – ideasta innostuivat myös Met ja Louvren taidemuseo

Jos joku jäi pohtimaan, kuinka se Gallen-Kallela luonnistuu kotioloissa, yksi toteutustapa on tässä.

Aino-Mari Tuurin jakamassa kuvassa käärinliinoina toimii vessapaperi, ja rantakiviä väritetään punaisella viltillä ja imurilla. Tuonelan virran läpitunkemat­tomuutta ilmentää olohuoneen kulmasohva.

Gallen-Kallelan iäkästä klassikkoa on myös päivitetty hupaisasti nykyaikaan: Lemminkäisen äidin tarvike­valikoimaa ajaa Tuurin versiossa läppäri ja tabletti.

Kuva oli niin onnistunut, että se palkittiin museokortilla.

Suomalaiset klassikkoteokset ovat muutenkin olleet haasteessa hyvin edustettuina. Lukuisia Helene Schjerfbeckin, Hugo Simbergin ja Gallen-Kallelan teoksia on eletty viime päivinä uudestaan suomalaiskodeissa.

Jo nopea vilkaisu paljastaa, että teosten rekonstruoimiseen on selvästi käytetty aikaa ja vaivaa.

Jotkut innostuivat vaikeasta tehtävästä: Helene Schjerfbeckin omakuvien matkimisesta. Tanja Kankaanpään tulkinta Mustasuisesta omakuvasta (1939) ansaitsi niin ikään museokortin.

Myös Schjerfbeckin Toipilasta (1888) jäljiteltiin useammassa suomalaiskodissa.

Hugo Simbergin ikoniset taulut lienevät juurtuneen syvälle suomalaiseen alitajuntaan, sillä ne erityisesti olivat somekansan suosiossa. Moni esimerkiksi versioi Haavoittunutta enkeliä (1903).

Klassikoiden versioinnissa ei unohdettu huumoria. Ruovedellä Simbergin teoksen taivaan portiksi kelpasi tuttu keltainen Otto-automaatti. Myös tämä kuva voitti museokortin.

Ihailtavan täsmällinen oli myös versio Gallen-Kallelan Kullervon kirouksesta (1899) – vain kuvassa olevan koiran rotu poikkeaa alkuperäisestä.

Viimeinen museokortti meni tällä erää versiolle Albert Edelfetin muotokuvasta, jossa esiintyy oopperalaulaja Aino Acté (1901). Katsoja joutuu katsomaan kahdesti ennen kuin hoksaa, kumpi on maalaus ja kumpi valokuva vuodelta 2020.

Taidevarioinnissa ei kuitenkaan unohdettu kansainvälisiä klassikoita – eikä teoksia, joiden pääosassa on joku muu kuin ihminen.

Esimerkiksi Vincent van Goghin Tähtikirkas yö (1889) onnistui upeasti keittiöpyyhkeen päälle aseteltujen makaronien ja riisinjyvien avulla.

Samankaltaista luovuutta osoitettiin japanilaisen taiteilijan Hokusain Kanagawan suuri aalto -puupiirroksen (n.  1829–1833) kohdalla: hurjaa merenkäyntiä simuloidaan lakanoilla, yövaatteilla ja muilla kodintekstiileillä.

Vaikka eläimiä nähtiin monessa kuvassa taustalla, toisinaan ne nostettiin jopa päärooliin.

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat