Ruotsalaiset kulkevat omaa polkuaan, ja valtionepidemiologi Anders Tegnellistä on tullut kansan isähahmo, jolle tulvii rakkauskirjoituksia - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Ruotsalaiset kulkevat omaa polkuaan, ja valtionepidemiologi Anders Tegnellistä on tullut kansan isähahmo, jolle tulvii rakkauskirjoituksia

Anders Tegnell vietti perjantaina syntymäpäivänsä kunniaksi vapaapäivää.

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell puhui tiedotustilaisuudessa Tukholmassa tiistaina.

Julkaistu: 17.4. 21:41

Kun ruotsalaiset perjantaina kerääntyivät eetteireidensä ääreen katselemaan kello kahden tiedotustilaisuutta koronaviruksesta, moni pettyi. Jotain puuttui.

Päivittäiseen tilaisuuteen ei nimittäin astellutkaan valtionepidemiologi Anders Tegnell.

Kansan nimeämä ”Tegnellis” vietti perjantaina syntymäpäivänsä vuoksi vapaapäivää, eikä siksi saapunut median eteen selvittämään pandemian tilaa.

Koronavirustoimet ja päivittäiset tiedotustilaisuudet ovat nostaneet valtionepidemiologin merkilliselle jalustalle.

Tätä nykyä loputtoman positiivisesti maan tilaan suhtautuvan Tegnellin asemaa voisi suomalaisittain verrata kenties joulupukkiin.

Ruotsalaismedioissa julkaistujen kolumnien perusteella voisi tulkita, että suurin osa kirjoittajista haluasi lähinnä istua valtionepidemiologin polvelle ja pysytellä siinä, kunnes kriisi on ohi.

Esimerkiksi kirjailija ja mediapersoona Alex Schulman kertoo blogissaan, että toivoisi Tegnellin istuvan hänen kotisohvallaan. ”En tarkoita vierailulla, vaan ikään kuin pysyvänä ratkaisuna”, Schulman kirjoittaa.

Perjantaina julkaistussa päivityksessä Schulman onnittelee valtionepidemiologia ja kuvailee, miten ruotsalaiset ovat oppineet kuuntelemaan Tegnellin kieltä ja tulkitsemaan tämän lausuntoja ”rivien välistä”.

”Tegnell on ruotsalaisen kansansielun ruumiillistuma”, kirjoittaa kirjailija Jens Liljestrand iltapäivälehti Expressenin kolumnissaan, viitaten valtionepidemiologin rauhallisen melankoliseen olemukseen.

Kenties julkeimmin fanfaareita soittaa toimittaja Malin Wollin, joka kuvailee iltapäivälehti Aftonbladetin kolumnissaan muutaman palstan verran valtionepidemiologin torsoa. Hänen mukaansa on runollista, että Tegnell, jonka rintakehä on kaunis ja järkkymätön, tekee töitä juuri ylähengitystieoireita aiheuttavan taudin parissa.

Perjantaina Twitter täyttyi onnitteluviesteistä Tegnellin 64-vuotissyntymäpäivän kunniaksi.

Instagramista löytyvän aihetunnisteen perusteella epidemiologin kunniaksi on painettu jopa paitoja.

”Kansan suhtautuminen Tegnelliin on kuin kiusallinen toisinto Brianin elämä -elokuvan käsikirjoituksesta”, kirjoittaa toimittaja Lisa Magnusson sanomalehti Dagens Nyheterissä. Brianin elmä on Monty Phyton -kollektiivin kirjoittama elokuva, jossa Briania erehdytään pitämään messiaana, koska hän syntyi saman aikaan kuin Jeesus.

Vaikka Tegnell onkin alansa rautainen ammattilainen, vertauskuva on kieltämättä osuva.

Kuten Magnusson tekstissään arvelee, kenties yksi maailman maallistuneimmista kansakunnista etsii hädän hetkellä herkemmin turvaa Tegnellin ja esimerkiksi ilmastoaktivisti Greta Thunbergin kaltaisista ”ihmistoteemeista”.

Virkamiesvetoisen maan joutuessa kriisitilanteeseen pääministerikin istahtaa Tegnellin kaltaisen asiantuntijan polvelle tai vähintäänkin tämän viereen. Koronakriisiin on Ruotsissa suhtauduttu poliittisen sijaan ennen kaikkea terveydellisenä ongelmana.

Ruotsin on sanottu vetävän viruksen torjuntatoimissa niin sanottua ”omaa linjaa”. Muista Pohjoismaista poiketen Ruotsi ei esimerkiksi ole päättänyt sulkea kouluja tai ravintoloita.

Ristiriitaisen Tegnellin saavuttamasta asemasta tekee, että ”Ruotsin linja” kriisin hallinnassa perustuu juuri luottoon yksilön kykyvystä tehdä eettisesti kestäviä valintoja ja toimia niiden mukaisesti.

Viranomaiset siis uskovat, että kansalaiset harkitsevat esimerkiksi ravintolaillallisia mieluummin itse sen sijaan, että joku ylempi taho sanelisi säännöt tai niistä säädettäisiin laissa. Tegnellin silmitön ihailu näyttää vesittävän teesin.

Huhtikuun 16. päivä Ruotsissa oli todettu 1333 koronaviruksen aiheuttamaan kuolemaa. Testattuja sairastuneita oli 12 540.

Kansanterveysviranomaisten toimia on myös kritisoitu. Tällä viikolla 22 asiantuntijaa julkaisi ruotsalaisessa Dagens Nyheter -sanomalehdessä mielipidekirjoituksen, jonka mukaa maan olisi syytä siirtyä Suomen ja Norjan linjalle. Tegnell vastasi kritiikkiin sanomalla, että tekstissä on ”perusteellinen virhe”.

Hän kielsi artikkelissa esitetyn väitteen, ettei terveysviranomaisilla olisi harkittua strategiaa. ”Det har vi visst”, varmasti on, hän sanoi. Lisäksi kirjoituksessa esitetyt kuolleisuusluvut eivät hänen mukaansa vastanneet Ruotsin todellisia lukuja. Kansa saattoi jälleen huokaista helpotuksesta.

Seuraa uutisia tästä aiheesta

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?