Nytin laaja selvitys paljastaa: Internet on väärässä, piisamit eivät syöneetkään Aake Kallialan mökkilaituria – ja tästä syystä sillä on väliä - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Nytin laaja selvitys paljastaa: Internet on väärässä, piisamit eivät syöneetkään Aake Kallialan mökkilaituria – ja tästä syystä sillä on väliä

Maailma, jossa piisamit syövät mestarinäyttelijän mökkilaiturin, on hauskempi paikka kuin maailma, jossa niin ei tapahdu, kirjoittaa Kyösti Niemelä.

Julkaistu: 21.4. 14:36, Päivitetty 22.4. 13:45

Maaliskuun loppupuolella Ilta-Sanomien luetuimpien juttujen listalle nousi hetkeksi uutinen vuodelta 2009.

Se oli otsikoitu: ”Piisamit söivät Aake Kallialan mökkilaiturin”.

Vanhan uutisen nousussa luetuimpien listalle oli kyse pilasta. Twitter-postaus, jossa väitettiin Alkojen menevän koronaviruksen takia kiinni, oli lähtenyt kauhunsekaisen viraaliksi. Postauksessa oli linkki, jonka saattoi ensivilkaisulla olettaa johtavan uutiseen Alkojen sulkeutumisesta, mutta joka linkkasikin raketin lailla luetuimpien listalla nousevaan uutiseen Aake Kallialan laiturin kovasta kohtalosta.

Piisamit, laituri ja Kalliala ovat olleet jo vuosikausia suomalaisen internet-huumorin klassikkomateriaalia. Se on legendaarinen otsikko ja juttu ja sen lisäksi eräänlainen suomalainen versio rickrollaamisesta. Se on kaikkea.

Paitsi totta.

Asioiden oikea laita tulee päivänvaloon esimerkiksi Tuula Niemisen tuoreessa teoksessa Juorutoimittajan päiväkirjasta (2020). Näin Iltalehden entinen toimittaja kirjasi päiväkirjaansa kesäkuussa 2009:

Kalliala kuuluisalla mökillään. Kuva: Juha Sorri

”Soitin Aake Kallialalle, joka oleili Mikkelin liepeillä mökillä ja valitti, että piisamit rikkoivat laiturin. No, meillä se jotenkin muuttui, että söivät laiturin, ja juttu meni heti Iltsuun ja kaikenlaisiin hupipalstoihin."

Ja tosiaan, alkuperäisessä Iltalehden uutisessa 24.6.2009 puhutaan laiturin syömisestä jo heti lehden kannessa.

Juttua siteerattiin Ilta-Sanomissa heti samana päivänä. IS:n artikkeli on yhä netissä, ja siihen ihmiset yleensä linkittävät.

Syöminen tuli siis kuvioihin heti ensimmäisessä lehtijutussa.

Kalliala on johdonmukaisesti korostanut lukuisissa haastatteluissa, että piisamit eivät käyneet koko laiturin kimppuun vaan ainoastaan styroksin.

Näin hän kertoi Iltalehden haastattelussa vuonna 2016:

”Laituri oli betonia ulkopuolelta ja sisältä styroksia. Piisamit söivät styroksin ja ranta oli ihan valkoisenaan, kuin olisi lunta satanut.”

Ja näin Ilta-Sanomille vuonna 2014:

”Se yks vesirotta tuli tänne, ja tää kun on betonilaituri ja styroksia sisältä, se tuli se piisami ja söi sen styroksin”, Kalliala kertoi.

”Tää ranta oli ihan valkoinen. Tää ryhtyi menemään pohjaan, tää laituri, kun piisami oli laiturin alla.”

Eli hetkinen! Jos ranta oli valkoisenaan styroksia, kaikki ei todellakaan päätynyt piisamien mahoihin.

Ei siis voida sanoa, että piisamit söivät laiturin styroksin, saati sitten laiturin.

Edellä mainituissa jutuissa selitetään laiturin kohtalo hyvin selkeästi. Silti kummassakin on mukana lause, jonka mukaan piisamit söivät Kallialan laiturin.

Se on tarina, josta kulttuurimme ei nähtävästi halua päästää irti.

Mutta miksi piisami käy laiturin styroksin kimppuun?

Kysytään sitä metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttoselta Luonnonvarakeskuksesta.

”Piisami on jyrsijä, ja jyrsijöillä on tapana jyrsiä”, Henttonen vastaa.

”Piisami voi pureskella ja hajottaa paljonkin ilman mitään ravintohyötyä. Jos styroksi on ollut pitkään vedessä, siihen on voinut kertyä hajua, joka jollain tavoin vetää piisameita puoleensa.”

On periaatteessa mahdollista, että piisamit erehtyisivät luulemaan styroksia ravinnoksi. Piisamit eivät kuitenkaan syö styroksia, Henttonen sanoo.

Yksi pieni mahdollisuus on rakennustarpeiden etsiminen.

”Ne voivat kuvitella, että styroksista voi saada pesäainetta – tosin sitäkin epäilen.”

Laitureiden betoni- ja puuosia piisami ei pystyisikään hajottamaan, saati syömään, professori vakuuttaa. Selvästi suuremman majavan tuhovoima on sitten aivan toista luokkaa.

Piisameista on Suomessa harmia muillekin tahoille kuin laitureille. Piisamit syövät rantakasvillisuutta, joka tarjoaa suojaa kaloille ja linnuille. Karuissa järvissä kasvillisuus ei useinkaan palaudu.

Piisami onkin julistettu haitalliseksi vieraslajiksi, ja viime kesästä lähtien sitä on saanut metsästää ilman metsästyskorttia.

Siinä tuli totuus piisameista, mutta mitä väliä sillä on? Eikö tärkeintä ole, että juttu on hauska? Että saamme siitä iloa arkeemme?

Vääristeltyyn tarinaan perustuva huumori ei kuitenkaan ole yhtä hauskaa kuin tosipohjainen. Sen jälkeen kun tietää, mitä laiturille todella tapahtui, piisamivitsailut naurattavat vähemmän.

Meidän tulisi muutenkin tiukentaa asennettamme huumoriin. Jos ihmisiä yritetään itkettää keksityllä tarinalla, siihen puututaan nykyään napakastikin. Kepeitä ja humoristisia tarinoita katsotaan helpommin sormien läpi.

On helppo arvata, miksi laituritarinasta on tullut niin suosittu.

Piisamit, jotka syövät laiturin, ovat kuin animaatio­elokuvien veijarimaisia eläinhahmoja.

Kalliala (vas.) ja Pirkka-Pekka Petelius muistetaan esimerkiksi Pulttibois-ohjelmasta.

Kalliala on rakastettu näyttelijä, jonka miehekkään olemuksen moni muistaa lapsuutensa televisio­sarjoista.

Mökkilaituri on idyllisen ja leppoisan kesän symboli.

Laituritarinassa tutut ja turvalliset elementit yhdistyvät absurdiksi komediaksi.

 Maailma, jossa piisamit syövät mestarinäyttelijän mökkilaiturin, on hauskempi paikka kuin maailma, jossa niin ei tapahdu. Moni meistä haluaisi elää sellaisessa maailmassa.

Mutta sitä maailmaa ei ole olemassa.

Sillä piisamit eivät syöneet Aake Kallialan mökkilaituria – eivätkä tule koskaan syömäänkään.

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?

Luetuimmat

Uusimmat