Suvilahden skeittipuisto halutaan ajaa alas, vaikka vaihtoehtoja olisi tarjolla – nyt kansainvälisesti arvostettu kohde on ei-kenenkään-maata, jonka pelastamiseksi on kampanjoitu kolme vuotta - Nyt.fi | HS.fi
Nyt.fi|Nyt.fi

Suvilahden skeittipuisto halutaan ajaa alas, vaikka vaihtoehtoja olisi tarjolla – nyt kansainvälisesti arvostettu kohde on ei-kenenkään-maata, jonka pelastamiseksi on kampanjoitu kolme vuotta

Suvilahden skeittipuisto sai ensimmäisen purkutuomionsa 2017, jolloin skeittipuistolle annettiin elinaikaa vuoteen 2020. Kaupunkikulttuurin helmi on toistaiseksi pystyssä, mutta lopullinen kohtalo on yhä vaakalaudalla.

Suvilahti DIY -skeittipuistoa rakennetaan vuosittain talkoovoimin.

Julkaistu: 28.5. 13:54, Päivitetty 29.5. 16:14

Kalasataman kupeessa, Helsingin Suvilahdessa sijaitsee skeittaajien paratiisi. 900 neliömetrin kokoista Suvilahti DIY -skeittipuistoa alettiin rakentaa talkoovoimin vuonna 2011. Sitä rakennetaan edelleen.

Tällä hetkellä skeittipuisto on purku-uhan alla. Alun perin puisto oli määrä purkaa tänä vuonna, mutta niin ei toistaiseksi ole käynyt. Skeittipuiston kohtalo nousi uudelleen esille, kun Helsingin kaupunki julkisti Event Hubin suunnitelman rakentaa alueelle kulttuuri- ja tapahtumakeskus.

Tapahtumakeskuksen epäiltiin olevan syyllinen skeittipuiston purkutuomioon. Alueen tilanne on kuitenkin moniselitteisempi.

Nyt otti selvää, mistä monimutkaisessa vyyhdissä on kyse ja missä tällä hetkellä mennään.

Skeittipuisto on kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, ja sitä on pidetty eräänlaisena kansainvälisen skeittiyhteisön pyhiinvaelluskohteena. Puistossa on kuvattu musiikkivideoita ja elokuvia.

Lisäksi puistossa on rullannut skeittilegenda Tony Hawk – kahdesti.

Suomen Rullalautaliitto teki Helsingin kaupungin kanssa väliaikaisen vuokrasopimuksen, joka antoi liitolle mahdollisuuden hallinnoida tonttia. Nyt vuokrasopimus ei enää ole voimassa. Vuokraa alueesta on maksettu viimeksi vuonna 2019.

Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen tukijat ja ystävät ry:n puheenjohtaja Joni Kiiskilä kuvailee aluetta ”ei-kenenkään-maaksi”.

”Kulttuurilla on lupa olla siellä, mutta meillä ei ole mitään kirjallista lupaa olla siellä”, Kiiskilä sanoo.

Purkutuomio puistolla on ollut aina, koska vuokrasopimus oli väliaikainen. Väliaikaisuutta on perusteltu sillä, ettei kukaan osannut uskoa parkin tai sen yhteisön kasvavan niin suureksi ja vahvaksi. Puiston ympärille rakentunut yhteisö ja puiston kulttuurinen arvo ovat saaneet skeittaajat ja muut kulttuuritoimijat taistelemaan puiston säilyttämisen puolesta.

Kun ”Helsingin Helmen” purkamisesta saatiin tieto vuonna 2017, perustettiin Suvilahden skeittiparkin ja lähialueen tukijat ja ystävät ry. Sen tavoitteena on puolustaa kulttuurillisestikin merkittävää skeittipuistoa.

Yhdistys on kerännyt nimiä adressiin puiston pelastamiseksi huhtikuusta 2018 saakka. Nimiä on tällä hetkellä 6 658. Adressia ei ole hetkeen markkinoitu aktiivisesti, mutta tämän vuoden toukokuun puolivälin jälkeen allekirjoituksien määrä nousi yllättäen reilulla 200.

Vaikeusasteeltaan haastava skeittipuisto on noteerattu maailmalla saakka. Pelastamisen puolesta tehty adressi on kerännyt nimiä myös esimerkiksi Britanniasta, Saksasta ja Kanadasta.

Muutakin on tehty. Kiiskilä kertoo istuneensa kaupungin kanssa neuvottelupöydässä useaan otteeseen. Samoissa neuvotteluissa on ollut mukana myös Rullalautaliiton Anssi Paukkunen.

Lopulta neuvottelut kärjistyivät ja kaupunki otti mukaan sovittelijahenkilöksi Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikulan, jonka tehtävänä on hoitaa kaupungin ja yhdistyksen välistä vuorovaikutusta.

Helsingin kaupunki on esittänyt Kiiskilän mukaan yhdistykselle Suvilahti DIY:n purkusyiksi korkeuseroja sekä pilaantunutta maa-ainesta.

Molemmille on tarjottu vaihtoehtoista ratkaisua – puiston korkeutta on mahdollista muokata ja maa-aineksen puhdistus onnistuisi ilman skeittipuiston purkamista.

”Kaupunki on aina keksinyt uuden väitteen. Aina kun me ollaan kumottu yksi väite, niin he ovat keksineet uuden väitteen, miksi se pitää purkaa. Alkuun oli se, että puisto on liian korkealla ja sitten pilaantunut maa-aines. Molemmathan pitää paikkansa, mutta sitten me tehtiin laskelmia ja kerrottiin, että maa-aineksen pystyy puhdistamaan ja parkin pystyy vaikka laskemaan”, Kiiskilä kertoo.

Seuraavaksi syyksi nostettiin Kiiskilän mukaan tapahtumakeskus.

Samaisen tapahtumakeskuksen lobbauskampanja oli otsikoissa toukokuun puolivälissä. Hankkeessa mukana on tv-kasvo Mikko Leppilampi.

Kulttuurikeskusta ei ole kaavoitettu, mutta se on saanut jo kaupungin kanslian tuen. Kiiskilän mukaan kaupungin kanssa neuvottelu on ollut takkuilevaa, kun tapahtumakeskuksesta on keskusteltu.

”Me oltiin et hetkinen, ei tässä teidän esittämässä kaavassa näy mitään tapahtumakeskusta. He olivat, että siihen se on nyt kuitenkin luonnosteltu. Sitä ei ole vieläkään kaavassa. Me ollaan jo keskusteltu Leppilammen kanssa asiasta. Hän on käytännössä meidän puolellamme. Ollaan käytännössä niillä linjoilla, että jos tapahtumakeskusta tulee, niin sitten on helpompi käytännössä huomioida skeittiparkkia.”

Tapahtumakeskus ei uhkana ole ajankohtainen. Kaupungin ainoa lukkoonlyöty toimenpide on alueen infrakaava, johon on merkitty kaupungin hanke rakentaa katu Oranssi ry:n ja Suvilahti DIY:n välille. Kiiskilän mukaan skeittipuistosta on mahdollista rajata siivu pois katua varten.

”Me ollaan ilmoitettu heille siinä samassa palaverissa että selvä, ilmoittakaa vaan meille koska pitää olla, niin me puretaan tästä parkista sellainen osa, että te saatte siihen tienne vedettyä. Ja tähän vielä bonuksena voidaan tehdä siihen teille vielä bussipysäkki, niin ei tarvi kaupungin tuhlata vähiä rahojaan”.

Skeittipuiston mitat ovat tällä hetkellä puitteiltaan erinomaiset myös olympiatason kilpailemiselle. Suomessa puisto on ainoa, joka täyttää kriteerit.

Skeittipuiston kohtalo on epäselvä. Kalasataman aluerakentamisen projektijohtaja Hannu Asikainen kertoi aiemmin Iltalehdelle, että skeittiparkki puretaan sellaisenaan kuin se on. Asiasta on käyty keskusteluja yhdessä skeittiparkin vastuuhenkilöjen kanssa.

Kiiskilä avaa haastattelussa omaa käsitystään neuvottelujen lopputuloksesta:

”Meidän käsitys on, että skeittiparkista lohkaistaan se pieni pala pois, jotta tämä tieinfra saadaan toimimaan. Jonka jälkeen parkki on sellaisenaan, että se sopii infraan.”

Tällä hetkellä yhdistys odottaa kaupungin ohjeistusta, jotta toimenpiteet tietä varten voitaisiin tehdä.

”Ei haluta, että tulee uutta syytä purkaa, ettei olla tehty riittävän hyvin. He juoksuttavat ja pomputtavat, kunnes puisto puretaan”, Kiiskilä toteaa.

Purkaminen on käytännössä vain ajan kysymys.

Helsingin kaupunki on oikeutettu purkamaan skeittipuiston halutessaan välittömästi. Suvilahti DIY:lle on tarjottu vuonna 2018 uutta loppusijoituspaikkaa lähialueelta, sähkölaitoksen välistä löytyvältä tontilta. Sen yläpuolella kulkee sähkölinja.

”Skeittiparkiksi tarjottu alue on hankalan muotoinen, koska se on pitkä ja kapea. Aluetta on tarjottu meille siksi, ettei siihen muuten saa rakentaa”.

Mitään sopimuksia siirtämisestä ei ole lyöty lukkoon. Kiiskilä toivoo, että jos parkki puretaan, on kaupunki tai tontille rakentava taho kustannuksellaan velvollinen hoitamaan lähialueelta tontin ja taloudelliset edellytykset parkin uudelleen rakentamista varten.

Lisäksi uudelle tontille on oltava mahdollisuus saada 30–50 vuoden mittainen vuokrasopimus. Tätä perustellaan sillä, että uudeksi olympialajiksi valikoitunut laji tarvitsee hyvät harjoittelupuitteet.

”Suvilahden skeittipuisto on Suomen ainoa olympiatason mitat täyttävä skeittipuisto, jossa pystytään pienin korjauksin vetämään vaikka vuoden 2036 Helsingin olympialaiset. Suomesta ei löydy yhtään vastaavaa paikkaa. Parkki on harvinaisuus myös maailmalla. Esimerkiksi Suomen mitalitoivo, ammattilais­rullalautailija Lizzie Aramanto harjoittelee parkilla aina Suomessa vieraillessaan”.

Uusi tarjottu tontti ei Kiiskilän mukaan täytä olympiatason vaatimuksia, sillä tontti on liian kapea. Ratkaisuihin on pyritty rauhanomaisesti. Tarkoituksena on nostaa adressi skeittipuiston säilyttämisestä esille uudemman kerran.

”Rahahan voittaa näköjään tällä hetkellä aina, mutta me halutaan uskoa, ettei voita. Eihän meillä ole esittää sellaisia rahasummia, mitä vaikka tapahtumakeskuksella on, kun toiminta on maksutonta.”

Helsingin kaupunki on käyttänyt Suvilahden skeittipuistoa omissa mainoksissaan. Kiiskilän mukaan skeittipuisto on nähty esimerkiksi kaupungin esitteissä, tulevaisuudennäkymissä ja metroasemilla.

”Mikäli näiden mainosten näkyvyys saataisiin numeroiksi, kaiken omistamiemme mainosten lisäksi olisi kaupunki ihmeissään, että näin halvalla ja näin paljon näkyvyyttä rakkaalle Helsingillemme. Silti he haluavat purkaa sen, miksi?”

Otimme yhteyttä myös Kalasataman aluerakentamisen projektijohtaja Hannu Asikaiseen.

Asikainen kertoo, että skeittipuiston tulevaisuuteen vaikuttaa myös aiemmin mainittu katutyö.

”Suvilahden nykyisten rakennusten ja tulevaisuuden tapahtumakorttelin ja tapahtuma-alueen väliin rakennetaan katu, ja se katu tulee osittain skeittipuiston kohdalle”, Asikainen kertoo.

Asikasen mukaan kadun rakentaminen on perusteltua. Sillä on merkittävä vaikutus julkisiin kulkuyhteyksiin, etenkin Vantaan seudun bussilinjoihin, joiden päätepysäkkejä siirretään Kalasataman kyseisen kadun varrelle, kun se on mahdollista.

”Siitä kohdasta se todennäköisesti poistuu, mutta tarkkoja suunnitelmia ei ole vielä tehty. Varmaa on, että niin laajana se ei pysty siinä olemaan.”

Asikainen vahvistaa, että skeittipuistolle on tarjottu vaihtoehtoista sijaintia Vilhovuorenkadun eteläpuolelta, Hanasaaren voimalaitoksen läheisyydestä. Sinne puisto voisi jäädä pysyvästi.

”Tässä ei ole kaikkia mahdollisuuksia katsottu, pitäisi vielä katsoa mitä voi tehdä. Kokonaisuudessaan se ei pysty säilymään nykyisessä sijainnissaan, se on ihan selvä juttu.”

Skeittaajat voivat huokaista helpotuksesta. Aikataulullisesti parkki ei tule poistumaan ainakaan kuluvan vuoden aikana.

”Puisto ei ole lähdössä vuonna 2020, ei ole asemakaavaakaan. Nyt jos asemakaavaa lähdetään laatimaan, siinä menee vähintään vuosi, ellei enemmänkin. Ensi vuonnakaan sitä katua ei vielä rakenneta, sen voi jo lähes varmaksi sanoa.”

Puistolla on siis mahdollisesti ainakin yli vuoden verran elinaikaa. Kiiskilä mainitsi jutussa aikaisemmin toiveensa ”mustasta valkoisella”, joka takaisi puistolle uuden sijainnin jostain muualta.

”Ennen kuin skeittiparkki voidaan siirtää lopulliseen paikkaansa, se pitää myös asemakaavoittaa. Valtuusto näistä lopuksi päättää. Skeittareille on ilmoitettu, että skeittiparkille etsitään uusi, pysyvä sijainti nykyisen skeittiparkin läheltä ja näin heille on myös ilmoitettu, vaikkei kirjallista sitoumusta ola annettu. Tällä hetkellä näyttää siltä, että skeittiparkille löytyisi alue hyvin läheltä, nyt rakenteilla olevan Vilhovuorenkadun eteläpuolelta”, Asikainen sanoo.

Asikainen ei osaa sanoa, onko uudella tontilla huomioitu tarvetta olympiatason rullalautailuun sopivalle parkille.

”Eipä ole aikaisemmin tullut millään tavalla esille ainakaan minulle tuo olympiatason skeittaaminen, kuulen asiasta nyt ensimmäistä kertaa, enkä tiedä mitä se tarkoittaisi”, Asikainen vastaa.

Asikainen haluaa myös täsmentää, että hänen käsityksensä mukaan vuokrasopimusta skeittipuiston kanssa ei ole irtisanottu.

- Vuokrasopimus on tilapäinen 3 kk irtisanomisajalla, eli vuokrasopimus on edelleen voimassa, Asikainen sanoo.

Täsmennys 29.5. kello 16.06: Lisätty Hannu Asikaisen kommentti vuokrasopimuksen voimassaolosta.

Kaupunkisuunnittelu|Näyttelijä Mikko Leppilampi puuhaa Helsinkiin suurta konserttirakennusta

Nyt.fi luetuimmat

Luitko jo nämä?